Kirjoittanut: MikkoL, 30.04.2007 21:22
Kirjoitan tässä toukokuun aikana hijalleen Amadeen elämästä, Jumalan lapsesta Jumalan lapsille.
kirjoituksellani on kolme tavoitetta
muistuttaa kristityille, mitä todellinen uskon koetteleminen voi merkitä. ettemme aivan pienestä alkaisi napista "miksi juuri minulle näin kävi".
valaista suurta kansansuosiota nauttivan presidenttimme Tarja Halosen edustaman henkisen ja hengellisen maailman taustaa.
kirjoittaa erityisesti kristitylle perheenäidille, jota kunniallinen aviomies kodin hiljaisuudessa väkivaltaisesti pahoinpitelee. Seurakunnassa on oltava pokka päällä ja jokunen "kaatuminen" kuitataan sillä, kompastumisella.
kolme aika erilaista tavoitetta.
Amadeen henkilökohtainen kertomus omista kokemuksistaan ansaitsee tulla kuulluksi nettiruukussa.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:50
Pyhän Bartolomeuksen päivän massamurha Pariisissa elokuun 24. 1572 aloitti Ranskan katolilaisten hyökkäykset protestantteja vastaan.
Voimme olla varmoja, että raivostuneiden ja järjiltään kiihtyneiden kansanjoukkojen repimiksi ja surmaamiksi joutui Pariisissa yhdessä päivässä satoja ihmisiä.
Väkivaltaisuudet levisivät pääkaupungista provinsseihin. Kun tilanne vähän rauhoittui saman vuoden lokakuussa, arviot kuolonuhreista vaihtelivat kahdesta tuhannesta aina sataan tuhanteen surmattuun kristittyyn asti.
Pyhän Bartolomeuksen päivän massamurha sytytti Ranskan järkyttävät uskonsodat, tulipalon, johon Saksan protestantit joutuivat kohta mukaan 30-vuotisessa sodassa.
Euroopan kappaleiksi repineen evankeliumin vastaisen sodan sytytti yksi henkilö, korkea-arvoinen nainen, kuninkaan äiti.
Totta kai tilanne oli kytenyt evankelisia vastaan jo pitempään.
Katariina de Medici tunnetaan kuitenkin historiassa erityisesti Pariisin verisen päivän ja yön takia elokuun 24. jolla oli niin kohtalokkaat seuraukset.
Aikanaan myös Amadee joutui näiden syvänä leiskuvan uskonnollisen vihan pyörteiden keskelle.
MikkoL: massamurha... verilöyly ehkä parempi sana
Kirjoittanut: Sepe, 01.05.2007 05:51
Koskahan me saisimme lukea miehestä nimeltä MikkoL? Ihan hänestä itsestään, hänen uskostaan elämästä perheestä + kaikesta muusta henkilökohtaiseen uskoonsa liittyvästä.
Tätä on paljon jo aiemminkin kyselty, muidenkin toimesta, että saataisiin mies itsekin paikalle. Syntyisi mahdollisesti mielenkiintoista keskustelua.
Pitäisi päästä uudelleen keskustelemaan. Henkilöt henkilöiden kanssa, ihmiset ihmisten kanssa.
Tiedon tuottaminen urakalla keskustelupalstalle ei vastaa mielestäni nettikettiä.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 06:30
"Ehtoollisen lahja, syntien anteeksisaaminen, annetaan meille niissä sanoissa, jotka meille sakramentin saadessamme lausutaan: ?sinun puolestasi annettu?. Kun uskomme nämä sanat ja otamme vastaan leivän ja viinin, nautimme hengellisen aterian, joka uudistaa elämämme ja lisää meissä rakkautta lähimmäisiimme. Ehtoollinen yhdistää meidät Kristukseen ja toisiimme. Sitä vietetään yhdessä taivaan joukon ja kaikkien pyhien kanssa."
Suomen ev.lut. kirkon kateksimus
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 06:32
"Sitä vietetään yhdessä taivaan joukon ja kaikkien pyhien kanssa."
kun kerran taivaan juokko ja kaikki pyhä kokoontuvat, moni luterilainen raapii päätään, kuka tuokin on?
ortodokseille ja katolisille monet pyhät siellä ovat jo lapsesta asti nimeltä tuttuja.
tutustutaan kärsivällisesti Amadeehen ja toivotaan, että saamme häntäkin kerran moikata
Jeesuksen tähden
Kirjoittanut: jorma, 01.05.2007 08:24
Ne ovat merkillisii', ne saapasjalkaisten kansanmiesten puheet, kun niita muistelee.
"Parempi julkisuruton hulivili kuin hengellinen.."
Pelastumaan.
Neulansilmavertakseen kai liittyy
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 08:48
osuvasti sanottu Mikostakin, hengellinen hulivili!
ja vielä kouluja käymättömän saapasjalkaisen kansanmiehen suusta :-)
kun olet tutustunut Amadeen tarinaan, saat nähdä että hän ei tosiaan ollut mikään hengellinen hulivili!
satatuhatta kuollutta ranskalaista kristittyä 400 vuotta sitten, satatuhatta kuolluta etelä-Sudanin kristittyä tänään
mitä se meitä koskee!
Jeesuksen Kristuksen ruumiiseen se koskee kovasti
Kirjoittanut: jorma, 01.05.2007 14:14
Voi voi, menevat vertaukset ihan hukkaan.
Kuka nyt Mikkoa sanoisi hengelliseksi huliviliksi!!!
Kaikkea muuta!!
Kirjoittanut: Sepe, 01.05.2007 16:34
Suomessakin menee epäuskoisina joka vuosi helvettiin paljon suurempi määrä ihmisiä, kun nuo Mikon mainitsemat. Eipä nyt aleta rakentelemaan mitään näyttäviä uhreja ihmisten tekopyhyyden ja turhamaisuuden alttarille.
Kirjoittanut: Sepe, 01.05.2007 16:37
Menkää viemään evankeliumia kaikkeen maailmaan, se on Jeesuksen käsky.
Kunkahan moni äveriäs on rikastunut hyväuskoisuudessa lähetystyöhön uhratuilla varoilla?
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:10
mahtaako tämä kuulostaa yhtään tutulta nettiruukussa?
katolinen kirkko on maallinen valta, joka tyrannisoi Jumalan kirkolle antamia hengellisiä aarteita ja tarvitsee uudistusta ja puhdistusta.
komeat kirkolliset menot lauluineen ja soittoineen, pyhine savuineen ja kumarruksineen, ikonit ja kristilliset maalaukset, paavin, kardinaalien ja papiston koko joukko hierarkioineen, pyhimykset, pyhiinvaellukset, munkkilaitokset, luostarit ja komeat kirkkorakennukset
mikään tällainen ei voi tuoda ihmiselle pelastusta
Jumalan tarkoitus on, että ihminen, joka on saanut syntinsä anteeksi armosta Kristuksen tähden, elää jumalista ja hurskasta elämää Raamatun ohjeiden mukaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:20
Erityisen vaikutuksen ranskalaisten kristittyjen elämään teki Jacques Lefèvre d'Étaples (1450-1539), joka opetti Pariisin yliopistossa.
Hän sai Martti Lutherilta paljon vaikutteita ja halusi uudistaa Ranskan kirkkoa sisältäkäsin.
Lefevre halusi antaa Raamatun kansan käsiin sen omalla kielellä. Jo vuonna 1523 hän julkaisi Uuden testamentin ranskaksi. Se on kaikkien myöhempien ranskannosten perusta.
Vuonna 1530 valmistui koko Raamatun käännös Hieronymoksen Vulgatan pohjalta.
Lefevre säilyi katolisena koko elämänsä ajan. Hän joutui hereetikon maineeseen ja välillä maanpakoonkin kirkon painostuksen takia.
Mutta Lefevren työ oli tehty kun kirjapainoista alkoi tulla Raamattuja.
Tämä hengellinen räjähdysaine alkoi levitä Pariisissa ja etenkin etelä-Ranskassa, kun Jumalan Sanaa ryhdyttiin lukemaan omalla kielellä.
Se oli aika erinäköinen maailma kuin mihin kirkossa oli opittu, Jeesuksen hahmossa ja kohtalossa uskonnollsiten viranomaisten käsissä oli jotain sytyttävää ja esikuvallista.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:26
Jaques Lefevrellä oli kaksi lahjakasta opiskelijaa Pariisin yliopistossa, William Farel ja Jean Calvin.
Molemmat vakuuttuivat reformaation tarpeellisuudesta katolisessa kirkossa ja heistä kasvoi Sveitsin merkkihenklöitä, reformaation johtajia Alppien maassa.
Ranskassa alkoi eri puolilla kokoontua salaa, joskus yön hiljaisuudessa kuin Neuvostoliitossa konsanaan raamattupiirejä, joissa luettiin Jumalan Sanaa, rukoiltiin ja laulettiin hengellisiä lauluja.
1500-luvun puolivälin jälkeen näitä äidinkielisen Raamatun lukijoita ja kirkon uudistuksen vaatijoita oli jo lähes miljoona, katolisia tuohon aikaan noin 16 miljoonaa.
Ranskan protestantteja alettiin kutsua hugenoteiksi (huguenot) - kukaan ei ole aivan varma mistä sana juontuu.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:48
Tilanne kärjistyi nopeasti kansan keskellä, kun hugenotit alkoivat käytännössä toimia uskonsa mukaan kirkon uudistamiseksi.
Ikonoklasmin myötä hyökättiin kirkkoihin ja luostareihin, kuvia raastettin ja patsaita kaadettiin maahan epäjumalanpalveluksena. Alttarit ja joskus koko kirkkokin kaadettiin maahan.
Liike nousi kansan keskeltä eikä sillä ollut selvää hengellistä johtoa Saksan reformaation tapaan.
Sen sijaan asiaan tarttuivat sotilaat ja poliitikot, jotka näkivät reformaatiossa mahdollisuuden murtaa katolisen kirkon valta Ranskassa.
Aivan samaan tapaan kuin kuningas Kustaa Vaasan Ruotsi-Suomessa, uskonto antoi hallitsijoille keinoja vallan kaappaamiseen ja vanhojen katolisten ruhtinassukujen kukistamiseen.
MikkoL: Philip Melanchton yritti rauhoittaa ranskalaisia uskonpuhdistajia, mutta turhaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:36
Sotilaiden, politiikan ja uskonnon sekoituksesta syntyivät ns. Ranskan uskonsodat vuosien 1562 - 1598 välillä.
Katolisten ja hugenottien välillä käytiin kamppailua, joka huipentui kahdeksaan veriseen taisteluun. Käytännössä kyseessä oli sisällisota.
Kamppailut jatkuivat 1600-luvulla kunnes verinen kulovalkea liittyi Saksan suureen tulipaloon, 30-vuotiseen sotaan.
Mahtoivatko Luther ja Lefevre arvata, mitä Raamatun sanan kääntäminen kansankielelle tulisi merkitsemään!
Suomalaiset juhlivat nyt Mikael Agricolaa hyvällä syyllä - Raamatun suomennos on kansallinen ja historiallinen merkkiteko.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:50
Kuningas Francois I (hallitsi 1515 - 1547) suhtautui aluksi protestantteihin suopeasti.
Mutta sitten iskivät julisteiden tekijät, ja muuttivat kuninkaan asenteen heitä vastaan ja vainot alkoivat.
Olihan se törkeää, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä lokakuun 17 - 18, 1534, levitettiin katolisen kirkon viettämää Herran pyhää ehtoollista loukkaavia julisteita julkisille paikoille Pariisiin, Bloiriin, Roueniin, Tuloisiin ja Orleansiin.
Mutta mikä pahinta, kuningas oli yöpymässä Amgoisen palatsissa Loire joen laaksossa, kun aamulla hänen makuuhuoneensa ovesta löydettiin aamulla sellainen juliste.
Turvallisuuden pettäminen ja protestanttien röyhkeys kerraassaan shokeerasi kuningas Francoisin.
Julisteissa sanottiin, kuinka paavin keksimät mento ehtoollisenvietossa ovat jyrkässä ristiriidassa ainoan välimiehen ja pelastajan Jeesuksen Kristuksen asettaman ehtoollisen kanssa.
MikkoL: po. Amboise
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 20:57
Julisteet oli ilmeisesti painettu Sveitsissä.
Kirkon vastaus oli nopea. Seuraavana sunnuntaina eri puolilla maata pidettiin jumalanpalveluksissa asiaa esilllä ja surtiin pyhän loukkausta.
100 ecun palkinto luvattiin sille, joka antaisi tietoja julisteiden tekijöistä tai levittäjistä.
Ensimmäisenä kiinni jääneistä rampa Barthélemi Milon tuomittiin poltettavaksi roviolla marraskuun 10. Monia muita Ranskan protestantteja paloi tuhkaksi pian sen jälkeen.
Rohkea julisteiden temppu oli ehkä Lutherin Wittenbergin kirkon teesien innoittama.
Mutta tulokset eivät olleet hyvät, kirkon uudistusta tahtovat katoliset joutuivat vaikeuksiin ja esimerkiksi Jean Calvin joutui maanpakoon kuninkaan vihaa.
Ei sitä nyt sentään mitä tahansa naulata kuninkaan makuuhuoneen oveen!
Kirjoittanut: MikkoL, 01.05.2007 21:07
Uskonpuhdistus Ranskassa ajautui siis sotilaiden ja poliitikkojen maailmaan ilman selvää teologista ohjausta.
Sveitsissä nopeasti kasvanut reformoitu kirkko antoi tietysti mallia.
Suurista hallitussuvuista Bourbon tuli hugenottien puolelle ja Guise katolisten.
Legendaarinen amiraali Gaspard de Coligny (1519 - 1572) johti Ranskan uskonsodissa hugenotteja voitosta voittoon.
Tavoitteena ei enään ollut Rooman kirkon uudistaminen vaan Ranskan valtaistuimelle nousu, uskonto on aina helposti vaihtunut ihmisten väliseksi valtapolitiikaksi.
Saint-Quentinin kohtalokkaassa puolustuksessa 1557 Gaspard de Coligny taisteli rohkeasti, mutta hänen joukkonsa voitettiin ja hän joutui itse sotavangiksi.
Vankeuden aikana Gaspard omaksui uskonpuhdistuksen ajatukset ja liittyi hugenotteihin. Vapauden hinta oli huikeat 50.000 kruunua.
Hän kunnostautui myöhemmissä taisteluissa ja onnistui saamaan hugenoteille tärkeitä uskonnonvapauden oikeuksia.
Merkittävä mies, jonka elämä päättyi satojen muiden kanssa Pyhän Bartolomeuksen yön verilöylyyn.
Kuuluisa hugenotteja johtava ja puolustava amiraali oli yksi Katariina de Medicin murhasuunnitelman tärkeimpiä kohteita.
Kirjoittanut: Sepe, 02.05.2007 03:33
Hurskasta elämää Raamatun ohjeiden mukaan???
=========
Ei pitäisi käyttää sanoja ellei ymmärrä mitä ne sanat merkitsevät.
Suomeksi: Uskoo Jumalan sanan todistuksen jokaisen ihmisen kokosyntisyydestä TODEKSI, (jonka laki vääjäämättä todistaa).
JA uskoo Jumalan sanan armolupaukset tosiksi. De facto Jeesuksen nimessä ja veressä (Jumalan valmistama uhri), on kaikkien syntisten kaikken syntien sovitus. - Piste!
Jeesus Kristus on tie totuus ja elämä. Muuta tietä ei taivaaseen ole.
Raamattu ei ole ensisijaisesti ohjekirja, vaikka siellä on paljon ohjeita elämää varten,
vaan tienviitta, (Jumalan Sana)joka osoittaa mistä tie menee taivaaseen.
Harvat ovat jotka sen tie löytävät, tämä pitää edelleen paikkansa.
Tietä etsitään varsin usein ihmislihan kuvitelluista hyvistä elämäntavoista ja arvoista.
Laki kuitenkin osoittaa vääjäämättä, että sillä tiellä mennään auttamatta helvettiin.
Se on vain itsepetosta.
Ainoastaan syntisairaan kääntyessä hädässään Kristuksen tykö häneltä apua pyytäen, saa aikaan sen että Jumala kääntyy, ja armahtaa syntisen.
Missä on siis kerskaus? Se on Krisatuksessa Jeesukseksessa.
Kirjoittanut: Sepe, 02.05.2007 03:37
Fil. 1:19 Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla,
Fil. 1:20 minun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten ole missään häpeään joutuva, vaan että Kristus nytkin, niinkuin aina,
on tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella rohkeudella, joko elämän tai kuoleman kautta.
Fil. 1:21
Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 06:07
tartuit Ranskan ja Sveitsin uskonpuhdisuksen tärkeään kohtaan, jolla on ollut syvällistä vaikutusta kristillisen kirkon vaiheisiin myös Hollannissa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja etelä-Afrikassa.
Reformoidun kirkon hengelliselle elämälle on tyypillistä oikean uskon tuottamien hyvien seurausten korostaminen ihmisten elämässä.
presbyteerinen kirkko ja puritaanit ovat tästä esimerkkejä Skotlannissa ja Englannissa. elämän yksinkertaisuus, ahkeruus ja työteliäisyys, jumalanpalveluksen karuus ja keskittyminen Jumalan Sanan saarnaan ja opetukseen.
tämä toimii vähän samaan tapaan, kuin esikoislestadiolaiselta odotetaan tietynlaista käyttäytymistä seuroissa ja kotona, tietynlaista pukeutumiseta ja tietynlaisten asioiden välttämistä.
teoriassa ihmisen autuus ei siitä riipu, mutta käytännössä näistä säännöistä poikkeaminen luetaan tämän ihmisen hengellisen elämän ongelmaksi.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 06:10
ajatuksena oli Jumalan kaupunki
siis yhteisö, jota Jumalan sanan mukaan ja Jumalan tahdon mukaan ohjataan.
siitä käytetään kristinuskossa nimeä teokratia, Jumalan hallinta.
ilmiö esiintyy myös islamissa, kun uskonnolliset ihmiset pyrkivät hallitsemaan yhteiskuntaa, esimerkiksi Iran tai uskonnollsiten kasvava mahti Israelissa.
Sveitsissä yritystä oli 1500-luvulla ensin Zurichissä ja sitten Genevessä, jonne uskonpuhdistus keskittyi.
Geneve oli Jean Calvinin aikana "kristittyjen kaupunki" jossa Jumalan Sanan mukaista elämää koetettiin saada aikaan sekä hengellisin että maallisin keinoin.
Se johti nopeasti ristiriitoihin kaupungin porvariston ja aateliston kanssa, mutta yritys jatkui Calvinin kuolemaan asti.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 06:15
tietty tasapaino tässä tarvitaan
jos kristityillä ei ole mitään vaikutusta arjen elämään, mitä uskoa se on
oman aikamme Suomessa voimme esimerkiksi ajatella aborttikeskustelua tai kauppojen aukioloa sunnuntaisin.
suuria huvituksia ja remujuhlia ei sallita lain mukaan pitkänä perjantaina.
Turun tuomiokirkon edestä luetaan edelleen joulurauha. nyt se on kaunis perinne, aikanaan rangaistusten koventaminen joulurauhan aikana oli laillinen asia.
mitä merkitsee käytännössä, että suuri enemmistö suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon?
eivät nämä asiat ole pelkästään menneisyyttä
Kirjoittanut: jorma, 02.05.2007 08:33
Joulurauha ei ole kirkollinen perinne, vaan maallinen. Sen julisti Turulle raati.
RAnskan kuningas oli Frans I. ei Francois.
Kirjoittanut: jorma, 02.05.2007 08:40
En ole pedantti, mutta faktojen vastainen viestinta harmittaa.
Turun tuomiokirkon edessa ei ole koskaan luettu joulurauhaa, eika tulla lukemaan.
Se tapahtuu maallisen vallan keskuksessa raatihuoneella. Toki samassa kaupungissa. Mutta, ei Forumillakaan luettu teksti ole luettu paavin istuimelta.
Ei siis tule luoda epahistoriaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 08:50
kiitos Turun joulurauhaa koskevien asiavirheiden korjauksesta
Francois on ranskalainen muoto, sitä ei siis suomenkielessä käytetä, mielessäni kävi Fransis, mutta mikäs siinä, Frans niinkuin saksassa sanotaan
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 15:00
Katariina de Medici on itsessään melkoinen tarina. Vaikeudet ympäröivät tätä naista syntymästä alkaen.
Caterina Maria Romola di Lorenzo de' Medici syntyi Firenzessä huhtikuun 13, 1519. Aiti kuoli noin kaksi viikkoa myöhemmin, huhtikuun 23. Vauva oli vain 21 vuorokauden ikäinen kun myös isä kuoli toukokuun 4.
Sukulaiset lähettivät isättömän ja äidittömän Katariina myöhemmin luostarikouluun.
Katariinan setä, paavi Klemens VII, järjesti 14 vuotiaalle tytölle aateliselle sopivan avioliiton Orleansin kreivin kanssa 1533.
(Sanotaan, että Katariina de Medici on historian ensimmäinen nainen, joka asteli alttarille korkeakorkoisissa kengissä)
Hänen aviomiehestään tuli Frans I kuoleman jälkeen Ranskan kuningas, Henri II (1547-1559).
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 15:01
Kokematon ulkomaalainen nuori vaimo joutui Pariisissa vaikeaan hyvin tilanteeseen.
Henri II otti pian rakastajattarekseen Diane de Poitiersin.
25 vuoden ajan tämä toinen nainen käytännössä hallitsi hovia ja oli vaikutusvaltainen valtion asioiden hoitaja kuninkaan taustana.
Voi vain kuvitella, miltä laillisesta vaimosta tuntui seurata toisen puuhia käytännössä kaikesta sivussa 25 vuoden ajan.
Katariina ja Henri II eivät myöskään saaneet lapsia 10 ensimmäisen vuoden aikana, niin että jopa avioerosta alettiin hovissa kuiskia. Mutta sitten tilanne muuttui ja Katariina synnytti kaikkiaan yhdeksän lasta.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 16:15
Heinäkuussa 1559 Katariinan puoliso, kuningas Henri II osallistui ritarien turnajaisiin.
Häntä oli tästä uhkarohkeudesta kirjeessä varoittanut arvostettu lääkäri ja tietäjä, Nostradamus
"Nuori leijona voittaa vanhemman
taistelukentällä yhdessä kamppailussa
hän puhkaisee hänen silmänsä kultaisessa häkissä
kahdesta haavasta tulee yksi ja kuolema on julma"
Molemmilla, kuningas Henri II:lla ja Mongomeryn kreivillä oli leijona vaakunassa.
Viimeisessä vaiheessa Montgomeryn kreivi ei nostanut keihästä vaan se särkyi ja terävät puunkappaleet lävisti Henri II:n kypärän silmikon, toinen tunkeutui hänen silmäänsä ja toinen poskipäähän, kumpikin ulottuen aivoihin.
Ranskan parhaat lääkärit yrittivät auttaa, mutta turhaan. Tuskallisen 10 päivän jälkeen hän menehtyi vammoihinsa.
MikkoL: http://www.haciendapub.com/
jneuro1.html
on neurokirurgien keskustelua Henri II saamista aivovammoista ja keskiajan lääkärien yksityiskohtaisesta kertomuksesta miten he koettivat häntä auttaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 16:23
Katariina oli nyt käytännössä Ranskan hallitsijatar Henrin maatessa kuolinvuoteella.
Monista pyynnöistä huolimatta hän ei sallinut Diana de Poitiersin lähestyä miestään. 25 vuoden jälkeen tilanne oli yllättäen muuttunut. Henri II kuoltua hän karkoitti tämän voimakkaan naisen ja miehensä pitkäaikaisen rakastajattaren koko Ranskasta.
Katariinan vanhin poika, Frans II (1544-1560), oli jo nelivuotiaana naitettu Skotlannin Maria Stuartille, joka oli silloin vain yhdeksän kuukauden ikäinen morsian.
Kuniknkaan kruunu oli niin painava, että avustajien piti kantaa sitä 15 vuotiaalle pojalle tämän kruunajaisiisa 1559. Frans II kuoli jo seuraavana vuonna vaikeaan korvatulehdukseen.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 16:30
Veljensä kuoleman jälkeen alaikäinen Kaarle IX (1550-1574) kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1560.
Katariina nousi nyt alaikäisen lapsensa kanssa maan todelliseksi valtiaksi, kuningatar äidiksi.
Asetelmat alkoivat nyt olla erittäin kohtalokkaat Raamattua lukeville hugenoteille, sillä tämä nainen ei ollut satujen hyvä prinsessa.
Kerrotaan, että renesanssiajan myrkyt olivat käytössä ja että olisi jopa ollut salaovi, josta vihamiesten ruumiit kannettiin palatsista pois.
Ranskan historia on tässä vaiheessa painajaismaisen synkkää kuin Shakespearin tragedioissa.
Uskonpuhdistus, taistelu Jumalan Sanan arvovallasta, oli siinä hämmästyttävän keskeinen ja oudolla tavalla Jeesuksen omien kärsimystien sävyttämää.
Katariina de Medicin poika, kuningas Kaarle IX, oli pian ajautuva mielipuolisuuden rajoille ja kuolemaan hugenottien murhien takia.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 18:42
Uskonpuhdistuksen ajan vaiheita miettiessä on mielenkiintoista huomata, että Italian mahtavimpiin ja koko Euroopan rikkaimpiin kuuluvalla Medici pankkiirisuvulla oli sen vaiheissa hyvin keskeinen merkitys.
Ranskan kuningatarten Katariinan ja Marian lisäksi kolme Medici suvusta tulluta Rooman paavia joutui tekemisiin uskonpuhdistuksen ja suoraan myös Martti Lutherin kanssa
Giovanni de' Medici (1475 ? 1523): Paavi Leo X
Giulio de' Medici (1478 ? 1534): Paavi Klemens VII
Alessandro Ottaviano de' Medici (1535 ? 1605):
Paavi Leo XI
Marie de' Medici (1575 ? 1642): Ranskan kuningatar
Kirjoittanut: jorma, 02.05.2007 18:53
Nama rahalla tehdyt paavit olivat siis Kristuksen sijaisia maan paalla.
Kirjoittanut: jorma, 02.05.2007 19:08
Totta on, ettei mikaan Porvoon julistus muuta toiseksi sita tosiasiaa, etta Rooman kirkolla on veriset ja haisevat jaljet.
Eika vanhurskauttamisoppi ole muuttunut miksikaan.
Surkeaa on katsella, kuinka nalkaiset ja kurjat ihmiset rukoilevat apua joltakin pyhimyksen paskiaiselta..
Kuten Luther osuvasti sanoo, sellaista rukousta eivat kuuntele muut kuin rotat ja hiiret nurkissa. Tyhjiin menee.. sekin vaiva;
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 20:53
taitaa tuo jorma ihan oikeasti uskoa, että tuommoisia kristillisen uskon irvikuvia vaeltelee katolisissa ja ortodoksissa maissa
minä kun en ole semmoisia kohdannut
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 21:49
Uuden testamentin käännöksen ajoista alkanut Raamatun lukeminen, rukous ja uudenlaisen puhdistetun uskon etsiminen oli saavuttanut melkoiset mittasuhteet.
Pariisissa, länsi- ja etelä- Ranskassa hugenottien määrä oli 1500-luvun loppupuolella noussut parhaimmillaan jo kahteen miljoonaan ihmiseen.
Hallitseva Valoisen dynastia ja suuri Guise olivat katolisia, mutta monet Bourbonit olivat protestantteja. Keskiluokkaa ja aatelia oli liittynyt paavin vastaiseen kritiikkiin ja syvä uskonnollinen murros oli käynnissä Katariinan tullessa lopultakin valtaan.
Kirjoittanut: Paletti, 02.05.2007 21:50
Tulkoon mainituksi, etten itse mitenkään osaa pitää mitään enkä myöskään ketään ihmisen näköistä pyhimyksenä, Kristusta lukuunottamatta, joka on Pyhä. Minusta silti kuulostaa kamalalta sanoa paskiaiseksi niitä ns. "pyhimyksiä". Ehkä he ovat vähemmän paskiaisia, kuin moni muu.
Miten on?
Pyhä?....(Isä, Poika, Pyhä Henki, Sana, sakramentit) onko muuta?
Pyhimys?.....(ihmisten keksimä arvostusnimi, jolla ei oikeasti ole mitään tekemistä Pyhyyden kanssa) Arvostus on paikallaan, mutta pyhimykseksi julistaminen on kummallista mielestäni.
Niin, mitenkäs tämä nyt sitten pitäisi ymmärtää vai olisiko syytä ymmärtää pysytellä kannassani?
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 22:06
Guisen kreivi Henri I (1550-1588)oli johtanut katolisia moniin voittoihin Ranskan uskonsodissa ja hänestä oli tullut katolisten suuri sankari.
Vuonna 1565 Henri I oli Unkarissa ranskalaisten kanssa taistelemassa turkkilaisia vastaan.
Islamin uhka oli tuohon aikaan Euroopassa hyvin todellinen. Voittamaton Konstantinapoli oli kukistunut 1453 ja nyt ottomaanien tykit uhkasivat sydän Eurooppaa.
Myös Martti Luther oli ollut näistä sotilaspoliittisista tapahtumista idän suunnalla hyvin huolissaan ja kirjoitti "lasten" virren.
Lutherin ajatus oli, että kun aikuiset eivät tajua sulttaani Suleiman I Loistavan (1494-1566) aiheuttamaa vaaraa, ehkä lasten rukoukset ovat avuksi.
Tämä virsi on säilynyt myös oman kirkkomme virsikirjassa.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 22:08
1.
Sun sanas suojaa, Jumala,
sen vastustajat masenna,
kun tahtovat ne alati
kukistaa valtaa Poikasi.
2.
Oi Kristus, voitonruhtinas,
sä näytä valtas, kunnias.
Sun kristikuntaas holhoa
ja sitä suojaa, vahvista.
3.
Lyö maahan sanas sortajat
ja niiden juonet kavalat.
Suo aina voittaa sanasi
ja lisää seurakuntaasi.
4.
Suo vastustajain tuntea,
ettet sä laumaas unhota,
vaan tahdot auttaa, vahvistaa,
kun vaarat sitä ahdistaa.
5.
Oi Pyhä Henki, lohduta
ja rauhaan meitä johdata.
Tuskissa anna huojennus
ja kuolemassa virvoitus.
MikkoL: VK 190 Säk:t 1, 2 ja 5 Martti Luther 1542,
säk:t 3 ja 4 Justus Jonas 1545. Ruots. 1562. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 22:15
Paletille sanoisin, että luterilainen kirkko viettää suurinta hengellistä juhlaansa, Herran pyhää ehtoollista, "taivaan joukkojen ja kaikkien pyhien kanssa".
alttari on puolikaari, jotta nuo edesmenneet pyhät sopisivat mukaan, tämä ajallinen seurakunta kaari ei ole täysi ympyrä.
siihen joukkoon myös kristityt tahtoisivat tulla kutsutuksi mukaan, taivaan joukkojen, enkelten ja Jumalan pyhien seuraan.
suuret kirkot tahtovat nimetä näitä pyhiä ja muistaa heitä. Luterilainen kirkko on melkein tyystin karsinut pyhien muiston mielestään.
tähän on syynä sellainen kristillisyys, jossa edesmenneet pyhät kohotetaan liian korkealle.
lapsi on heitetty pesuveden kanssa, sillä luterilaiset tunnustuskirjat sanovat tervellisesti, että saamme muistella pyhiä rohkaisuna ja esikuvana elämäämme.
Heprealaiskirje puhuu todistajien suuresta pilvestä.
Miksi meidän pitäisi pyyhkiä heidät maan likaan toinen toisensa jälkeen? Eikö se lähinnä vain kerro meistä itsestämme, pyhyyden tajumme on kovin heikko ja kasvamme itse kovin suuriksi kun emme muista isiä ja äitejä jotka ovat kilvoitelleet ennen meitä.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 22:21
minä ihmettelen sellaista tämän palstan lukijaa, joka Amadeen tarinan kuultuaan ei jotenkin tuntisi sydämessään, että on ennenkin uskottu Jeesukseen.
Ja ehkä jotkut noista menneen ajan kilvoittelijoista ovat olleet urheampia todellisessa koetuksessa kuin minä.
heidän elämänsä on ollut pyhempää, täydemmin Jumalalle erotettua kuin minun mukava nojatuoli kristillisyyteni.
he ovat maksaneet paljon raskaamman hinnan uskostaan Jeesukseen kuin minä turvallisessa ja vakaassa Suomessa osaan edes kuvitella.
Kirjoittanut: MikkoL, 02.05.2007 22:27
Luterilainen kirkko muistaa heitä pyhäinpäivänä
1.
Ne jotka täällä uskossa
tunnusti Herraa Kristusta,
luopuivat tiestä maailman
hyljäten vallan, kunnian.
He valtakuntaa tulevaa
tahtoivat täällä odottaa.
2.
Ei heitä saanut pelkokaan
maan valtiaita palvomaan.
Ei heitä saatu milloinkaan
kuvia kunnioittamaan.
Uskossa aina pysyen
he tunnustivat Kristuksen.
3.
He saivat sietää kovuutta
ja sortajainsa julmuutta,
joutuivat pilkkaan, häpeään,
maanpaon kauhut kestämään,
kärsivät vainot maailman
ja kidutukset, kuoleman.
4.
Nyt kunniassa suuressa
he ovat taivaan riemussa.
He ovat saaneet autuuden,
perintöön päässeet pyhien,
kiittävät Herraa Kristusta
Jumalan lasten juhlassa.
5.
Suo, Jeesus, kanssa pyhien
myös meidän kiittää riemuiten,
tunnustaa täällä sinua
ja kilvoitella uskossa.
Kunnia olkoon iäinen
3.
He saivat sietää kovuutta
ja sortajainsa julmuutta,
joutuivat pilkkaan, häpeään,
maanpaon kauhut kestämään,
kärsivät vainot maailman
ja kidutukset, kuoleman.
MikkoL: VK 141 Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605.
Kirjoitus poistettu / MikkoL
:
________________________________________
Kirjoittanut: Paletti, 02.05.2007 22:48
Vastasit Mikko hyvin. Niinhän se tosiaan on. Edesmenneet uskovat kristityt, jotka autuaallisessa sieluntilassa, armoon turvaten ovat nukkuneet pois, ovat tallessa Isän tykönä. Ovathan he Kristuksen lunastustyön tähden pyhiä, niinkuin Kristus on. Saavat omistaa Kristuksen vanhurskauden. Tämä meni mulle ainakin ymmärrykseen, just nappiin.
Mut se ylikorostus? Ja ihmisen pyhyys, ei niinkään mennyt jakeluun. Ei kai tarvitsekaan.
Hyvät teot ovat aina hyvänä esikuvana muistuttaen kristillisestä elämästä ja meille annetusta tehtävästämme täällä. Ihan tarpeellista niitä on muistaa ja arvostaa.
Pitäisköhän oikein tutkiskella tietokirjoista ja hakukoneilta, mitä tarkoitetaan sanalla: pyhimys? Olen vain niin laiska, etten viitsisi alkaa kaiveleen. Ajattelin, että jos se keskustelemalla täällä selviäis. Se olis nyt jotenkin mukavampaa, ei aina jaksa seurustella vaan yksin kirjojen ja koneiden kanssa. Enkä tänään, ihme kyllä, halua edes tapella. Juu ;o)
Kirjoittanut: Paletti, 02.05.2007 22:57
Jos koette, etten ole palstaa lukenut, olen pihalla, olette aivan oikeassa - en tosiaan ole. En ottanutkaan kantaa palstan aiheisiin, heitin vain lonkalta ajatuksiani. Ja siltä se varmaan kuulostikin. Mitään lukemista vastaan minulla ei ole, varmasti mielenkiintoista, kunhan lukuinspiraatio taas iskee, se on nimittäin välistä hukassa ;o)
Kirjoittanut: Paletti, 02.05.2007 23:21
Voinhan mä ens kesän keskiviikkona lukasta jonku kirjasen asiasta, jos muistan. Nyt pehkuihin, niinkuin muutkin, eikä mitään tyhmiä kysymyksiä öiseen aikaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 06:19
tämä on tosiaan vähän raskasvetoinen palsta, jonka lukeminen vaatii luottamusta siihen, että siitä lopulta jotain takkia tulee...
selvittelen ensin uskonpuhdistuksen alkuvaiheita Ranskassa, koska arvelen että pieni kertaus ei ole kenellekkään pahitteeksi. näistä kouluissammekin kai vähemmän puhutaan kuin Saksan 1500 ja 1600 luvuista.
Kirjoittanut: jorma, 03.05.2007 06:26
Ranska oli hyvin vahvasti reformaation puolella, kunnes katolilaisten vastaisku tuhosi
kaiken.
Se oli sen ajan Unkari 1956
ja Rooma oli Moskova.
Sama kuvio ja sama henki.
----------
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 20:24
Nuori Kaarle IX oli nyt muodollisesti Ranskan kuningas, mutta kuningataräiti Katariina käytti maassa todellista valtaa.
Katariina koetti pitää valtiota sisäisesti koossa ja saada sen talouden nousuun tukemalla vuoroin toista vuoroin toista osapuolta kitkerässä uskon sodassa.
Kolmen vuoden kiivaat taistelut hugenottien ja katolisten välillä päättyivät Katariinan johdolla Saint-Germain-en-Layen rauhaan 8. elokuuta 1570.
Protestanteille annettiin oikeuksia. Esimerkiksi Guisen klaanin kauhuksi amiraali Gaspard de Coligny pääsi kuninkaan neuvostoon syyskuussa 1571. Kiivaat katoliset, heidän johdossaan sotilasjohtaja Henri I, eivät voineet sopimusta hyväksyä ja arvostelivat Katariinaa jyrkästi.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 20:32
Tuon ajan tavan mukaan avioliitot olivat keskeinen osa diplomatiaa ja sisäpolitiikkaa.
Katariina de Medici päätti antaa tyttärensä Marguerite de Valoisen vaimoksi hugenottien legendaariselle johtajalle, Henri Navarrolaiselle.
Häät olivat elokuun 18 kohtalokkaana vuonna 1572.
Paavi vastusti avioliittoa jyrkästi. Kuinka voi Ranskan katolinen kuningas sallia häät protestanttien johtajan kanssa?
Ilmapiiri Pariisissa oli huono, sato oli ollut sinä vuonna heikko ja kansa yleisesti huonolla tuulella sen takia.
Jyrkästi hugenottien vastainen parlamentti yritti estää avioliiton. Koska paavi oli sitä vastaan, ei tahtonut löytyä vihkipappia.
Katariina sai protestantteja suosivan Bourbon klaanin puolelta kardinaalin toimittamaan vihkimisen monien pappien ja munkkien vastarinnasta huolimatta.
Kaupungin pormestari ei kyennyt hallitsemaan tilannetta ja poistui maaseudulle kolme päivää ennen Margueritin ja Henri Navarrolaisen hääjuhlia.
Katariina yritti kaikkensa saadakseen kiistelevät osapuolet sopimaan keskenään Ranskan parhaaksi. Mutta katoliset eivät sitä sallineet.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 20:39
Loppukesän kuumuudessa tilanne kärjistyi nopeasti häiden jälkeen.
Protestantit olivat tulleet hääjuhliin suurella joukolla, tärkeimpien johtajiensa kanssa. He jäivät nyt Pariisiin keskustelemaan rauhansopimuksen toteuttamisesta.
Elokuun 22. amiraali Gaspard de Coligny oli kulkemassa Pariisin kadulla kun Guisen klaanille kuuluvasta talosta ammuttiin häntä kohti laukaus.
Ampuja oli nimeltään Maurevert. Hän onnistui vain haavoittamaan Colignyä ja pakeni syntyneessä metakassa paikalta kenenkään estämättä.
Protestanttien tärkein sotilaallinen johtaja oli yritetty murhata ja makasi haavoittuneena. Turvallisuustilanne pääkaupungissa kiristyi vaarallisesti.
4000 hugenottien sotilasta oli leirissä Pariisin ulkopuolella ja kaupungissa pelättiin, mitä he tekisivät kuullessaan ihaillun amiraalinsa haavoittuneen salamurhan yrityksessä.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 21:58
Johtavan hugenotin attentaatista syvästi huolestunut kuningas meni haavoittuneen Colignyn luokse ja vakuutti, että syylliset löydetään ja rangaistaan asianmukaisesti.
Katariina oli syömässä illallista, kun protestantit tunkeutuivat sisään vaatien, että murhayritys tutkitaan ja selvitetään.
Kuningataräiti antoi lupauksiaan, mutta oli selvästi järkyttynyt tilanteesta. Jotain naksahti hänen sisällään tuossa tilanteessa, eräänlainen "viimeinen ehtoollinen" josta hän poistui yöhön. Viimeinen tilaisuus tehdä parannus, jonka hän hukkasi.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:08
Katariina de Medicin elämä muuttui tuona yönä. Protestanttien lähdettyä hän tapasi italialaisen neuvonantajansa, paroni de Retzin Tuiliersin palatsissa. Synkkä päätös tehtiin ilmeisesti sielllä.
Seuraavana iltana, elokuun 23., Katariina meni poikansa luokse ja taivutti tämän suunnitelmaan surmata protestanttien koko Pariisissa oleva johto.
Emme tiedä, mitä äiti ja poika keskustelivat, mutta sanotaan että Kaarle IX lopulta huusi "tapa heidät, tapa heidät kaikki, älä jätä ketään todistamaan minua vastaan!"
Kaarle IX oli silloin 22 vuotias. Hän ei kokskaan toipunut tästä yöstä eikä tekemästään kauheasta päätöksestä.
Vain kaksi vuotta myöhemmin hän kuoli mielipuolisuuden rajoilla ikäänkuin kuullen hugenottien tuskanhuutoja korvissaan.
Hän kutsui Henri Navarrolaisen luokseen viimeisenä elinpäivänään pyytäen tätä auttamaan näitä sortamiaan kristittyjä.
Kaarle IX kuoli itse huutaen "mitä olen tehnyt, mitä olen tehnyt, olen kadotettu, kadotettu"
MikkoL: 30. toukokuuta 1574
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:28
Kun Kaarle IX oli antanut äidilleen suostumuksensa, tapahtumat etenivät nopeasti.
Pariisin kaupunginvirkailijat kutsuttiin koolle, ja kaupungin portit käskettiin suljettaviksi, ettei kukaan pääse karkuun. Viranomaiset aseistettiin.
Kuninkaan sveitsiläinen henkivartijakaarti sai tehtäväkseen hugenottien surmaamisen.
Merkki annettiin joskus puoliyön jälkeen Louvren lähellä olevan Saint-Germain l'Auxerrois kirkon kellojen kumahduksilla.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:33
Guisen kreivi Henri I tunkeutui itse joukkoineen taloon, jossa Gaspard de Coligny oli toipumassa haavoistaan. Hänet lävistettiin miekalla ja ruumis heitettiin ikkunasta kadulle kansanjoukkojen riepoteltavaksi.
Louvressa olleet protestantit ajettiin kaduille surmattaviksi.
Ja siitä se alkoi. Kylämverinen, järjestelmällinen ja säälimätön ihmisten surmaaminen. Hugenottien kotien ovet suljettiin rautaketjuin ettei kukaan pääse karkuun, miehet, naiset, vanhukset ja lapset tapettiin siihen paikkaan.
Tappamisen orgiat jatkuivat Pariisissa kaksi päivää huolimatta siitä että Kaarle IX turhaan yritti sitä pysäyttää.
Henri Navarrolainen otettiin kiinni, mutta hän lupasi kääntyä katoliseksi ja näin hänet säästettiin, samoin Condin prinssi.
Heti Pariisista päästyään Henri perui lupauksensa.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:37
Pyhän Bartolomeuksen yönä alkanut protestanttisten ranskalaisten surmaaminen levisi Pariisista maakuntiin ja katoliset kansanjoukot surmasivat tuhansia ihmisiä
Toulouse, Bordeaux, Lyon, Bourges, Rouen ja Orléans mainitaan verilöylyjen kohteina.
Hugenottien omat turvakaupungit kuten merkittävä satamakaupunki La Rochelle säästyivät, mutta kohtaamme sen tragedian uudelleen Amadeen kertomuksessa.
Kun surmaaminen päättyi lokakuussa uhreja oli siis sadan tuhannen yli.
MikkoL: elokuun 24 - lokakuu 1572
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:41
en kerro sen enempää Ranskan maisemista syksyllä 1572 kuin toteamalla, että mätäneviä ruumiita oli Seinessä vielä pitkään eikä kukaan syönyt siitä saatuja kaloja.
lukija voi itse mielessään kuvitella miltä maisemat ovat näyttäneet ja etenkin lemunneet kuolemalta.
Sen sijaan mietitään, miten kävi Katariina de Medicin
Kuten edellä kerroin, Kaarle IX kuoli 1574 suurissa sieluntuskissa ilmeisesti henkisesti ja fyysisesti murtuneena tapahtuneesta.
Äiti katsoi ivallisesti kuolinvuoteella hourivaa poikaansa, joka kuuli hugenottien tuskanhuutoja korvissaan "kuinka minulla on noin heikko poika".
Täysin paatunut ihminen, jos minulta kysyttäisiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:47
Katariinan lemmikki oli hänen kolmas poikansa, Henri III (1551-1589), jota hän hemmotteli ja kutsui "rakkaiksi silmiksi" chers yeux.
Nuorena Henri oli omaksunut hugenottien käsityksiä. Hänen sisarensa Margot oli heittänyt katolisen rukouskirjan tuleen ja kehottanut veljeään vaihtamaan uskontoa.
Äiti Katariinan ankarat nuhteet palauttivat pojan katoliseen uskoon. Sekä Frans II että Kaarle IX halveksivat ja inhosivat äidin lellimää veljeään ja Margot kirjoitti myöhemmin päiväkirjaansa syyttäen tätä sukurutsaista aikeista.
Kaarle IX kuoltua Henri III nousi valtaistuimelle 1574. Vaikka hän koetti antaa Beaulieun ediktillä jotain oikeuksia protestanteille 1576 katolisten vastarinta pakotti hänet perumaan ne.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:53
Valoisin dynastia päättyy dramaattisesti Katariina de Medicin kolmanteen poikaan.
Henri I Guisen kreivi, joka oli omin käsin surmannut Colignyn, oli noussut katolisten liigan vaikutusvaltaiseksi johtajaksi.
Hän saapui Navarron uhkaamaan Pariisiin toukokuun 12 1588. Henri I halusi selvästi saada katolisen kuninkuuden itselleen.
Äitinsä tapaan kavalasti toimien Henri III kutsui hänet ja tämän veljen, Guisen kardinaalin, huoneeseen, jossa kolme henkivartijaa surmasivat heidät ja vangitsivat Henri I pojan.
Mutta mitään siunausta ei Valoisen dynastian viimeisen kuninkaan elämässä ollut. Murha näytti vievän kilpailijan ja tämän pojan sivuun politiikasta.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 22:58
Kansa rakasti ja kunnioitti katolisten armeijan murhattua johtajaa, ja kuningas Henri III syytettiin avoimesti Pariisin parlamentissa.
Kuningas jätti palatsinsa ja pakeni hugenottien leiriin Henri Navarrolaisen luo suojaan.
Elokuun 1. 1589 dominikaanimunkki Jaques Clement tuli leiriin väärennetyin paperein ja sanoi, että hänellä on tärkeää asiaa kuninkaalle.
Kuningas käski vartijoita sivummalle kun munkki kumartui kuiskaamaan viestiä tämän korvaan. Samalla hän iski Henri III veitsellä vatsaan.
Munkki surmattiin siihen paikkaan ja Henrin haava näytti aluksi paranevan, ja hänen piti johtaa hyökkäystä Pariisiin seuraavana päivänä. Mutta haava oli kuolettava.
Kuin ihmeen kautta pelastuneet pariisilaiset asettivat munkin kuvia alttareille, kelloja soitettiin kiitoksena ja messuja pidettiin kaupungin näin pelastuessa uhkaavalta hyökkäykseltä.
Kirjoittanut: MikkoL, 03.05.2007 23:10
Näin siis uskonpuhdistuksen alkuajat Ranskassa on ikäänkuin täysin ihmisten ja heidän ratkaisujensa varassa, ja kuitenkin Jumala on se joka päättää.
Lefevre käänsi Uuden testamentin ranskankielelle ja sen myötä syttyi evankeliumin kaipuu ja pyrkimys vapautua Rooman paavin otteesta.
Valois dynastian kuninkaat olivat vuoroin hugenotteja tukemassa, vuoroin heitä vastaan.
Katariina de Medicin merkillisen traaginen ja vaikuttava naishahmo on avainasemassa, hänen kolme poikaansa ovat evankeliumin vastaisen taistelun kärjessä.
Jokainen Katariinan lapsi kuolee nuorena. Henri III murhan myötä koko dynastia yllättäen katkeaa ja katolisten valta murtuu hetkeksi.
Hugenottien Henri Navarrolaisesta tulee Ranskan seuraava kuningas 1589.
Valtikka siirtyy Valoiseilta Bourbon suvulle.
Katariina de Medici joutui kaiken tämänkin näkemään, poikiensa kuoleman, vallan menetyksen.
Hän kuoli tammikuun 5 1589 de Bloisin kuninkaallisessa palatsissa.
Jos liikut siellä päin Loiren laaksossa, käy ihmeessä katsomassa.
Palatsissa on Katariinan huone alkuperäisessä asussaan ja siellä voit nähdä myrkkyjä, joita hän käytti vastustajiensa tappamiseen.
Kirjoittanut: jorma, 04.05.2007 04:57
Jos reformaation historia ei ole aivan outo ja uusi asia, voisi kayttaa vakiintuneita nimia: Parttylin yo, Henrik I, Frans I jne.
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 06:32
tietty suomenkielen ongelma on 30 v ulkomailla jo asuneella, siellä vakiintunut terminologia ei ole tuttua.
hyvä että korjaatte kieli ja asiavirheitä.
en koskaan esimerkiksi ole kuullut sanaa Parttylin yö, jonkinlainen väännös apostoli Bartolomeuksen nimestä ilmeisesti.
tai että Henry on Henrik eikä Henri... Francois Frans eikä Fransis. ehkä jostain löydän hyvän kielen ohjeita, koetan etsiä
Kirjoittanut: jorma, 04.05.2007 13:55
Jos asiat ovat mielessa, ne ovat mielessa. Ei se ole ulkomaasta kiinni, nicht wahr?
Ulkomaasta puheen ollen, on se kamalaa taas lahtea sinne synkkalaan.
Lentoaseman bussikuski on jo jarkytys. Naama kuin pyovelilla, eika koskaan ole opetellut sanomaan kiitos tai paivaa.
Odotushallin lapi kulkiessaan nakee kummallisen nakoista kansaa.
Kaikki hirveasti turvonneita, naiset seka miehet, jokaisella kaljasaavi nenan alla. Hirveissa rytkyissa. Joka toisella miehella musta nahkapusakka...
Totisia kuin Hiroshiman pelastuneet.
Miten siella taas jaksaa? Huonosti se on mennyt tahan asti... se jaksaminen.
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 17:59
Jawohl, es ist wahr...
minusta olisi luonnollisinta käyttää alkuperäisen kielen mukaista nimeä
tässä taitaa olla kielen käytännössä eroa hallitsijoiden nimien ja muiden henkilönimien ja esimerkiksi katujen ja kaupunkien nimissä
vaikea olisi kartalta löytää Uuden Jorkin Leveätie
myös Henrik Ford kuulostaisi oudolta
Gustaf Vasa ei kuitenkaan soinnu oikein hyvältä eikä Francois I
Kirjoittanut: jorma, 04.05.2007 21:10
Niin se varmaan on, jos asiat kaivaa uutena jostakin kirjasta.
Olen vissiin liian vaativa ajatellessani, etta tuon kaiken tietaminen kuuluu yleissivistykseen.
MikkoL: minä vahvasti eppäilen, että et löydä yhtään historiankirjaa Ranskan uskonpuhdistuksesta, jossa Katariina de Medicin äidin hahmo kytketään tällä tavoin olennaisesti tapahtumiin. jos löydät, kerro minullekin!
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 20:55
joo, tunnustan täydellisen tyhmyyteni tässäkin Ranskan uskonpuhdistuksen asiassa, sivistyksen puute on vakava
kai siitä koulussa jotain silloin puhuttiin, nykyään tuskin senkään vertaa.
meinaan kuitenkin jatkaa, hyvä jos korjaat, laajennat ja syvennät tekstiäni asiaa hyvin tuntevana
minusta oli mainio tuo Pärttyli sana, jäin sitä oikein miettimään
sen täytyy olla keskiaikaista Suomea, tulee mieleen porukkaa kylmässä kirkossa, jolle puhutaan Bartolomeuksesta ja Pariisin kauhuista.
Ei oikein jää suomalaiseen korvaan, niin kysyvät kirkon jälkeen että mikä ihmeen Pärttyli
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 21:16
Henrik III kuoleman jälkeen protestaneille koitti hetken helpotuksen aika, kun kuninkaaksi nousi 1589 Henrik Navarrolainen (1553-1610).
Navarro on pohjois-Espanjassa Ranskan rajalla oleva maakunta, aikoinaan oma kuningaskuntansa.
Legendaarinen hugenottien sankari Henrik oli ratkaisevasti mukana kahden Katariinan pojan vaiheissa:
- Kaarle IX kutsui hänet kuolinvuoteelleen, kun omantunnon syytökset verilöylystä kävivät ylivoimaisiksi.
- Henrik III pakeni hänen leiriinsä, kun joutui tilille murhista ja Navarrolaisen leirissä hänet itsensä murhattiin.
Kuten kerroin, hänen ensimmäinen vaimonsa oli Katariina de Medicin tytär Marguerite de Valois. Ruhtinaalliset hääjuhlat 1572 olivat Pärttylin yön verilöylyn välitöntä taustaa.
Kuninkaana Henrik IV sai aikaan rauhan hugenottien ja katolisten välille. Hän antoi 1598 ns. Nantesin ediktin, joka antoi protestanteille monenlaisia myönnytyksiä.
Mutta tämä kaikki oli vain tyyntä myrskyn edellä.
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 21:27
Sanotaan, että jokaisen suurmiehen takana on nainen.
Henrik IV Navarrelaisen kohdalla tämä nainen oli hänen äitinsä Jeanne d'Albret (1528-1572).
Voimakastahtoinen nainen, Navarren hallitseva kuningatar. Hänen puolisonsa oli Antoine de Bourbon, Vendômen kreivi.
Jeanne liittyi uskonpuhdistukseen ja määräsi, että kalvinismi on Navarren kuningaskunnan virallinen uskonto. Hän vaikutti voimakkaasti poikaansa, joka liittyi Ranskan hugenotteihin.
Kaksi vahvaa naista kohtasi Pariisissa, kun Jeannen poika Henrik Navarrelainen valmistautui hääjuhliin Katariina de Medicin tyttären Marguetin kanssa.
Jeanne sairastui yllättäen ja kuoli kaksi kuukautta ennen häitä.
Sanotaan, että Katariinan antama myrkky tappoi hänet.
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 21:42
Henrik IV palasi katolisuuteen, mutta piti huolta hugenoteista. Monella tavalla hieno ihminen, kansa rakasti häntä ja antoi hänelle lempinimen "le bon roi Henri"
Marguerite, Katariinan tytär, oli hänen virallinen vaimonsa. Mitä lie kaveri ajatellut, kun anoppi oli myrkyttänyt hänen äitinsä?
Avioliitto oli rakkaudeton ja lapseton. Se peruttiin kirkon toimesta ja Marguerite vietti lopun elämäänsä Usson palatsissa Auvergnessä.
Henrikin elämän suuri rakkaus oli kuvankaunis Gabrielle d'Estrées (1571-1599). Kuningas oli kirkon puolesta vapaa uuteen avioilittoon, mutta yllättävä kuolema tempasi Gabriellen häneltä pois.
Henrik IV toinen vaimo oli Maria de 'Medici (1573-1642). Pari vihittiin kuninkaallisesti vuonna 1600. (Itse Rubens maalasi Marian muotokuvan).
Toukokuun 14, 1610, François Ravaillac niminen mies tunkeutui Henrik IV vaunuihin ja murhasi hänet.
Kuningas Henrik IV ratsastajapatsas on Pariisissa Pont Neufin luona, sillan, jonka hän rakennutti Seinen yli.
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 21:48
Henrikin ja Marian ensimmäinen lapsi syntyi 1601. Henrik IV murhan jälkeen Maria oli Ranskan hallitsijatar kunnes poika kruunattiin nimellä Ludvig XIII (1601-1643).
Kodin perinne eli, sillä tämä kuningas sai lisänimekseen "Oikeudenmukainen"
Ludvigin XIII poika on ehkä Ranskan historian kuuluisin kuningas, Luis XIV Jumalan antama, Louis Dieudonné. (1638 - 1715) Aurinkokuningas.
Amadeen dramaattiset elämänvaiheet sijoittuvat Luis XIV aikaan ja niiden taustana on tässä pitkässä johdanossa kerrottu Ranskan uskonpuhdistus ja hugenottien asema tuossa yhä katolisemmaksi käyvässä valtiossa.
MikkoL: Johdannon taustatiedot perustuvat englantilaiseen Wikipediaan ja erinäisiin muihin lähteisiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 21:57
Lyhyenä yhteenvetona tästä pitkästä taustasta seuraavaa
Uusi testamentti käännettiin Ranskaksi Martti Lutherin innoittamana
Kristityt ryhtyivät lukemaan Raamattua, rukoilemaan ja laulamaan salassa katolisilta viranomaisilta.
Näitä lukijoita ryhdytiin kutsumaan hugenoteiksi, ja heidän lukumääränsä kasvoi nopeasti keskiluokan ja yläluokan parissa.
Liike levisi Pariisista maakuntiin, erityisesti etelä-Ranskaan.
Ranskan hallitsijasuvut ottivat uskonnon lipukseen valtataistelussa ja uskonpuhdistuksen asia muuttui nopeasti sotilaspoliittiseksi.
Ranskan Valois dynastian kuninkaat, Katariina de Medicin kolme poikaa, ontuivat molemmin puolin, kunnes tilanne räjähti lopullisesti käsissä Pärttylin yön verilöylyyn elokuun 24. 1572.
Valoisin hallitussuvun sammuttua Bourbon suvun kansan rakastama kunings Henrik IV auttoi hugenottien asemaa Nantesin ediktillä ja monin muin tavoin, vaikka oli palannut katoliseen kirkkoon.
Hänen murhansa jälkeen valtaan nousi hänen poikansa Ludvig XIII Oikeudenmukainen, Luis XIV isä.
Avaan aiheesta toisen palstan tämän johdannon jälkeen.
Tuesday, May 11, 2010
amadee (2)
Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 22:01
Vitsi on siinä, että kuningas Ludwig XIII hallituksen voimamies oli kardinaali Richelieu.
Vitsi ei juuri naurata, kuten tulemme näkemään. Parin miljoonan Raamattua lukevan ja paavin kirkkoa arvostelevan Ranskan kansalaisen elämä muuttui tai päättyi äkisti.
MikkoL: kärsivällisyyttä, kyllä me vielä presidentti Tarja Haloseen pääsemme
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 09:24
Ranskan uuden kuninkaan myötä vallan kahvaan tuli todellinen voimamies, jonka nimi on jäänyt kaikumaan historiaan, kardinaali Richelieu.
Tällä miehellä oli mahtava näky siitä, millainen valtakunnan pitäisi olla ja mahdollisuudet ja kyky toteuttaa näkynsä.
Voimakas, yhtenäinen Ranska edellyttää, että on yksi Jumala ja yksi kirkko, yksi kuningas ja yksi kansa täydellisesti hänen alamaisuudessaan.
Kardinaalin työn tuloksena syntyi hallitus, joka tunnetaan historiassa nimellä absoluuttinen monarkia.
Ranska on suuri maa eikä kaikkien alistaminen Aurinkokuninkaan valtaan käynyt helposti.
Erityisen hankalia olivat uskonasiat, joissa ihmiset eivät tahtoneet taipua. Selvästi uhkaavin vaara kardinaalin etsimälle yhtenäisyydelle oli laajalle levinnyt protestanttinen uudistus.
Kardinaali tarttui asiaan rautaisella otteella, niinkuin niin moneen muuhunkin tahtonsa tiellä olevaan asian.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 19:25
monelle Richelieu tuo mieleen kuuluisan maalauksen upeaan punaiseen kaapuun puetusta kardinaalista.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
commons/1/1a/Cardinal_Richelieu_(Champaigne).jpg
minulle nimi tuo mieleen kuuluisan maalauksen merituulen liehuttamaan punaiseen kaapuun pukeutuneesta Richelieusta sataman jykevien puuesteiden luona, meren velloessa vihreänä niiden välissä ja talon katolla olevan pienen ristin häämöttäessä sataman toiselta puolelta.
http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:RichelieuRochelle.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:34
kokoan taustaselityksissä ollutta nimistöä, jota en suomen kielen vaatimuksiin ole osannut sovittaa
Ranskan kuninkaita:
Frans I (1494-1547)
Frans II (1544-1560)
Henrik III (1551-1589)
Kaarle IX (1550-1574)
Henrik IV (1553-1610)
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
Englanti
Kaarle I (1600-1649)
Henrietta Mary (1609-1669)
Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628)
Kuningattaria
Katariina de' Medicis (1519-1589)
Marie de' Medicis (1575 - 1642)
Itävallan Anne (1601-1666)
Paaveja
Urban VIII 1568-1644
Giovanni de' Medici (1475 - 1523): Leo X
Giulio de' Medici (1478 - 1534): Klemens VII
Alessandro Ottaviano de' Medici (1535 - 1605): Leo XI
Gregorius XV (1554-1623)
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:16
Kardinaali Richelieu on modernin Ranskan ja koko Euroopan valtiollisen ja kansallisen kehityksen kannalta suurmies.
Hän loi feodaalisesta ja riitelevästä Ranskasta valtiomahdin, joka 30 vuotisen sodan jälkeen oli Euroopan mahtavin.
Ranskan kansallisvaltion malli vaikutti koko Euroopan valtiolliseen kehitykseen.
Historian ensimmäinen pääministeri.
Valtiollisen salaisen palvelun ensimmäinen järjestelmällinen kehittäjä.
Ranskan akatemian perustaja
Merkittävä sotilasjohtaja, varsinainen "sotilaspappi"
Lista on pitkä mutta jätän tähän, Euroopan suurmies tosiaan, johon kannattaa tutustua muutenkin kuin lukemalla Alexander Dumas vanhemman "Kolme muskettisoturia"
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:25
mutta oliko kardinaali Richelieu suuri Jumalan mies?
Paavi Urban VII antoi kardinaalin kuoltua tähän arvoituksellisen vastauksen:
Si Dieu existe, le cardinal de Richelieu devra répondre de beaucoup de choses. Sinon [...] ma foi, il aura bien réussi dans la vie
"Jos Jumala on olemassa, Richelieulla on vastattavaa monista valinnoistaan, jos ei ... silloin hän on menestynyt hyvin elämässä."
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:36
Armand Jean du Plessis de Richelieu syntyi Pariisissa syyskuun 9. 1585.
Hänen isänsä oli ammattisotilas, joka oli Henri III aikana kunnostautunut Ranskan uskonsodissa taisteluissa hugenotteja vastaan. François du Plessis kaatui näissä taisteluissa vuonna 1590.
Isältään Armand oli perinyt sotilaallista lahjakkuutta ja hän halusi opiskella upseeriksi. Mutta toisin kävi.
Kuningas Henrik III oli lahjoittanut du Plessis suvulle Luçon hiippakunnan kiitoksena isän palveluista. Perhe käytti sieltä saatavaa tuloa yksityiseen tarkoitukseen, kun papisto olisi halunnut varoja seurakuntien ylläpitoon.
Varmistaakseen tärkeän tulolähteen Armandin äiti, Susanne de La Porte, halusi asettaa poikansa Alfonson Luçonin piispaksi. Tämä ei suostunut vaan ryhtyi munkiksi, joten veljen oli ryhdyttävä siihen.
Näin Armanden suunnittelema sotilasura katkesi, kun hänet nimitettiin piispaksi Henrik IV aikana 1607.
Tästä ratkaisusta kääntyi Richelieun elämä ja sen mukana Euroopan historia.
Sitä maanpäällistä helvettiä, jossa myös Amadee joutui elämään, ryhdyttiin nyt lämmittämään toden teolla.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 13:05
Richelieun kannalta asiat alkoivat edetä nopeasti.
Hän oli piispana erinomainen organisoija, joka ensimmäisenä sovelsi vastauskonpuhdistusta varten kootun Trenton kirkolliskokouksen (1543-1546) suosittamia uudistuksia käytäntöön.
Poitoun papit valitsivat hänet edustajakseen tuon ajan "vanhan hallituksen" mukaiseen parlamenttiin, States-General. Siellä Richelieu herätti huomiota ajamalla voimakkaasti kirkon asioita ja veroetuja ja suurempaa poliittista roolia piispoille.
Kuningatar, Itävallan Anne (1601-1666), kutsui nuoren piispan hovin palvelukseen. Tehtävän nimi oli "almoner", eräänlainen kristillisen köyhäinhoidon vastaava, kuninkaan "almujen jakaja".
Richelieu käytti asemaansa tietenkin hyväksi ja tuli nopeasti kuningas Ludwig XIII tietoon ja tämän ystäväksi.
Nerokkaalla hovijuonittelulla ja diplomaatin taidolla Richelieu saavutti kuninkaan täydellisen luottamuksen onnistuen nostamaan pojan omaa äitiään vastaan!
se ei olisi monelta onnistunut.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 13:57
Henrik IV Navarrelainen oli ottanut puolisokseen Maria de Medicin vuonna 1600 kun Katariinan tytär Marguerite de Valois ei kantanut hänelle lasta.
Henrikin murhan jälkeen Maria oli Ranskan valtion hoitaja Ludwig XIII nuoren iän takia, hän oli kruunajaisissa vain 8 vuotias.
Mutta äitipä ei millään halunnut luopua vallasta, ja piti ohjaksia italialaisen ministeri Concini Concinin (1575-1617) kanssa. Richelieu palveli Concinia uskollisesti.
Poika kyllästyi äidin ja ministerin tossun alla oloon. 1617 Concini murhattiin ja äiti Maria joutui kotiarestiin historialliseen Bloisen palatsiin Loiren laaksossa.
Richelieun ura hovissa päättyi lyhyeen Concinin murhan jälkeen, koska Ludwig XIII epäili tämän lojaaliutta. Piispa lähetettiin Avignoon.
Hän käytti siellä aikansa hyvin. Varmasti Martti Lutherin tehokkaan kirjan innoittamana hovista bannattu Richelieu kirjoitti 1618 katoliselle kirkolle oman katekismuksen, L'Instruction du chrétien.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 15:22
Tavallisen kaverin ura hovissa olisi ollut poikki, mutta nyt nähtiin tämän piispan ihmissuhdetaidot käytännössä.
Kuninkaan äiti Maria de Medici lähti poikansa kiellosta huolimatta palatsista ja alkoi nostaa aateliston parissa aristokraattien kapinaa.
Heikko Ludwig XIII oli ihmeessä, kun Concini ei ollut apuna. Niinpä hän kutsui Richelieun luokseen takaisin ja sanoi, että äitini aiheuttaa huolia.
Melkoinen tehtävä, jonka onnistumisesta riippui kaikki.
Ja Richelieu onnistui sovittamaan voimakastahtoisen Maria äidin ja hänen poikansa välit.
Kiitoksena mm. paavi Gregorius XV asetti Richelieun kardinaaliksi 1622.
Asema Ludwig XIII hovissa oli taattu, eikä vain asema vaan kuninkaan lähimmän miehen paikka.
Kunhan siitä oli ensin hoidettu tietyin järjestelyin pois Charles, La Vieuvillen kreivi.
Kaveri vangittiin syytettynä "korruptiosta" ja Richelieusta tuli 1624 valtakunnan ykkösmies kuninkaan jälkeen, maailman ensimmäinen pääministeri.
Ihmissuhteiden mestari pysyi tässä vaikutusvaltaisessa asemassa Ranskan johdossa aina kuolemaansa asti.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 15:56
Isä oli kuollut taisteluissa hugenotteja vastaan. Mites nyt poika, kuninkaan oikea ja vasen käsi?
Tämä "sotilaspappi" oli taitava strategi ja ymmärsi armeijan asioita. Hän johti itse hugenottien suuren tukikohdan, La Rochellen, järkyttävää piiritystä 1627 josta myöhemmin enemmän.
Hugenotit allekirjoittivat Aliesin rauhan 1629. En tiedä oliko heillä vaihtoehtoja vai menivätkö he lankaan.
Richelieu nimittäin salli protestanteille uskonnonvapauksia, mutta poliittiset etuudet ja valta otettiin pois.
Tämä oli sangen taitava veto, pitkäjännitteistä politiikkaa. Ensin vastustajalle puhutaan kauniita ja hiljaa otetaan miekka pois, sitten myöhemmin, kun aika on sopiva, isketään päälle.
Ranskan hugenotit tuhoutuivat melkein viimeiseen mieheen ja naiseen tämän politiikan seurauksena.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 16:03
Punaisen kardinaalin taitava politikointi ei ollut vain isän kuoleman kostamista. Richelieu oli rakentamassa uudenlaista valtiota, jossa kaikki valta keskittyy kuninkaan käsiin.
Sen tähden hän oli antanut hajottaa maahan voimakkaan feodaalisen aateliston turvalinnat. Nämä eivät voineet niin helposti nousta keskushallintoa vastaan ilman suojaa, ja aatelisto vihasi Richelieuta syvästi.
Hugenotit olivat merkittävin Ranskan sisäistä yhtenäisyyttä uhkaava ryhmä, jolla oli sekä sotilaallista että poliittista vaikutusvaltaa. Kardinaali halusi neutralisoida tämän uhkan.
Absoluuttinen monarkia, jonka perustukset hän häikäilemättömästi loi, on eräänlainen Raamatun peto. Daniel näki merestä nousevan kaikenlaisia petoja, jotka symbolisoivat raatelevaa hallintoa.
1600-luvun Ranskan yksinvalta oli selvästi petomaista, kuten tulemme näkemään.
Kun tämä kardinaalin, kuninkaan ja paavin yhteisvoimin synnytetty hirmupeto lopulta kuoli raivostuneen kansan giljotiineihin, sen äkillisen romahduksen vaikutukset olivat koko mannerta järisyttävät - vuosisatojen ajaksi.
Tärinä tuntuu vieläkin.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 16:11
Vielä yksi henkilötarina kertoo meille kardinaalin hämmästyttävästä manipuloinnin taidosta.
Voimakastahtoinen kuningataräiti Maria de Medici nousi 1630 kardinaalia vastaan Orleansin kreivi Gastonin kanssa.
Poikansa hyvin tuntien ja hänen taustallaan monta vuotta maata hallinneena, Maria vaati että Ludwig XIII erottaa Richelieun.
On voinut olla tuiskuinen tapaaminen. Kardinaali luuli jo uransa päättyneen, kun poika näytti tottelevan äitiänsä taas kerran.
mutta jotain tapahtui Ludwigin omassa mielessä. Ehkä hän oli saanut kyllikseen vallanhaluisesta äidistään ja kardinaali käytti sitä hyväkseen.
Oli miten oli, kun Richelieu seurasi kuningasta vaunuillaan Versailleen riemastuneet vastustajat tanssivat jo kaduilla juhlien hänen poliittisen uransa loppua.
Hetken päästä laskeutui syvä hiljaisuus: kuningas oli antanut käskyn karkoittaa äitinsä kreivi Gastonin kanssa Compiègneen.
Poika oli valinnut lopullisesti Richelieun rinnalleen oman äitinsä sijasta.
Melkoinen ihmistuntija tuo punainen kardinaali on ollut. Kukisti jopa oman äidin vaikutusvallan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 11:38
edellä on kerrottu kardinaalin taustasta, noususta valtaan ja eräistä kriittisistä vaiheista hänen urallaan, etenkin valtataistelusta kuninkaan äidin kanssa, jonka hän voitti.
mies oli niin lahjakas monella alalla, että häntä pidetään modernin eurooppalaisen keskitetysti hallitun valtiomuodon ensimmäisenä luojana.
kirjoitan vielä La Rochellen piirityksestä, jossa hugenottien poliittinen ja sotilaallinen selkäranka murrettiin.
sen jälkeen kirjoitan taustaa kuningas Luis XIV ajasta-
Aurinkokuninkaan ajan varjopuolesta, protestanttien julmasta vainosta, kertoo Amadee suorastaan harvinaislaatuisesta silminnäkijän näkökulmasta.
Amadeen mukana tämä palsta vaihtuu yleisestä Ranskan historian taustan esittelystä henkilökohtaiseksi kerronnaksi.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 13:49
LA ROCHELLE
Ikivanha satamakaupunki sijaitsee länsi-Ranskassa Atlantin valtameren rannalla.
Ranskasta paenneet hugenotit nimesivät Uudella mantereella 1689 kaupungin, joka nimettiin New Rochelle maineikkaan turvakaupunkinsa kunniaksi. Se on lähellä New Yorkia.
Kaupunki tunnetaan mm. ensimmäisen mekaanisesti toimivan sukellusveneen neitsytmatkasta 1864 ja saksalaisten II maailmansodan aikaisesta sukellusvene tukikohdasta.
Nykyisen 2.9 km pitkä silta yhdistää La Rochellen Île de Rén saareen, joka näytteli tärkeää roolia kardinaalin johtaman piirityksen aikana.
Traagisen hugenottisodan jälkeen La Rochelle kohosi Ranskan tärkeäksi satamaksi, josta laivat kulkivat Englannin lisäksi Uudelle mantereelle ja Afrikkaan. Orjakaupassakin La Rochellen purjelaivat näyttelivät suurta osaa.
Nykyään La Rochellessa on noin 78.000 asukasta ja paljon historiallista nähtävää.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 13:58
Feodaalisen ajan Ranskan hajaannus auttoi protestantteja, joista monet pakenivat Pärttylin yöstä elokkuun 24. 1572 alkaneita verisiä vainoja La Rochellen linnoitettuun turvakaupunkiin.
Sen asuskasluku kasvoi syksyllä 1572 27,000 henkilöön näiden pakolaisten takia.
Kaarle IX, Katariina de Medicin poika, yritti kukistaa tuon hugenottien tärkeimmän turvapaikan ja alkoi piirityksen marraskuussa.
Taistelua johti Anjoun kreivi, Katariinan kolmas poika. Pariisin murhayöstä katolisuuteen kääntymisensä takia pelastunut Henrik Navarralainen oli myös piirittäjien puolella (mikä nostaa hieman kulmakarvoja).
Ongelmana on kaupungin iso merelle aukeava satama. Piirityksestä huolimatta pienet laivat onnistuivat liikkumaan merellä ja kaappaamaan espanjalaisia laivoja. Niiden lasti vietiin piiritettyjen avuksi ja kaupunki kesti.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:02
Katolisilla oli 28000 miestä ja vielä 6000 sveitsiläistä kaartilaista, mutta menetykset heidän joukossaan olivat aivan hurjat.
Mieli oli matala. Kun Anjoun kreivi sitten kruunattiin Puolan kuninkaaksi Henri III nimellä tämän alaisuuteen tuli paljon Puolan protestantteja. La Rochellen piiritys ei näyttänyt hyvältä, joten se päättyi heinäkuussa 1573 rauhaan, joka solmittiin Pariisissa Bois de Boulogne puutarhassa.
Rauhansopimus oli protestanttien kannalta aika vakava. Entiset rikkeet annettiin anteeksi ja tiettyjä vapauksia suotiin, mutta he saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti vain kolmessa kaupungissa, La Rochellessa länsirannikolla sekä Mountaubaussa ja Nimesissä etelä-Ranskassa.
Valtion viroissa olevat hugenotit saivat kastaa lapsiaan ja mennä avioliittoon oman uskonsa mukaan, mutta vain perhepiirissä ja korkeintaan 10 ulkopuolisen läsnäollessa.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:09
Kardinaali Richelieu veti nyt naruja taustalla, kun Ludvig XIII joutui kohtaamaan tärkeimmän protestanttisen sotilasjohtajan, kreivi Henri de Rohan (1579-1638) vuonna 1625 aloittaman hyökkäyksen.
Syyskuun 10. 1627 La Rochellen luona oli "Mainilan laukaukset", tykistötulta, johon kuningas taitavan neuvonantajansa kehoituksesta heti tarttui.
Kardinaali oli jo revittänyt maahan feodaalisen ajan aatelisten turvalinnat rakentaen voimakasta keskushallintoa. Nyt oli avautunut mahdollisuus murskata myös hugenottien vaikutusvalta.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:14
Asioita johti varsinainen "sotilaspappi". Kardinaali Richelieu johti näet itse La Rochellen piiritystä syksystä 1627. Hän oli sotilaan poika ja itse taitava soturi, jolla oli erinomainen strateginen vaisto.
Henri III:n ensimmäinen La Rochellen piiritys 1572-73 oli epäonnistunut koska kaupunki oli niin avoin meren suuntaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:21
La Rochellen puolustusta johti hugenottien puolella taidokkaasti Subaisen kreivi Benjamin de Rohan (1580-1642).
Englantilaisten yritykset auttaa kariutuivat, sanotaan, koska he eivät kuunnelleet Benjaminin viisaita neuvoja.
Kuninas Kaarle I (1600-1649) oli lähettänyt 80 laivaa Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628) johdolla kesakuussa 1627 La Rochellen avuksi.
6000 miestä rantautui Île de Rén saarelle, mutta he eivät saaneet vallattua siellä pientä St Martinin linnaketta.
Kaatuneita ja haavottuneita oli niin paljon, että englantilaiset lähtivät sieltä laivoineen, jättäen La Rochellen oman onnensa nojaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:26
Kuningas Kaarle I yritys auttaa hugenotteja on monellakin tapaa vaikea ymmärtää.
Kaarle I:stä syytettiin kotimaassaan Englannissa katolisten suosimisesta. Hän oli vuonna 1625 mennyt naimisiin Henrik IV Navarralaisen ja Maria de Medicin tyttären Henrietta Marian kanssa (USA:n Maryland saa hänestä nimensä)
Toisin sanoen Kaarle I vaimo oli Ludvig XIII veli ja katolisuuden suosija. Miksi hän siis lähti auttamaan kälynsä vihollisia?
ehkä joku lukijoista voi kertoa, minä en tiedä.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:31
Kaarle I yritti rakentaa Englannissa sellaista absoluuttista monarkiaa, jota Richelieu oli kehittämässä Ranskaan.
Mutta sielläpä kansanvalta oli paljon syvemmällä. Parlamentti nousi lopulta tätä kuningasta vastan sotaan, vangitsi, tuomitsi ja antoi julkisessa teloituksessa hakata Kaarle I pään pois vuonna 1649.
Englanti oli ilman kuningasta aina 1660 restauraatioon asti, kun taas absoluuttisen hallitsijan perikuva oli tulossa Ranskaan.
Kansan puheenvuoro tuli siellä myöhemmin. Se olikin sitten melkoinen puheenvuoro. Ranskan kuningas Ludwig XVI pää leikattiin 1793 giljotiinilla ja nostettiin kansan hurrattavaksi. Ja monen muun.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:37
Yritykset tuoda elintarvikkeita, ammuksia ja lääkkeitä piiritettyyn La Rochelleen epäonnistuivat.
Viimeinen toivon kipinä oli syyskuussa 1628, kun englatilaiset laivat koettivat lähestyä satamakaupunkia.
Mutta kardinaali ei ollut piirityksen aikana laiskana. Nyt oli tosi kyseessä ja merelle oli suunnattu raskas tykistö Île de Ré saarelta ja mantereelta.
La Rochellen asukkaat joutuivat vain katsomaan, kun komeat purjelaivat kääntyivät häijyn tykkitulen häätäminä takaisin merelle ja kohti Englantia.
La Rochelle antautui täydellisesti 28.10. 1628.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:38
Millainen mahtoi olla voittajien ilo kun he marssivat juhlallisesti yli vuoden täydellisessä piirityksessä olleeseen La Rochelleen?
27000 asukkaasta oli hengissä enään vajaat 5000. Muut olivat kuolleet nälkään ja tauteihin ja vihollisen ammuksiin.
Luultavasti melkoinen näky, tuo marssi hugenottien täydellisesti tuhottuun keskukseen.
Vitsi on siinä, että kuningas Ludwig XIII hallituksen voimamies oli kardinaali Richelieu.
Vitsi ei juuri naurata, kuten tulemme näkemään. Parin miljoonan Raamattua lukevan ja paavin kirkkoa arvostelevan Ranskan kansalaisen elämä muuttui tai päättyi äkisti.
MikkoL: kärsivällisyyttä, kyllä me vielä presidentti Tarja Haloseen pääsemme
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 09:24
Ranskan uuden kuninkaan myötä vallan kahvaan tuli todellinen voimamies, jonka nimi on jäänyt kaikumaan historiaan, kardinaali Richelieu.
Tällä miehellä oli mahtava näky siitä, millainen valtakunnan pitäisi olla ja mahdollisuudet ja kyky toteuttaa näkynsä.
Voimakas, yhtenäinen Ranska edellyttää, että on yksi Jumala ja yksi kirkko, yksi kuningas ja yksi kansa täydellisesti hänen alamaisuudessaan.
Kardinaalin työn tuloksena syntyi hallitus, joka tunnetaan historiassa nimellä absoluuttinen monarkia.
Ranska on suuri maa eikä kaikkien alistaminen Aurinkokuninkaan valtaan käynyt helposti.
Erityisen hankalia olivat uskonasiat, joissa ihmiset eivät tahtoneet taipua. Selvästi uhkaavin vaara kardinaalin etsimälle yhtenäisyydelle oli laajalle levinnyt protestanttinen uudistus.
Kardinaali tarttui asiaan rautaisella otteella, niinkuin niin moneen muuhunkin tahtonsa tiellä olevaan asian.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 19:25
monelle Richelieu tuo mieleen kuuluisan maalauksen upeaan punaiseen kaapuun puetusta kardinaalista.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
commons/1/1a/Cardinal_Richelieu_(Champaigne).jpg
minulle nimi tuo mieleen kuuluisan maalauksen merituulen liehuttamaan punaiseen kaapuun pukeutuneesta Richelieusta sataman jykevien puuesteiden luona, meren velloessa vihreänä niiden välissä ja talon katolla olevan pienen ristin häämöttäessä sataman toiselta puolelta.
http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:RichelieuRochelle.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:34
kokoan taustaselityksissä ollutta nimistöä, jota en suomen kielen vaatimuksiin ole osannut sovittaa
Ranskan kuninkaita:
Frans I (1494-1547)
Frans II (1544-1560)
Henrik III (1551-1589)
Kaarle IX (1550-1574)
Henrik IV (1553-1610)
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
Englanti
Kaarle I (1600-1649)
Henrietta Mary (1609-1669)
Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628)
Kuningattaria
Katariina de' Medicis (1519-1589)
Marie de' Medicis (1575 - 1642)
Itävallan Anne (1601-1666)
Paaveja
Urban VIII 1568-1644
Giovanni de' Medici (1475 - 1523): Leo X
Giulio de' Medici (1478 - 1534): Klemens VII
Alessandro Ottaviano de' Medici (1535 - 1605): Leo XI
Gregorius XV (1554-1623)
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:16
Kardinaali Richelieu on modernin Ranskan ja koko Euroopan valtiollisen ja kansallisen kehityksen kannalta suurmies.
Hän loi feodaalisesta ja riitelevästä Ranskasta valtiomahdin, joka 30 vuotisen sodan jälkeen oli Euroopan mahtavin.
Ranskan kansallisvaltion malli vaikutti koko Euroopan valtiolliseen kehitykseen.
Historian ensimmäinen pääministeri.
Valtiollisen salaisen palvelun ensimmäinen järjestelmällinen kehittäjä.
Ranskan akatemian perustaja
Merkittävä sotilasjohtaja, varsinainen "sotilaspappi"
Lista on pitkä mutta jätän tähän, Euroopan suurmies tosiaan, johon kannattaa tutustua muutenkin kuin lukemalla Alexander Dumas vanhemman "Kolme muskettisoturia"
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:25
mutta oliko kardinaali Richelieu suuri Jumalan mies?
Paavi Urban VII antoi kardinaalin kuoltua tähän arvoituksellisen vastauksen:
Si Dieu existe, le cardinal de Richelieu devra répondre de beaucoup de choses. Sinon [...] ma foi, il aura bien réussi dans la vie
"Jos Jumala on olemassa, Richelieulla on vastattavaa monista valinnoistaan, jos ei ... silloin hän on menestynyt hyvin elämässä."
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:36
Armand Jean du Plessis de Richelieu syntyi Pariisissa syyskuun 9. 1585.
Hänen isänsä oli ammattisotilas, joka oli Henri III aikana kunnostautunut Ranskan uskonsodissa taisteluissa hugenotteja vastaan. François du Plessis kaatui näissä taisteluissa vuonna 1590.
Isältään Armand oli perinyt sotilaallista lahjakkuutta ja hän halusi opiskella upseeriksi. Mutta toisin kävi.
Kuningas Henrik III oli lahjoittanut du Plessis suvulle Luçon hiippakunnan kiitoksena isän palveluista. Perhe käytti sieltä saatavaa tuloa yksityiseen tarkoitukseen, kun papisto olisi halunnut varoja seurakuntien ylläpitoon.
Varmistaakseen tärkeän tulolähteen Armandin äiti, Susanne de La Porte, halusi asettaa poikansa Alfonson Luçonin piispaksi. Tämä ei suostunut vaan ryhtyi munkiksi, joten veljen oli ryhdyttävä siihen.
Näin Armanden suunnittelema sotilasura katkesi, kun hänet nimitettiin piispaksi Henrik IV aikana 1607.
Tästä ratkaisusta kääntyi Richelieun elämä ja sen mukana Euroopan historia.
Sitä maanpäällistä helvettiä, jossa myös Amadee joutui elämään, ryhdyttiin nyt lämmittämään toden teolla.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 13:05
Richelieun kannalta asiat alkoivat edetä nopeasti.
Hän oli piispana erinomainen organisoija, joka ensimmäisenä sovelsi vastauskonpuhdistusta varten kootun Trenton kirkolliskokouksen (1543-1546) suosittamia uudistuksia käytäntöön.
Poitoun papit valitsivat hänet edustajakseen tuon ajan "vanhan hallituksen" mukaiseen parlamenttiin, States-General. Siellä Richelieu herätti huomiota ajamalla voimakkaasti kirkon asioita ja veroetuja ja suurempaa poliittista roolia piispoille.
Kuningatar, Itävallan Anne (1601-1666), kutsui nuoren piispan hovin palvelukseen. Tehtävän nimi oli "almoner", eräänlainen kristillisen köyhäinhoidon vastaava, kuninkaan "almujen jakaja".
Richelieu käytti asemaansa tietenkin hyväksi ja tuli nopeasti kuningas Ludwig XIII tietoon ja tämän ystäväksi.
Nerokkaalla hovijuonittelulla ja diplomaatin taidolla Richelieu saavutti kuninkaan täydellisen luottamuksen onnistuen nostamaan pojan omaa äitiään vastaan!
se ei olisi monelta onnistunut.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 13:57
Henrik IV Navarrelainen oli ottanut puolisokseen Maria de Medicin vuonna 1600 kun Katariinan tytär Marguerite de Valois ei kantanut hänelle lasta.
Henrikin murhan jälkeen Maria oli Ranskan valtion hoitaja Ludwig XIII nuoren iän takia, hän oli kruunajaisissa vain 8 vuotias.
Mutta äitipä ei millään halunnut luopua vallasta, ja piti ohjaksia italialaisen ministeri Concini Concinin (1575-1617) kanssa. Richelieu palveli Concinia uskollisesti.
Poika kyllästyi äidin ja ministerin tossun alla oloon. 1617 Concini murhattiin ja äiti Maria joutui kotiarestiin historialliseen Bloisen palatsiin Loiren laaksossa.
Richelieun ura hovissa päättyi lyhyeen Concinin murhan jälkeen, koska Ludwig XIII epäili tämän lojaaliutta. Piispa lähetettiin Avignoon.
Hän käytti siellä aikansa hyvin. Varmasti Martti Lutherin tehokkaan kirjan innoittamana hovista bannattu Richelieu kirjoitti 1618 katoliselle kirkolle oman katekismuksen, L'Instruction du chrétien.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 15:22
Tavallisen kaverin ura hovissa olisi ollut poikki, mutta nyt nähtiin tämän piispan ihmissuhdetaidot käytännössä.
Kuninkaan äiti Maria de Medici lähti poikansa kiellosta huolimatta palatsista ja alkoi nostaa aateliston parissa aristokraattien kapinaa.
Heikko Ludwig XIII oli ihmeessä, kun Concini ei ollut apuna. Niinpä hän kutsui Richelieun luokseen takaisin ja sanoi, että äitini aiheuttaa huolia.
Melkoinen tehtävä, jonka onnistumisesta riippui kaikki.
Ja Richelieu onnistui sovittamaan voimakastahtoisen Maria äidin ja hänen poikansa välit.
Kiitoksena mm. paavi Gregorius XV asetti Richelieun kardinaaliksi 1622.
Asema Ludwig XIII hovissa oli taattu, eikä vain asema vaan kuninkaan lähimmän miehen paikka.
Kunhan siitä oli ensin hoidettu tietyin järjestelyin pois Charles, La Vieuvillen kreivi.
Kaveri vangittiin syytettynä "korruptiosta" ja Richelieusta tuli 1624 valtakunnan ykkösmies kuninkaan jälkeen, maailman ensimmäinen pääministeri.
Ihmissuhteiden mestari pysyi tässä vaikutusvaltaisessa asemassa Ranskan johdossa aina kuolemaansa asti.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 15:56
Isä oli kuollut taisteluissa hugenotteja vastaan. Mites nyt poika, kuninkaan oikea ja vasen käsi?
Tämä "sotilaspappi" oli taitava strategi ja ymmärsi armeijan asioita. Hän johti itse hugenottien suuren tukikohdan, La Rochellen, järkyttävää piiritystä 1627 josta myöhemmin enemmän.
Hugenotit allekirjoittivat Aliesin rauhan 1629. En tiedä oliko heillä vaihtoehtoja vai menivätkö he lankaan.
Richelieu nimittäin salli protestanteille uskonnonvapauksia, mutta poliittiset etuudet ja valta otettiin pois.
Tämä oli sangen taitava veto, pitkäjännitteistä politiikkaa. Ensin vastustajalle puhutaan kauniita ja hiljaa otetaan miekka pois, sitten myöhemmin, kun aika on sopiva, isketään päälle.
Ranskan hugenotit tuhoutuivat melkein viimeiseen mieheen ja naiseen tämän politiikan seurauksena.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 16:03
Punaisen kardinaalin taitava politikointi ei ollut vain isän kuoleman kostamista. Richelieu oli rakentamassa uudenlaista valtiota, jossa kaikki valta keskittyy kuninkaan käsiin.
Sen tähden hän oli antanut hajottaa maahan voimakkaan feodaalisen aateliston turvalinnat. Nämä eivät voineet niin helposti nousta keskushallintoa vastaan ilman suojaa, ja aatelisto vihasi Richelieuta syvästi.
Hugenotit olivat merkittävin Ranskan sisäistä yhtenäisyyttä uhkaava ryhmä, jolla oli sekä sotilaallista että poliittista vaikutusvaltaa. Kardinaali halusi neutralisoida tämän uhkan.
Absoluuttinen monarkia, jonka perustukset hän häikäilemättömästi loi, on eräänlainen Raamatun peto. Daniel näki merestä nousevan kaikenlaisia petoja, jotka symbolisoivat raatelevaa hallintoa.
1600-luvun Ranskan yksinvalta oli selvästi petomaista, kuten tulemme näkemään.
Kun tämä kardinaalin, kuninkaan ja paavin yhteisvoimin synnytetty hirmupeto lopulta kuoli raivostuneen kansan giljotiineihin, sen äkillisen romahduksen vaikutukset olivat koko mannerta järisyttävät - vuosisatojen ajaksi.
Tärinä tuntuu vieläkin.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 16:11
Vielä yksi henkilötarina kertoo meille kardinaalin hämmästyttävästä manipuloinnin taidosta.
Voimakastahtoinen kuningataräiti Maria de Medici nousi 1630 kardinaalia vastaan Orleansin kreivi Gastonin kanssa.
Poikansa hyvin tuntien ja hänen taustallaan monta vuotta maata hallinneena, Maria vaati että Ludwig XIII erottaa Richelieun.
On voinut olla tuiskuinen tapaaminen. Kardinaali luuli jo uransa päättyneen, kun poika näytti tottelevan äitiänsä taas kerran.
mutta jotain tapahtui Ludwigin omassa mielessä. Ehkä hän oli saanut kyllikseen vallanhaluisesta äidistään ja kardinaali käytti sitä hyväkseen.
Oli miten oli, kun Richelieu seurasi kuningasta vaunuillaan Versailleen riemastuneet vastustajat tanssivat jo kaduilla juhlien hänen poliittisen uransa loppua.
Hetken päästä laskeutui syvä hiljaisuus: kuningas oli antanut käskyn karkoittaa äitinsä kreivi Gastonin kanssa Compiègneen.
Poika oli valinnut lopullisesti Richelieun rinnalleen oman äitinsä sijasta.
Melkoinen ihmistuntija tuo punainen kardinaali on ollut. Kukisti jopa oman äidin vaikutusvallan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 11:38
edellä on kerrottu kardinaalin taustasta, noususta valtaan ja eräistä kriittisistä vaiheista hänen urallaan, etenkin valtataistelusta kuninkaan äidin kanssa, jonka hän voitti.
mies oli niin lahjakas monella alalla, että häntä pidetään modernin eurooppalaisen keskitetysti hallitun valtiomuodon ensimmäisenä luojana.
kirjoitan vielä La Rochellen piirityksestä, jossa hugenottien poliittinen ja sotilaallinen selkäranka murrettiin.
sen jälkeen kirjoitan taustaa kuningas Luis XIV ajasta-
Aurinkokuninkaan ajan varjopuolesta, protestanttien julmasta vainosta, kertoo Amadee suorastaan harvinaislaatuisesta silminnäkijän näkökulmasta.
Amadeen mukana tämä palsta vaihtuu yleisestä Ranskan historian taustan esittelystä henkilökohtaiseksi kerronnaksi.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 13:49
LA ROCHELLE
Ikivanha satamakaupunki sijaitsee länsi-Ranskassa Atlantin valtameren rannalla.
Ranskasta paenneet hugenotit nimesivät Uudella mantereella 1689 kaupungin, joka nimettiin New Rochelle maineikkaan turvakaupunkinsa kunniaksi. Se on lähellä New Yorkia.
Kaupunki tunnetaan mm. ensimmäisen mekaanisesti toimivan sukellusveneen neitsytmatkasta 1864 ja saksalaisten II maailmansodan aikaisesta sukellusvene tukikohdasta.
Nykyisen 2.9 km pitkä silta yhdistää La Rochellen Île de Rén saareen, joka näytteli tärkeää roolia kardinaalin johtaman piirityksen aikana.
Traagisen hugenottisodan jälkeen La Rochelle kohosi Ranskan tärkeäksi satamaksi, josta laivat kulkivat Englannin lisäksi Uudelle mantereelle ja Afrikkaan. Orjakaupassakin La Rochellen purjelaivat näyttelivät suurta osaa.
Nykyään La Rochellessa on noin 78.000 asukasta ja paljon historiallista nähtävää.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 13:58
Feodaalisen ajan Ranskan hajaannus auttoi protestantteja, joista monet pakenivat Pärttylin yöstä elokkuun 24. 1572 alkaneita verisiä vainoja La Rochellen linnoitettuun turvakaupunkiin.
Sen asuskasluku kasvoi syksyllä 1572 27,000 henkilöön näiden pakolaisten takia.
Kaarle IX, Katariina de Medicin poika, yritti kukistaa tuon hugenottien tärkeimmän turvapaikan ja alkoi piirityksen marraskuussa.
Taistelua johti Anjoun kreivi, Katariinan kolmas poika. Pariisin murhayöstä katolisuuteen kääntymisensä takia pelastunut Henrik Navarralainen oli myös piirittäjien puolella (mikä nostaa hieman kulmakarvoja).
Ongelmana on kaupungin iso merelle aukeava satama. Piirityksestä huolimatta pienet laivat onnistuivat liikkumaan merellä ja kaappaamaan espanjalaisia laivoja. Niiden lasti vietiin piiritettyjen avuksi ja kaupunki kesti.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:02
Katolisilla oli 28000 miestä ja vielä 6000 sveitsiläistä kaartilaista, mutta menetykset heidän joukossaan olivat aivan hurjat.
Mieli oli matala. Kun Anjoun kreivi sitten kruunattiin Puolan kuninkaaksi Henri III nimellä tämän alaisuuteen tuli paljon Puolan protestantteja. La Rochellen piiritys ei näyttänyt hyvältä, joten se päättyi heinäkuussa 1573 rauhaan, joka solmittiin Pariisissa Bois de Boulogne puutarhassa.
Rauhansopimus oli protestanttien kannalta aika vakava. Entiset rikkeet annettiin anteeksi ja tiettyjä vapauksia suotiin, mutta he saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti vain kolmessa kaupungissa, La Rochellessa länsirannikolla sekä Mountaubaussa ja Nimesissä etelä-Ranskassa.
Valtion viroissa olevat hugenotit saivat kastaa lapsiaan ja mennä avioliittoon oman uskonsa mukaan, mutta vain perhepiirissä ja korkeintaan 10 ulkopuolisen läsnäollessa.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:09
Kardinaali Richelieu veti nyt naruja taustalla, kun Ludvig XIII joutui kohtaamaan tärkeimmän protestanttisen sotilasjohtajan, kreivi Henri de Rohan (1579-1638) vuonna 1625 aloittaman hyökkäyksen.
Syyskuun 10. 1627 La Rochellen luona oli "Mainilan laukaukset", tykistötulta, johon kuningas taitavan neuvonantajansa kehoituksesta heti tarttui.
Kardinaali oli jo revittänyt maahan feodaalisen ajan aatelisten turvalinnat rakentaen voimakasta keskushallintoa. Nyt oli avautunut mahdollisuus murskata myös hugenottien vaikutusvalta.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:14
Asioita johti varsinainen "sotilaspappi". Kardinaali Richelieu johti näet itse La Rochellen piiritystä syksystä 1627. Hän oli sotilaan poika ja itse taitava soturi, jolla oli erinomainen strateginen vaisto.
Henri III:n ensimmäinen La Rochellen piiritys 1572-73 oli epäonnistunut koska kaupunki oli niin avoin meren suuntaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:21
La Rochellen puolustusta johti hugenottien puolella taidokkaasti Subaisen kreivi Benjamin de Rohan (1580-1642).
Englantilaisten yritykset auttaa kariutuivat, sanotaan, koska he eivät kuunnelleet Benjaminin viisaita neuvoja.
Kuninas Kaarle I (1600-1649) oli lähettänyt 80 laivaa Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628) johdolla kesakuussa 1627 La Rochellen avuksi.
6000 miestä rantautui Île de Rén saarelle, mutta he eivät saaneet vallattua siellä pientä St Martinin linnaketta.
Kaatuneita ja haavottuneita oli niin paljon, että englantilaiset lähtivät sieltä laivoineen, jättäen La Rochellen oman onnensa nojaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:26
Kuningas Kaarle I yritys auttaa hugenotteja on monellakin tapaa vaikea ymmärtää.
Kaarle I:stä syytettiin kotimaassaan Englannissa katolisten suosimisesta. Hän oli vuonna 1625 mennyt naimisiin Henrik IV Navarralaisen ja Maria de Medicin tyttären Henrietta Marian kanssa (USA:n Maryland saa hänestä nimensä)
Toisin sanoen Kaarle I vaimo oli Ludvig XIII veli ja katolisuuden suosija. Miksi hän siis lähti auttamaan kälynsä vihollisia?
ehkä joku lukijoista voi kertoa, minä en tiedä.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:31
Kaarle I yritti rakentaa Englannissa sellaista absoluuttista monarkiaa, jota Richelieu oli kehittämässä Ranskaan.
Mutta sielläpä kansanvalta oli paljon syvemmällä. Parlamentti nousi lopulta tätä kuningasta vastan sotaan, vangitsi, tuomitsi ja antoi julkisessa teloituksessa hakata Kaarle I pään pois vuonna 1649.
Englanti oli ilman kuningasta aina 1660 restauraatioon asti, kun taas absoluuttisen hallitsijan perikuva oli tulossa Ranskaan.
Kansan puheenvuoro tuli siellä myöhemmin. Se olikin sitten melkoinen puheenvuoro. Ranskan kuningas Ludwig XVI pää leikattiin 1793 giljotiinilla ja nostettiin kansan hurrattavaksi. Ja monen muun.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:37
Yritykset tuoda elintarvikkeita, ammuksia ja lääkkeitä piiritettyyn La Rochelleen epäonnistuivat.
Viimeinen toivon kipinä oli syyskuussa 1628, kun englatilaiset laivat koettivat lähestyä satamakaupunkia.
Mutta kardinaali ei ollut piirityksen aikana laiskana. Nyt oli tosi kyseessä ja merelle oli suunnattu raskas tykistö Île de Ré saarelta ja mantereelta.
La Rochellen asukkaat joutuivat vain katsomaan, kun komeat purjelaivat kääntyivät häijyn tykkitulen häätäminä takaisin merelle ja kohti Englantia.
La Rochelle antautui täydellisesti 28.10. 1628.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:38
Millainen mahtoi olla voittajien ilo kun he marssivat juhlallisesti yli vuoden täydellisessä piirityksessä olleeseen La Rochelleen?
27000 asukkaasta oli hengissä enään vajaat 5000. Muut olivat kuolleet nälkään ja tauteihin ja vihollisen ammuksiin.
Luultavasti melkoinen näky, tuo marssi hugenottien täydellisesti tuhottuun keskukseen.
Amadee (3)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:44
tuo palsta särkyi teknisesti, jatkan ranskalaista tuokiota ja rupattelua tässä, tervetuloa mukaan
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:47
johdannossa on ollut jonkin verran nimistöä, jota en ole läpeensä suomentanut, tässä listaa:
Ranskan kuninkaita:
Frans I (1494-1547)
Frans II (1544-1560)
Henrik III (1551-1589)
Kaarle IX (1550-1574)
Henrik II (1547-1559)
Henrik IV (1553-1610)
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
Kuningattaria
Katariina de' Medici (1519-1589)
Marie de' Medici (1575 - 1642)
Itävallan Anne (1601-1666)
Paaveja
Urban VIII 1568-1644
Giovanni de' Medici (1475 - 1523): Leo X
Giulio de' Medici (1478 - 1534): Klemens VII
Alessandro Ottaviano de' Medici (1535 - 1605): Leo XI
Gregorius XV (1554-1623)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:48
Englanti
Kaarle I (1600-1649)
Henrietta Mary (1609-1669)
Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628)
Sotilasjohtajia
Gaspard de Coligny (1519 - 1572)
Guisen kreivi Henri I (1550-1588)
Henri de Rohan (1579-1638)
Benjamin de Rohan (1580-1642) Subaisen kreivi
Uskonpuhdistus
Martti Luther (1483- 1546)
Philip Melanchton (1497?1560)
William Farel (1489-1565)
Jean Calvin (1509-1564)
Jacques Lefèvre d'Étaples (1450-1539)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:51
Richelieu:
Armand Jean du Plessis de Richelieu (1585-1642)
François du Plessis k 1590
Susanne de La Porte
Alfonso munkki
Muita:
Barthélemi Milon k. 10.11.1534
Charles, La Vieuvillen kreivi, kuninkaan neuvonantaja
Clement Jaques 1.8. 1589 dominikaanimunkki murhasi Henri III
Concini Concinin (1575-1617) italialaisen ministeri
Condin prinssi, vangittiin Henri Navarrolaisen kanssa
Diane de Poitiers (1499-1566), Henri II rakastajatar
Gaston, Orleansin kreivi kapinaan Marian kanssa 1630
Maurevert. 1572 ampui Colignya
Montgomeryn kreivi turnajaiset 1559
Nostradamus (1503-1566)
Retz, de paroni, Parttylin yon neuvoja
Rubens (1577-1640), taiteilija
Ravaillac, François murhasi Henrik IV 14.5.1610
Rauhansopimuksia:
1570 8.8. Saint-Germain-en-Layen
1574 Pariisissa Bois de Boulogne puutarha
1598 Nantesin edikti
1629 Alais La Rochellen jälkeen
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:53
Paikkakuntia, alueita:
Amboisen palatsi Loiren laaksossa
Avignon
Bloir
de Bloisin palatsi
Compiègne Marian karkoitus kaupunki
Geneve
La Rochelle
Louvre, Pariisi
Luçon hiippakunta
New Rochelle, New York 1689
Maryland, Henrietta Maryn mukaan
Orleans
Rouen
Saint-Quentin
Tuiliers palatsi, Pariisi
Tulois
Usson palatsissa Auvergne
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 20:55
on tällainen luova tauko Amadeen kertomuksen taustalla, kun tulemme Luis XIV Aurinkokuninkaan aikaan.
Kyse on niin merkittävästä ja pitkästä jaksosta Ranskan historiassa, että pitää vähän miettiä miten tämän hengellisen näkökulman toisi esiin.
Versaillen uskomattoman upea palatsi kertoo yhä tuosta hämmästyttävästä ajasta Euroopan historiassa. Miten sitä tiivistäisi yhden halveksitun ja unohdetun kaleeriorjan tarinan tekemiseksi ymmärrettäväksi?
Ajattelin aloittaa korttipelillä.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:01
kardinaali Richelieu kutsui italialaisen Jules Cardinal Mazarinin (1602-1661) avukseen Ranskaan vuonna 1636.
Hänellä oli lapsuudesta asti saatu jesuiittakoulutus, mutta hän ei kuulunut tuohon munkkikuntaan.
Ilta oli pitkällä pelipöydän äärellä. Itse kaunis Itävallan Anne kuningatar oli paikalla ja tietysti iso joukko aatelisia ja rikkaita.
Tuolloin vielä tuntematon Mazarini oli kova pelaamaan. Pöydällä oli melkoinen kasa kultaisia ecuja ja väkeä oli kerääntynyt ympärille seuraamaan jännittävää tilannetta.
Mazarini huomasi, että Itävallan Annekin oli tullut mukaan. Hän teki rohkean vedon ja päätti heittää kaikki peliin.
Onnetar suosi ja taputusten raikuessa Mazarini keräsi omaisuuden itselleen. Mutta sangen älykkäänä miehenä hän nousi, kumarsi kohteliaasti Annelle ja sanoi, että onnetar oli ollut suosiollinen tämän läsnäolon takia.
Voittajan elein hän ojensi tuhat kultaista ecua kuningattarelle kiitokseksi voitosta. Anne kieltäytyi, mutta Mazarini ei antanut periksi kunnes tämä otti lahjan vastaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:05
Loistava veto, ensin huikea voitto pelipöydässä, sitten Itävallan Annen huomio.
Muutama päivä myöhemmin Mazarin sai kuningattarelta puolestaan lahjaksi paljon suuremman summan rahaa.
Eikä tässä kaikki.
Kun Richelieu kuoli 1642 Mazarinista tehtiin kardinaali. Seuraavana vuonna, 1643, myös kuningas Luis XIII kuoli. Kuninkaaksi kruunattiin 14.5. 1643 vain viisivuotias Luis XIV.
Mazarin oli lapsikuninkaan taustalla Ranskan todellinen hallitsija aina kuolemaansa asti 1661.
Eikä tässä kaikki.
Kaunis Anne ja komea italialinen olivat varsin hyvissä, suorastaan intiimeissä suhteissa. Hovissa huhuttiin, että Dauphin oli heidän poikansa.
Melkoinen pelionni kaverilla, etten sanoisi.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:06
Jules Cardinal Mazarin suhtautui hyvin varovaisesti hugenotteihin. Hän onnistui välttämään pahemmat kahakat ja hillitsemään taisteluja.
Hugenotit kuulivat häneltä jatkuvasti hyviä sanoja ja lupauksia.... joita ei kuitenkaan koskaan pidetty. He eivät saaneet kardinaali, pääministeri Mazarinilta koskaan yhtään mitään.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:11
Mazarinin kuoltua 1661 kuningas Luis XIV otti itselleen vallan ja kehitti siitä maallisen kuninkuuden ennennäkemättömän huipun, absoluuttisen monarkian.
"L'État, c'est moi" hänen väitettiin sanoneen. Ja sen mukaisesti hän eli ja toimi.
Luis XIV syntyi 5.9.1638 ja kuoli 1.9.1715. Hän hallitsi Ranskaa yli seitsemänkymmentä vuotta.
Aurinkokuningas, Le Roi Soleil, hallitsi kansaansa kasteessa saamansa nimen mukaisesti Louis-Dieudonné, "Jumalan antama"
ei mikään vaatimaton tyyppi
Kirjoittanut: MikkoL, 16.05.2007 20:05
Kuningas Ludwig XIV (Louis XIV) ja hänen määräyksiensä mukaan kaleeriorjuuteen syösty Amadee ovat kuin Jeesuksen vertauksen rikas mies ja Lasarus:
Luuk 16: 19-21
"Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan."
(huomaa että rikkaalle miehelle ei edes anneta nimeä, mitätön Lasarus tunnetaan taivaassa nimeltä)
Kirjoittanut: MikkoL, 16.05.2007 20:12
Pariisin lähellä oleva Versailles on puutarhoineen ehkä upein palatsi, mitä kukaan kuningas tai kuningatar on koskaan itselleen rakennuttanut.
Ludwig XIV oli määrännyt aamutoimensa hyvin tarkkaan, niitä kutsuttiin ranskaksi lever, englanniksi levée. Hän oli järjestyksen mies.
Valitut aateliset ja ne hänen monista lapsistaan, jotka hän oli katsonut aiheelliseksi tunnustaa, saivat etuoikeuden olla läsnä, kun hän heräsi ja pukeutui. Siinä saattoi joku heittää henkilökohtaisen toivomuksen kuninkaalle, kun kaksi palvelijaa olivat vaihtamassa yöpaitaa.
Sanotaan että käymälässäkin oli kuninkaan henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehtiva lakeija, ettei kuninkaan tarvinnut kädellään ulostukseensa koskea.
Kirjoittanut: MikkoL, 16.05.2007 20:15
Amadee oli puolestaan kahlittu rautaketjulla kaleerin pimeässä uumassa airoonsa ja penkkiinsä. Siinä hän yöt ja päivät istui raskasta airoa liikuttaen rummun tahdissa, ruoskan soidessa selkään, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen.
Aamu- ja iltatoimet eivtä olleet kuninkaalliset.
Hän joutui usein muiden orjien tavoin varmaan laittamaan tarpeensa siihen missä istui, ja sitten istumaan siinä.
Ludwig XIV ja Amadee, rikas mies ja Lasarus. Toinen yksityisessä aamuhartaudessaan, toinen orjapiiskurin huutojen kohteena, kun raskasta kaleeria piti saada syvemmälle rannasta eikä tuulta riittänyt.
Miten hän oli tähän surkeuteen joutunut?
Muistiko Jeesus rikollisen tavoin tuomitun Amadeen nimen? (retorinen kysymys)
Kirjoittanut: jorma, 16.05.2007 22:57
Kotka, Rankki + 8, etelätuulta 35 m/s, Utsjoki Kevo, +1, kaakkoistuulta 22 m/s, Kuuskajaskari + 6, etelälounas 38 m/s, Turku Lentoasema + 12, etelälounas 30 m/s, Helsinki Kaisaniemi, + 11, etelänpuoleista tuulta 35 m/s.
Kirjoittanut: vääntäjä, 16.05.2007 23:01
Ja turkkuses näköjään o kylmä ku jutut o jäätävän tylsiä
Kirjoittanut: jorma, 17.05.2007 00:06
mikä se turkkuses tarkoittaa?
onko se tampereen uutta murretta?
Kirjoittanut: Sepe, 17.05.2007 09:13
Mistä leipää Jumalan lapsille?
Vai elääks lapset nykyään ilman leipää? Vai... ovatko he kenties jo kuolleet nälkään?
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 06:54
viimeksi olisin ajatellut sinun pitävän kristillisen kirkon ja evankelisen uskonpuhdistuksen vaiheisiin tutustumista tyhjänä tietona.
mikset esimerkiksi kertoisi nettiruukkulaisille omalla palstallasi evankelisesta herätyksestä uuden ajan alun Puolassa?
Minulla on se kuva, että uskonpuhdistus ulottui sinne suurella voimalla, mutta tänään maa on kiihkeästi katolinen. Mitähän siellä oikein tapahtui?
Tiedän Puolan kristittyjen vaiheista vielä vähemmän kuin Ranskan uskonpuhdistuksesta.
vai ajatteletko niin, että henkilö joka tietää paljon Lutherin omasta ajasta tietää kaiken mitä kirkkohistoriasta tarvitsee tietää?
näin Euroopan yhdentymisen aikaan on silloin syytä avartaa omia näköaloja, vaikka se vaatiikin vähän työtä.
Kirjoittanut: jorma, 17.05.2007 08:22
Nettiruukusta näkyy tulevan maallinen palsta.
Minäkin voisin ruveta laittamaan tänne vaikka torihintoja Helsingistä ja muuta tyyliin sopivaa.. Hyödyllistä tietoa nekin. Ranskan kuningashuoneen historia ei taida emäntia laajemmin kiinnostaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:06
suosittelen selllaisille Ranskan uskonpuhdisutksen sijasta Saksaa, vaikkapa
Martti Luther ? Elämä, teot ja kirjoitukset
Alkuteos: Andrea van Dülmen, Luther Chronik, Munchen 1983.
Suom.: Panu Savolainen, Jorma Ojala, toimittanut: Jorma Ojala
Kustantaja IdeaNova Oy, 2002
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:09
Juhani Aitomaa kirjoittaa siitä nettiruukun talven väittelyjen kannalta mielenkiintoisella tavalla:
"Kirjaa lukiessa tuli myös mieleen, mitä Luther, omaan värikkääseen ja kärkevään tapaansa, sanoisi aikamme luterilaiselle ja kristitylle yleensä.
Katsoisiko hän Rooman kirkon niin muuttuneeksi, että protestanttien veljeily sen kanssa olisi oikeutettua?
Ei varmaan. Luther olisi ehkä entistäkin ärhäkämpi arvostelemaan ainakin sitä nykyluterilaisuuden ja yleensä ekumeenisen kristillisyyden linjaa, jossa Koraania suuteleva, Dalai Laamaa ylistävä ja hartaasti Mariaa pelastajana palvova paavi nähdään koko kristikunnan päänä ja pyhänä isänä.
Kirja tuo runsaasti esille Lutherin värikkäitä kuvauksia kuten, että ?paavius on paholaisen takapuolesta?. Tuskin hän peruisi sanojaan tänäkään päivänä."
MikkoL: http://www.kristitynfoorumi.fi/
lutherkronikka
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:33
vielä pikkuisen tästä Amadeen hugenotti taustasta, ei se ihan maallinen juttu ole.
Rovasti Olavi Peltonen käyttää Jaakko Gummeruksen "Erämaan seurakunta" kirjaa sekä Aarni Voipio, "Unissasaarnaaminen II, uskonnollisena ilmiönä Jyväskylä 1922"
Hän kertoo aika laajasti hugenottien kokemuksista taustana aikamme karismaattisten ilmiöiden tarkastelulle, joihin myös Nokian herätys kuuluu.
http://www.kolumbus.fi/
rov.o.peltola/teemat/
Aaltojenheiteltavana.htm
Lainaan siitä kappaleen tähän, käy lukemassa mielenkiintoinen teksti hugenoteista kokonaan tuosta osoitteesta
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:34
"On mielenkiintoista huomata kuinka Ranskan protestanttien eli hugenottien parissa 1600- ja 1700-luvun ankarissa vainoissa tuli esiin sama jakautuminen kahteen päävirtaukseen raittiiseen ja hurmahenkiseen.
Tuolloin katolinen kirkko vainosi hugenotteja verisesti (Jaakko Gummerus, Erämaan seurakunta). Lähes kahden miljoonan jäsenen kirkko pyrittiin tuhoamaan täysin ja seurakunnat hajottamaan. Pappien rivit vainovuosien kulu¬essa harvenivat. Kypsyneiden johtajien puutteessa pääsi monella taholla vallalle hurmahen¬kinen uskonnollisuus. Siihen ahdistetut kristityt olivat alttiita."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:34
"Seurakuntien kokouksissa alkoi esiintyä profeettoja, jotka pu-huivat kokemistaan ilmestyksistä. Jo v. 1685 kuulivat monet ääniä ja virsilaulua taivaalta. Seuraavana vuonna kerrottiin Sevennivuoristossa samanlaisista äänistä, joiden yhteydessä oli kuultu aseitten kalsketta ja rummunpärinää. Dauphinéssa eräs nuori tyttö alkoi profetoida ja monet liittyivät häneen. Varsin tiheään alkoi tulla tällaisia ilmiöitä vuoden 1700 jälkeen Sevennies¬sä."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:35
"Hurmosilmiöt levisivät kulkutaudin tavoin yli koko maakunnan. Pieniin lapsiin, jopa neli¬vuotisiinkin yhtä hyvin kuin vanhuksiin tarttui tämä "profetismi." Ne, joiden yli henki lankesi, saivat kouristuksia ja vapisivat, ruumis meni tunnottomaksi ja silmät sulkeutuivat. Tässä tilassa he puhuivat parannuksen ja kehotuksen sanoja. Toisinaan he näkivät tulevia tapauksia, jotka todella toteutuivat: näkivät miten sotamiehet lähtivät kaukaisista majoituspaikoista heitä ahdistamaan, ilmaisivat pettureita protestanttien omassa keskuudessa, ennustivat määrättyjen henkilöiden kuolemaa. Paljon he kyllä ennustivat sellaistakin, mikä ei käynyt toteen. Myöhemmin nuo todelliset selvänäköisyys-ilmiöt käyvät harvinaisemmiksi, varsinkin sitten kun ne etupäässä esiintyivät lapsissa."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:35
Peltola kertoo myös
"Kamisardisotien päättyessä oli Ranskan protestanttisuuden tila surkeimmillaan; muinoin niin kukoistava hugenottien kirkko oli raunioina. Protestanttien luku oli kutistunut alle puolen miljoonan. Korkeammista yhteiskuntaluokista oli protestanttisuus melkein kokonaan kadonnut. Noin 40 000 henkeä oli 15 vuoden kuluessa joutunut vankiloihin tai kaleereihin."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:38
"1769 pääsi viimeinen naisvanki Aignes Mortesin vapauteen oltuaan suljettuna 38 vuotta Constance-tornissa meren rannalla. 1774 vapautettiin viimeiset kaleeriorjat 39-vuotisen rangaistusajan jälkeen." -OP
annan tästä ajasta nettiruukkulaisille lähikuvan, jollaista tietääkseni ei ole missään julkaistu aikaisemmin Suomessa.
uskon että Amadeen vaiheet kiinnostavat montaa emäntää, jotka ovat usein terävämpiä päästään kuin isäntänsä
kertomus on kovasti hengellinen, välillä suorastaan ylihengellinen!
Kirjoittanut: jorma, 17.05.2007 15:30
Tasavallan presidenttinä toimii Tarja Halonen (2. virkakausi),
Pääministerinä Matti Vanhanen.
Ulkoministerinä toimii Sauli Niinistö ja
Kauppa & teollisuusministerinä Paavo Väyrynen.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:01
Evankeliumin sana oli saanut Ranskassa turvapaikan kuningas Henrik VI Navarrolaisen 30. huhtikuuta 1598 antamassa Nantesin ediktissä.
Asetus oli aikaansa edellä sillä se erotti siviilihallintoa uskonnosta ja kohteli "toisinajattelevia" protestantteja ihmisinä, joilla oli oikeus osallistua valtionhallintaankin. Ei siis pelkkinä harhaoppisina tai skismaatikkoina.
Samat periaatteet tulivat voimaan yleisesti Euroopassa vasta paljon myöhemmin, kun meidän uskonnollisten ihmisten otteemme yhteiskunnasta keveni.
cuius regio, eius religio (kenen seutu, sen uskonto) sai käytännön muodon, valtio tuki La Rochellen turvakaupunkia ja lisäksi hugenoteilla oli itsellään ylläpidettävänä 150 turvalinnaa asuinseuduillaan.
Nantesin edikti rauhotti Ranskan uskonsodat ja säilyi voimassa 87 vuotta.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:05
Asetuksessa säädettiin tosin, että katolisuus on Ranskan valtionuskonto, mutta siinä jäi ilmarakoa muillekin, hugenottien lisäksi juutalaisille ja muslimeillekin.
1610 Ranska tosin karkoitti kaikki muslimit alueeltaan lähinnä varmaan Turkin sotien takia.
Nantesin edikti edeltää siis modernia uskonnonvapauden ja valtion ja kirkon erottamisen linjaa.
Se ei ollut omana aikanaan helppo pala ja paavi Klemens VII sanoi että asetus "ristiinnaulitsee hänet", niin suuri on tuska.
Meidän on hyvä muistaa Henrik IV henkilökohtainen tausta, Pärttylin yön veriset hääkutsut, nuoren Kaarle kuninkaan epätoivoiset tuskan huudot kuoleman lähestyessä ja hugenottien valituksen kuuluessa hänen päässään.
Tämä ei ollut kevyesti otettu askel vaan merkittävä valtiollisella tasolla tapahtunut Jumalan armosta annettu kuninkaallinen edikti.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:13
Mutta kardinaali Richeileu käynnisti Ranskan sisällä erittäin voimakkaan keskushallinnon rakentamisen. Hän raivasi tieltään vanhan aateliston turvalinnoineen ja kävi hugenottien kimppuun tuhoten La Rochellen viimeiseen mieheen.
Kehitys kohti yhtä Jumalaa ja yhtä kuningasta sai huippunsa Ludwig XIV aikana. Tämä kuningas päätti kerrassaan lopettaa hugenotit.
Fontainebleaun edikti annettiin lokakuussa 1685. Se kumosi Nantesin ediktin, otti hugenoteilta kaikki oikeudet, määräsi että heidän kirkkonsa on raastettava maahan, protestanttien kaikki koulut on suljettava ja turvalinnat tuhottava ja uskon harjoittaminen kiellettin.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:19
Aurinkokuninkaan neuvonantaja, ranskalainen jesuiitta pappi François de la Chaise (1624-1709), on ilmeisesti tärkein vaikuttaja niin kohtalokkaan asetuksen takana.
Myös kuninkaan toinen vaimo, Mme de Maintenon (1635-1719) tuki päätöstä. Tässä on taas henkilöhistoriaa takana, joka osoittaa, miten suuret asiat kulkevat pienten ihmsiten hartioilla.
de la Chaise oli nimittäin kuninkaan sielunhoitaja ja rippipappi. Hän ystävystyi Françoise d'Aubignén eli Maintenonin markiisittaren kanssa ja alkoi painostaa kunignasta eroamaan tämän rakastetusta Mme de Montespanista.
Ludwig XIV menetti muutaman kerran tilaisuuden saada synninpäästön, kun pappi oli sopivasti matkoilla. Lopulta hän taipui ja suostui jesuiitan neuvoon.
Näin kuninkaan rippipappi ja tämän kautta valtaan noussut kuningatar ajoivat protestantit tuhonneen Fontainebleaun ediktin läpi.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:24
Asetus oli hugenoteille ratkaiseva.
tammikuun 17, 1686, vain muutama kuukausi ediktin antamisen jälkeen Kuningas Ludwig XIV sanoi itse, että noin 800.000 tai 900.000 hugenotista vain tuhat on jäljellä Ranksassa.
Lapset otettiin hugenottikodeista väkisin ja vietiin luostareihin kasvatettaviksi munkeiksi ja nunniksi.
Lainsuojattomuus, murhat ja ryöstöt jäivät viranomaisilta tutkimatta.
Eräs ediktin ikäviä piirteitä oli ns. dragonettien, vuonna 1681 käyttöön otetun sotilaiden pakkomajoituksen, virallistaminen.
Nämä olivat eräs Amadeen ja hänen perheensä kohtaloon raskaasti vaikuttaneita ihmisiä, protestanttien koteihin asetettuja sotilaita jotka saivat tehdä siellä melkein mitä tahansa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:17
Kun katselemme Amadeen vaiheita ja mietimme niiden taustalla olevia syitä, katseet kohdistuvat todellakin Ranskan kuuluisimpaan kuninkaaseen, lähes vuosisadan hallinneeseen Ludwig XIV.
Millainen mies oli tämä evankeliumin sanaa korostavien Raamattua lukevien hugenottien tuhoaja?
Kuningatar Elisabeth II käyttäytyy sangen arvokkaasti, missä kulkeekin, vaikka presidentti Bush pitäisi häntä 200 vuotiaana, kuten vahingossa äsken kävi. Tyttö syntyi sananmukaisesti kultalusikka suussa, ja se vaikuttaa olemukseen.
Ludwig XIV kruunattiin Ranskan kuninkaaksi viisi vuotiaana naperona. Se vaikuttaa itsetuntoon.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:29
kuningas Ludwig XIV oli Jumalan palvelija ja harras katolinen, jonka toimia protestantteja vastaan kansan suuri enemmistö kannatti ja niihin aktiivisesti osallistui.
Katolinen kirkko vahvistui hänen aikanaan.
mutta mites nämä naisasiat?
ne kertovat miehestä paljon ja ovat mielenkiintoisia ihmiselämän arjen ja juhlan kannalta.
Aatelisten avioliitot järjestettiin sukujen ja valtapelien kannalta eikä siinä lapsilta kysytty.
Kun Pyreneiden sopimuksessa 1659 Ranskan ja Espanjan välillä sanottiin, että Ludwig XIV menee kihloihin espanjalaisen prinsessa Maria Theresan kanssa, ei siinä tytöltä sen kummempia kyselty.
Maria Theresa (1601-1666) oli sukulaistyttöjä, kaksinkertainen serkku, äidin puolelta isovanhemmat olivat Henrik IV ja Maria de Medici ja äidin puolelta Itävallan Anna. (Kaikista heistä on ollut tälläkin palstalla puhetta)
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:43
Häät olivat kesäkuun 9, 1660 baskien alueella Bidasso joen Fasaani saarella.
Nuorilla oli vain päivän ikäero, Ludwig oli syntynyt syyskuun 9 pnä ja Theresa syyskuun 10 pnä 1638 joten he olivat häissä 22 vuoden ikäisiä.
Kuningas tapasi nyt morsiamensa ensimmäisen kerran. Oli ehkä vähän jännittynyt, mutta pettymys oli varmaan karvas.
Hapsburgien aatelissukuun kuulunut Maria Theresa oli näet lyhyen läntä, lähes kääpiömäinen. Hänellä oli Hapsburgien roikkuva alahuuli, ei mikään kovin kaunis näky.
Hän oli jäänyt jotenkin keskenkasvuikseksi myös henkisesti, lapsekas ja yksinkertainen ihminen, jota eivät politiikka, kulttuuri, kirjat tai taide kiinnostaneet.
muotokuva antaa hänestä erinomaisen käsityksen
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/11/
Maria_Theresia_of_Spain.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:46
Kuninkaan hovissa hän vietti aikaa rukouksissa anoppinsa kanssa, ommellen ja viattomia korttipelejä pelaten.
Hienoon avioliittoonsa Ranskan kuninkaan kanssa Maria Theresa pääsi todellista valtaa pitävän Mazarinin diplomatian kautta. Espanjan prisenssa kun oli.
Sata vuotta myöhemmin hallinneeseen Maria Antoinetteen liittyy kertomus, joka ilmeisesti on oikeasti Maria Theresan lipsahdus, varmaan aivan viaton
Kuningattarelle kerrottiin, että kansa mellakoi kuaduilla, kun heillä ei ole leipää. "Syökööt sitten kakkua" oli vastaus.
Voisin jopa ajatella, että Maria Theresa tosissaan sitä tarkoitti, ei ollut paljon kaduilla kulkenut.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:52
Ranskalaisilla miehillä on tapana myöhemmässä elämänvaiheessa ottaa itselleen rakastajatar, amie, jonka vaimo perinteen mukaan hiljaa hyväksyy ja ottaa ehkä omansa (tai ei hyväksy).
Ludwig XIV koetti pitää Mariastaan huolta ja oli joka yö vuoteessa vaimonsa kanssa, kuten kuuluukin.
Maria oli hiljainen ja piti hyvää huolta vanhenevasta Anna Itävaltalaisesta. Kuninkaan äidistä ja lapsekkaasta vaimosta on kaunis maalaus
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
en/0/01/Anne%26_marie.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:58
Maria Theresa ei juuri huomannut miehensä monia rakastajattaria, mutta hänen henkilökohtainen puhtautensa ja hurskautensa herätti kunnioitusta.
Yksi kuninkaan rakastattarista, Louise Françoise de La Baume Le Blanc, Vallière herttuatar (1644-1710) tuli uskoon ja parannukseen ja pyysi julkisesti anteeksi Marialta.
Hän heittäytyi tämän eteen maahan ja sanoi "Olen julkisesti rikkonut, joten minun on julkisesti pyydettävä myös anteeksi."
Maria Theresa kuoli 1683 ilmeisesti syöpään, joka alkoi kainalon alla olleesta isosta kasvaimesta.
Hänen miehensä sanoi silloin kauniisti vaimonsa kuolemasta "tämä on ainoa kerta, kun Maria on aiheuttanut minulle surua"
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:10
Maria ja Ludwig XIV saivat useampia lapsia, jotka kaikki kuolivat lapsina tai nuorena. Ehkä läheinen sukulaisuus aiheutti heikkoutta. Vain Louis Dauphin (1661-1711) eli pitkään.
Ranskan kuningas sai seitsemän lasta pitkäaikaisen rakastajattarensa kanssa, joka oli Montespanin markiisitaren Françoise-Athénaïs de Rochechouart-Mortemart (1641-1707).
Nämä lapset selvisivät elämässä hyvin kuninkaan tunnustamina ja saivat korkeita asemia ja hyviä avioliittoja.
Tämä nainen oli kurtisaani, korkeassa säädyssä oleva portto. Hän pääsi kuninkaan suosioon solmimalla elinikäisen ystävyyden tämän pojan Dauphnen kanssa ja työntämällä sivuun aikaisemman rakastajattaren, Louise de la Vallièren, jonka parannuksen teosta oli edellä puhetta.
MikkoL:
kaunottaresta on hieno maalaus
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
commons/1/1b/
Francois-Athenais_de_Rochechouart.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:19
Kuninkaalla oli söpö ja vähän tyhmä rakastatar 1679, jolle tämä antoi herttuattaren arvon ja saattoi raskaaksi. Lapsi syntyi kuolleena.
Synnytyksestä heikentynyt Marie Angélique de Scorailles de Roussille, Fontangesin herttuatar (1661–1681) siirtyi Port-Royalin kuuluisaan luostariin, jossa pian kuoli.
Mahdollisesti myrkytettynä, myrkyistä kohta enemmän.
MikkoL:
tästä traagisesta kuninkaan kauniista rakastajattaresta on aikalaisen tekemä muotokuva
http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:Marie_Ang%C3%A9lique_de_Fontanges.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:35
Ensimmäisen vaimonsa, Espanjan Maria Theresan, kuoltua kuningas oli siis rakastajattarien ympäröimä ja hänellä oli monia avioliiton ulkopuolisia lapsia.
(ehkäisykeinoista ei ollut tuohon aikaan oikein tietoa - eikä ehkä niin väliäkään kuninkaan hovissa)
Kuningas hylkäsi pitkäaikaisen rakastajattarensa ja seitsemän lapsensa äidin, Montespen markiisittaren, ja otti yllättäen vaimokseen Françoise d'Aubigné, Maintenonin markiisittaren (1635-1719).
Kuinka tämä syvästi uskonnollinen nainen tuli Ludwigin vaimoksi on mielenkiintoinen kuvaus kahden naisen taistelusta, ja jesuiitta papin ja sielunhoitajan toimista.
Näiden naisseikkailujen lopputulos oli kuitenkin evankeliumin kannalta tuhoisa: Madame de Maintenon oli merkittävä vaikuttaja, kun kuningas päätti ottaa protestanteilta kaikki oikeudet pois ja tuhota heidän kirkkonsa ja uskontonsa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:50
Mme de Montespan, yleellinen kurtisaani, arvioi tilanteen pahasti väärin, kun hän kokhtasi Françoise d'Aubignén.
Tiukasti uskonnollinen, mustiin pukeutuva nainen ei mitenkään voi olla uhka hänen kauneudelle maailmallisen ihmisen mielessä.
Ja vielä vankilassa syntynyt!
Françoisen isä oli Agrippa d'Aubigné, hugenottien johtava sotilas, joka oli vankina Niortin kaupungissa länsi Ranskassa. Äiti oli harras katolinen ja antoi kastaa tyttärensä.
Siinä oli hengellistä jännitettä, isä protestanttisen uskonsa tähden taistellut henkeen ja vereen ja nyt vankilassa ja äiti kuitenkin valitsi katolisuuden. Tämä selittänee tyttären jyrkkyyttä.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:51
Tai ehkä tämä: isän kuoltua 1685 äiti palasi täysin köyhtyneenä Pariisiin ja antoi tyttärensä sukulaisensa Madame de Villetten hoitoon. Tämä käännytti Françoisen hugenottien uskoon.
Tästä nousi melkoinen häly ja valtion puolelta hänet otettiin pois tämän naisen turvista ja annettiin katolisen kummitätinsä huoltoon.
Alkoi ankara pommitus, jossa tyttöä vaadittiin palaamaan katolisuuteen. Tämä suostui lopulta yhdellä ehdolla
että hänen ei tarvitse uskoa, että rakas Mme de Villette joutuu protestanttina kadotukseen.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:54
Françoise d'Aubigné on loistava esimerkki tuon ajan hengellisestä taistelusta, jossa protestantismin kohtalo oli vaakalaudalla.
Ihmisiä he olivat, kuulivat katolista opetusta ja kuulivat hugenottien Raamatun lukua ja psalmien laulua. Oli tehtävä henkilökohtaisia ratkaisuja, joilla oli kauaskantoiset seuraukset.
Käytiin todellista taistelua Ranskan sielusta.
Voi miten traaginen tarina!
ja seuraukset tuntuvat yhä tänään.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:03
Katolisuuteen palannut Françoise sai nyt palata äitinsä luo, jonka pienen eläkkeen varassa he elivät hänen kuolemaansa asti 1650.
Kuuluisa kirjailija ja koomikko Paul Scarron (1610-1660) ihastui tyttöön, "pikku intiaaniin", ja tarjoutui joko maksamaan hänelle matkan nunnaluostariin tai ottamaan hänet vaimokseen.
Vaikka Paul Scarron oli rampa ja rujo henkisesti hyvin lahjakas Françoise suostui kosintaan. Hän sai nyt tutustua Pariisin älymystöön ja kirjalliseen kermaan puolisonsa kotona.
Paulin kuoltua Itävallan Anna jatkoi rakastamansa Françoisen taloudellista tukea. Mutta kuningatar äidin kuoltua 1666 kuningas Ludwig XIV katkaisi tuen.
Tässä vaiheessa tuo kaunis kurtisaani, Mme de Montespan, teki elämänsä virheen. Françoise oli jo lähdössä Portugaliin ja luostariin, kun kuninkaan rakastajatar järjesti tälle vakaan vuositulon ja tämä jäi pääkaupunkiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:06
Mme de Montespan ei pelästynyt vaikka Mme Scarron synnytti kuninkaalle lapsen vuonna 1669. Päin vastoin, eihän tässä ollut mitään uutta!
Hän järjesti tälle toiselle kuninkaan rakastajattarelle ja tämän lapsen äidille Vaugirardiin komean hovin palvelijoineen, jossa tämä voi pitää Ludwigin lapsesta hyvää huolta.
Mustiin pukeutunut koreilematon ja askeettinen Françoise d'Aubigné ei herättänyt hänen naisellisia varoituskellojaan. Hänellä ei ollut kykyä tajuta, missä vaara piili.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:14
Vuosia myöhemmin asiat alkoivat kulkea huonoon suuntaan Mme de Montespan kannalta. Ludwig XIV päätti 1674 kutsua omat tunnustetut lapsensa ja heidän äitinsä hoviin.
Françoise oli hoitanut taloutensa hyvin ja oli pystynyt hankkimaan Maintenon palatsin. Hän saapui nyt Versailleen Ludwigin lapsen kanssa.
Kuningas ei aluksi lainkaan pitänyt tämän positiivisesta olemuksesta ja kurtisaanin iloksi sanoi, miten paljon parempia ovat tämän suuttumuksen ja pahantuulen puuskat kuin Françoisen "bel esprit"
Ilo oli ennenaikaista. Mustasukkaisuus alkoi kasvaa kun tästä tehtiin Maintenonin markiisitar 1678.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:21
Mme de Montespan oli täysin aliarvioinut Françoisen naiselliset taidot ja viehättävyyden salaisuuden.
Tämä piti päänsä kylmänä hovissa ja otti etäisyyttä kuninkaaseen, joka kiinnostui entistä enemmän yksinkertaisesti pukeutuvasta, hurskaasta ja samalla henkisesti niin rikkaasta ihmisestä.
1670 luvun lopulla kuningas vietti lähes kaiken vapaa-aikansa Françoisen seurassa, joka oli aviomiehensä aikana saanut vertaansa vailla olevan yleissivistyksen.
Vuonna 1680 Mme de Montespan oli hävinnyt taistelun ja lähti toisen naisen lyömänä kuninkaan hovista, koskaan sinne palaamatta.
Françoise hoiti sairasta Maria Theresaa tavattoman hyvin, saaden tästä myös kuninkaan arvostuksen. Maria kuoli tämän syliin vuonna 1683 kun oli yhdessä paljon puhuttu taivasasioista ja rukoiltu.
Talvella 1685-86 hänet vihittiin Ranskan kuninkaan vaimoksi, mutta ei alhaisen syntyperänsä takia voinut olla kuningatar.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:28
Mitä näillä ranskalaisen kuninkaan naisasioilla on tekemistä kristillisen uskon kanssa?
ne osoittavat ensinnäkin, että naisilla oli tuohonkin aikaan valtava vaikutus yhteiskunnan, kulttuurin ja uskonnon maailmassa. Miehistä miehekkäin, jumalkuningas Ludwig XIV, oli täysin naisten armoilla!
toiseksi, näemme miten yksityisten ihmisten ratkaisut uskonasioissa vaikuttavat kauas ja syvälle Jumalan valtakunnan historiaan.
Kyse ei ole periaatteista tai suurista linjoista, vaan yksilön valinnoista erilaisissa elämän tilanteissa.
Hyvinkin pieniltä näyttävät asiat ja ratkaisut voivat vaikuttaa lopulta laajalti omaan ja muiden elämään.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:28
Mme de Montespan ei tajunnut tuon mustiin pukeutuvan ja
rukousnauhoja kantavan vankilassa hugenotille syntyneen naisen vaarallisuutta itselleen, vaan luotti turhamaisesti kauneuteensa.
Jesuiitta pappi la Chaise taas näki tuon uskovan naisen valtavan henkisen voiman, ystävystyi tämän kanssa ja auttoi tätä syrjäyttämään kuninkaan rakastetun ja solmimaan avioliiton.
Yhdessä nämä, avioliiton solmimisen vuonna 1685, vaikuttivat sen että Nantesin edikti kaadettiin ja protestanteista tuli lainsuojattomia, sotilaiden metsästämiä pakolaisia.
MikkoL:
erinomaisen sielukas muotokuva tästä lahjakkaasta ja merkittävästä ranskattaresta, jonka kuningas Ludwig XIV päätti ottaa vaimokseen tämän taustasta huolimatta. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/
Madame_de_Maintenant.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 10:58
Aurinkokuninkaan hovissa ei kaikki ollut aurinkoista, siellä liikkui monenlaisia ranskattaria.
Synkkää valoa avioliiton arkeen Versaillesin loistossa ja ranskalaisissa perheissä antavat 1676 alkaneet tapahtumat.
Brinvilliersin markiisitar, Marie-Madeleine-Marguerite d'Aubray (1630-1676) oli avioliitossa kapteeni Godin de Sainte-Croixin kanssa. Tulot eivät olleet hääppöiset armeijan upseerille, joten yhdessä miehensä kanssa hän murhasi oman isänsä, veljensä ja kaksi sisrataan saadakseen yksin koko kodin perinnön.
Myrkkynä hän käytti hajutona ja mautonta nestettä, arsenikin ja lyijyn sekoitusta, jota kutsuttiin sen keksijän, rouva Giulia Toffanyn mukaan "Toffanyn vedeksi". Se oli helppo sekoittaa ruokailun aikana tarjottuun veteen tai viiniin.
Aqua Toffany nestettä myytiin yleisesti pienissä pulloissa, joissa oli Pyhän Nikolauksen kuva ja tappava aine sai nimen "pyhän Nikolauksen mannaa"
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 11:07
Tällainen usko vallitsi jesuiittojen ja kardinaalin johtamassa maassa.
Ei ole kumma, että Kreikka ja Italia ovat vieläkin EU:n alakastia, mikäli moraalia arvioidaan. "Pyhä" Venäjä on sitten vielä aivan oma lukunsa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:07
Mme de Brinvilliers pakeni Pariisista Liègeen, jossa hänet saatiin kiinni.
Tuon ajan tavan mukaan hänet vietiin vankilassa kuulusteltavaksi kiduttamalla. Tässä käytettiin ns. vesihoitoa, joka oli Ranskassa virallisesti käytössä vielä pitkään 1700-luvulle. Amerikkalaiset sotilaat ovat käyttäneet sitä 1900-luvun taittessa Filippiinien sodassa.
MikkoL:
Alexander Dumas vanhempi on kirjoittanut tästä naisesta kertovan "Marquies de Brinvilliers". Amadeen ajan Ranskasta hienon kuvauksen antava teos on kokonaan luettavissa verkossa englannin tai ranskan kielellä
http://www.intratext.com/IXT/
ENG1175/_INDEX.HTM
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:08
Uhri sidottiin jonkinlaiseen makuasentoon liikkumattomaksi ja niskan taakse pantiin päätä kohottava tuki. Nenä suljettiin pienillä pihdeillä kiinni, niin että oli pakko hengittää suun kautta.
Suuhun pantiin sitten jonkinlainen tratti, johon kaadettiin vettä, virtsaa tai jotain muuta nestettä.
Uhri tuntee hukkuvansa, mutta ei voi hukkua. Hänen on pakko juoda pakokauhussaan nestettä voidakseen hengittää. Näin vatsa täyttyy ääriään myöten ja aiheuttaa hirvittävää sisäistä kipua.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:10
Ranskalaiset käyttivät vesihoidossa joko "tavallista kyselyä" jossa kaadettiin noin 4.5 litraa nestettä kidutettavan nieltäväksi, tai "erityistä kyselyä", jossa nestettä oli noin yhdeksän litraa.
Mme de Brinvilliers joutui "erityisen kyselyn" kohteeksi, jota voitiin tarvittaessa uusia monta kertaa. Hän oli pian valmis kertomaan kaiken myrkyistään.
Ongelma ei ollut nyt yksi rikollinen, vaan se mitä tuo nainen viranomaisille antoi tietää.
MikkoL:
Markiisittaren kiduttamisesta on aikalaisen tekemä kivipiirros http://upload.wikimedia.org/
wikipedia/commons/3/34/
Marquise_de_Brinvilliers.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:33
Marquise de Brinvilliers teloitettiin kiduttamisen jälkeen heinäkuun 16. 1676 lyömällä pää pois ja ruumis poltettiin roviolla.
Mutta hänen kertomuksensa tuomareille nostatti myrskyn, joka ulottui kuninkaan palatsiin asti. Aqua Tofana oli helposti saatavilla, ja ilmeisesti monet sadat ranskattaret olivat päässeet vaikeasta katolisesta avioliitostaan sen tai vastaavan avulla.
Kuningas säikähti pahan kerran ja tästä lähtien hovissa oli virallinen ruoan ja juoman maistaja, jonka arvokkaana tehtävänä oli kuolla myrkkyyn kuninkaan sijasta.
Poliisit saivat tehtäväkseen etsiä myrkkyjen tekijät, noidat ja heidän asiakkaansa. Alkoi koko Ranskaa koetellut epäilysten, oikeudenkäyntien ja tuomioiden sarja, johon myös monet Versaillesin aateliset tuhoutuivat joko fyysisesti tai menettäen maineensa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:49
osa nykyajan nuorisostamme viihtyy gotiikan ja Black Sabbath heavy rock bändin seurassa,
taisivat Euroviistuksin alkaa aika maahisesti, tulen loiskuessa ja kansamme syvästi kunnioittaman Lordin möristessä Hard Rock Hallelujaa, Suomi kuvan kiillottamista!
Ranskalaisen oikeuden reportteri, Gabriel Nicolas de la Reynie, antaa erinomaisen kuvan noituuden ja myrkkyjen todellisuudesta Ludwig XIV ajan Ranskassa kertoessaan Catherine Monvoisin eli La Voisin (1640-1680) tapauksesta.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 12:15
Ranskalaisen oikeuden reportteri???
Ilmestyikö Apu jo silloin? (Matti Jämsä??)
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:41
olisiko parempi "oikeuden kirjuri"
Apu-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1933, ja ensimmäiset eurooppalaiset lehdet 1700-luvulla, joten lehdistöä paikalla oli vähän kun La Voisin oli tuomarien edessä huhtikuussa 1679.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:47
Catherine Monvoisin oli monitoiminen nainen ja edustaa minusta uskonnollisuuden toista muotoa, taikuutta ja kaikenlaista paholaisen palvontaa, joka on aikanamme Suomessa taas tullut kovasti suosioon.
Hän oli kädestälukija ja kasvojen lukija, ennustaen tulevia ja antaen neuvoja. Lepakon luista, ruumismullasta, ihmisten verestä, egyptiläisestä muumiojauhosta ja muusta hän laitteli seoksia.
Niillä rakastunut voitti ihastuksensa kohteen omakseen - tämä muuten on erittäin vahva usko tämän päivän Lähi-idässä, poika ei saanut tyttöä mielestään, koska tämän äiti oli antanut hänelle rakkausjuomaa tai tehnyt muun taian!
Mutta La Voisin osasi myös tehdä abortteja tarvittaessa. Ja sekoittaa Aqua Tofanat.
Pappeudesta luopuneen Etienne Guibourgin kanssa hän järjesti "mustia messuja", ehtoollisen irvikuvia mustine kynttilöineen, jossa palvottiin paholaista ja toivoteltiin pahaa jollekin.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:55
Ei tämä toki ole mennyttä historiaa, avaa mikä tahansa iltapäivä lehti ja sieltähän löydät ennustajien ja rakkausasioiden hoitajien ilmoituksia.
Mutta Uuden ajan alussa 1600-luvulla homma oli aika paljon vakavampaa ja synkempää kuin tavallisesti (on noituus nykyäänkin joskus tosi synkkää, ja saatanan palvonta menoineen ja seurauksineen).
Suunnattomasti toimillaan ja taidoillaan rikastunut La Voisin kertoi kuulustelijoilleen, että hänen asiakkaitaan oli Olympia Mancini (1638-1708), kuuluisan pääministeri Mancinin sukulainen, joka mustasukkaisena halusi saada hengiltä kuninkaan rakastajattaria.
listalla olivat sittemmin parannuksen tehnyt Louise de La Vallière, kuninkaalle tahtomattaan toisen virallisen vaimon järjestänyt Montespanin markiisitar sekä edellä kerrottu kaunis ja traaginen "belle Hamilton", joka todennäköisesti myrkytettiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:59
Nämä nimet hipoivat aivan kuninkaan lähintä seuraa, hänen rakkaitaan, ja Ludwig XIV pelko oli todella aiheellinen.
Pelko aiheutti sitten ylireaktion, jonka seurauksena hovin ilmapiiri meni tosi synkäksi.
Tuo vähän mieleen Rasputinin roolin tsaari Nikolai II hovissa, jotain oli pahasti pielessä hengellisestä näkökulmasta katsoen.
Kun Orleanssin herttuatatar, kuninkaan veljen vaimo, kuoli oudoissa olosuhteissa epäiltiin nyt myrkkyä. Tosin ilmeisesti aiheettomasti.
La Voisinia syytettiin ja 22 helmikuuta 1680 hänet poltettiin noitana roviolla Pariisin vanhalla teloituspaikalla, Place de Grève, nykyisen Pariisin kaupungintalon alueella.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:07
että näin silloin
jos olet kiinnostunut Ranskan historian näistä ajoista, Alexander Dumas vanhemman romaanit ovat todella hienoja ja sisällöltään tarkkoja.
Richelieun aika on tullut maailmalla tutuksi Athoksen, Porthoksen, Aramiksen ja d'Argagneen kanssa Kolmen muskettisoturin jännittävissä vaiheissa hugenottien tärkeimmän tukikohdan, La Rochellen piirityksen aikaan.
Mainitsin jo että Dumasin "The Marquise de Brinvillies", vesihoidolla kidutettu myrkyttäjätär, on verkossa ilmaiseksi luettavana.
Ludwig XIV ajasta on tietysti valtavasti kirjallisuutta, eräs Ranskan historian tärkeimpiä kuninkaita kun on.
Victor Hugon "Notre Damen kellonsoittaja" (1831) taas kertoo elämästä Pariisissa 1485, eli hieman Ranskan uskonpuhdistuksen ajan alkua.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:38
Suomen ev.lut. kirkon virsikirjassa on yksi hugenottien psalmivirsi 268
1.
Hädässä huudan Herraa
kaikesta sielusta.
Ah, auta tällä kertaa,
oi Jeesus, auttaja!
Korvasi avaa vielä
ja kuule huutoni
ja anna murheen tiellä
armosi, apusi.
2.
Jos oikeuden mukaan
tahtoisit tuomita,
ei kestää voisi kukaan,
täytyisi hukkua.
Vaan, Herra, katuville
et kosta milloinkaan,
kiiruhdat syntisille
anteeksi antamaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:38
3.
Lupaukseesi varmaan
nyt panen toivoni.
Saan siitä avun armaan,
jos kuinka kävisi.
Kuin päivää aamuun asti
odottaa vartija,
niin Herraa luottavasti,
sieluni, odota.
4.
Israel, lujaan luottaa
saat Herran hyvyyteen.
Hän aina avun tuottaa,
vie viimein autuuteen,
anteeksi synnit antaa
armostaan suuresta,
kansansa kuormat kantaa,
sen päästää tuskasta.
MikkoL: Clement Marot psalmin 130 pohjalta 1539. Saks. Ambrosius Lobwasser 1573, ruots. Lars Wivallius 1625, suom. 1685. Virsikirjaan 1692.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:42
virsi kuin virsi. mutta kun alkaa tutustua sen taustaan, tämä virsi sävähdyttää ja pistää selkäpiin karmimaan.
Todellista uskon luottamusta Jumalaan
Hugenotteja kunnioitetaan uskon rohkeudesta ja marttyyriudesta erityisesti aurinkokuningas Ludwig XIV aikana kautta maailman.
Yhdysvalloissa on ihmiselle suuri kunnia, jos hänen esi-isiensä tai äitiensä joukossa on Ranskasta paenneita hugenotteja.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:44
Ennen kuin etenemme tarinassa ajattelin ottaa pienen sivuhypyn Ruotsi-Suomen ortodoksisen luterilaisuuden ajan noitavainoihin.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 14:03
Ruotsi-Suomen ensimmäinen peridoinen julkaisu eli sanomalehti alkoi ilmestyä 1600-luvulla.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 14:06
Samalla voisit kertoa ortodoksien harrastamasta uskonvainosta Suomessa ja Baltiassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
Suomessa asia jäi vähän kesken, kun oli tuo harmittavainen autonomia. Sitten tuli v. 1914 elokuussa muuta tekemistä..
MikkoL:
etkö voisi jelpata, avaa palsta Baltian tai Puolan kristityistä, kovin lähellä meitä. Tämä on niin mielenkiintoista, mutta aika työlästä hommaa o.t.o.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 14:16
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
---------------
Ranskalaiset ovat siinä mielessä rappeutuneita, etteivät tunne oman kuninkaansa nimeä.
Louis tulee nimestä Klodovig - hän oli R:n 1. kristitty kuningas.
Kastettiin joskus 800-luvulla.
Frankki, erään germaaniheimon päällikkö.
Saksalaiset ja skandinaavit sanovat Ludvig, mikä on jokseenkin tarkkaan alkuperäinen nimi.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 15:04
tuota olen tosiaan ihmetellyt miksi Louis Ludwig, tuo kyllä antaa kielellisen selityksen
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 15:42
Historiantutkijan pyhä periaate on se, että kutakin aikaa tarkastellaan sen oman arvomaailman valossa.
Ortodoksien vaino Suomen Karjalassa 1600-luvulla > < kuin ortodoksien kokema vaino ortodoksisella Venäjällä 1700-luvulla?? Kuka mittaa mitäkin.
Baltiassa Liettuassa ym. vaino oli sikäli erilainen, että siellä sai seuraavana aamuna kuulla, että nyt on koko kylä kääntynyt yöllä ortodoksiseen uskoon. Vastaanhangoittelijat vain ajettiin Siperiaan, ei muita.
MikkoL:
tuo on hyvä huomautus, että historian kirjoituksen arvomaailma tulee myös sijoittaa tutkittavan aikaan, jotta tulkinnasta tulee autenttinen.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:28
on mielenkiintoista, että Ahvenanmaan noitahysteria sijoittuu juuri Ludwig XIV aikaan eli 1660-luvulle, yksi harvoja tapauksia joissa Ruotsi-Suomessa käytettiin kidutusta, joka oli lailla kielletty.
Aiheesta on mielestäni erinomaiset suomenkieliset sivut, josta lainaus
"Näillä sivuilla käsitellään noituutta, taikuutta ja noitavainoja sekä taikauskoa Suomessa.
Sivut perustuvat varatuomari Timo Kervisen ja fil. tri, dosentti Marko Nenosen tutkimuksiin. Myös muiden tutkijoiden töitä ja tuloksia on mukana, sillä Suomessakin noitavainoja on tutkittu jo 1700-luvulta alkaen eli heti vainojen jälkeen. Mukana on tietoja vastaavista ilmiöistä myös muista maista.
Tähänastisen tutkimuksen päätulokset on julkaistu yleistajuisessa kirjassa "Synnin palkka on kuolema". Kirja on ilmestynyt Otavan kustantamana vuonna 1994."
MikkoL: http://www.chronicon.com/noita/index.fi.html
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:37
Suomi oli kuuluisa noitien maa Euroopassa. Toisin kuin muualla, naiset eivät olleet erityisasemassa, vaan oikeudessa oli monia noitamiehiä.
mitään inkvistion tapaista ei ollut vaan asiat käsiteltiin oikeudessa.
1520 - 1750 välillä on 2000 oikeusjuttua, joista on säilynyt arkistotietoja. Paljon arvokasta korkeampien oikeusistuinten aineistoa tuhoutui Turun palossa 1827.
Vanhemmat tapaukset eivät käsittäneet saatanan roolia, ja papisto ja piispat vastustivat tällaista näkemystä.
Saatanismi alkoi esiintyä vasta 1660 luvulla vaikka esimerkiksi piispa Johannes Gezelius vanhempi yritti sitä torjua.
Vaikutteet tulivat Tallinasta ja Saksasta, ja keskeisin "tuoja" oli Nils Palander Ahvenanmaalla, joka oli opiskellut Tallinnassa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:48
Kuolemantuomioita annettiin pahasta tai mustasta taikuudesta. Mainituilla sivuilla on koottuna 103 ihmisen nimet, jotka tuomittiin kuolemaan vuosien 1526 ja 1689 välillä.
Osan kohdalla korkeampi oikeus muutti rangaistuksen sakoiksi tai ruoskinnaksi, mutta useita mestattiin.
Yksi ainoa henkilö on ehkä poltettu 1669. Listassa on hieman epäselvä maininta Lappfjärd nimisestä henkilöstä, eikä paikkakuntaa mainita.
Toisin sanoen Ruotsi-Suomen aikaan Suomessa ei suinkaan roihunnut noitavalkeita. Korkeintaan yksi, jos sekään.
Suurin osa nimistä on 1600 luvulta, etenkin sen loppupuolelta.
Olisiko Suomen noitavainoissa ollut keski-Euroopan ja etenkin Ranskan vaikutusta?
Brinvilliersin markiisittaren tapaus 1676 voi hyvinkin kuulua samaan laajempaan henkiseen ilmiöön, joka vaivasi tuon ajan Eurooppaa.
Luterilaisten pappien ja piispojen asenne näyttää olleen aivan toinen kuin katolisessa Ranskassa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:50
Olisiko niin, että Suomen kansan mielessä on ennakkoluuloja ja harhkuvia, joilla ei ole mitään tekemistä ortodoksisen ajan kirkon ja tuomioistuinten todellisuuden kanssa?
Ehkä asia ei ole aivan noin mustavalkoinen, hieno kansainvälinen kulttuuri, johon Turusta ja Viipurista oli yhteyksiä, kertoi asiasta ja varmaan vaikutti kyllä sivistyneistöön ja etenkin papistoon.
Vanha suomalainen pakanallinen taikuus oli kuitenkin luonteeltaan toisenlaista, pakanuutta ja luonnonuskoa, Lapin shamanismia.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:54
Lapin taikaan toki Lars Levi Laestadiuskin vielä tutustui henkilökohtaisesti etenkin saamelaisten parissa.
Mutta kuolemaantuomittujen lista on tämän näköinen Ludwig XIV ajalla:
# 1626 Pyhäjoki, Martinpoika Lauri, ei mestattu
# 1628 Turku, Markunpoika Tapani
# 1632 Pietarsaari, Pekantytär Anna
# 1633 Kokemäki, Hälli Pertti Simonpoika
# 1635 Huittinen, Kyni Valpuri
# 1641 Eura, Joosepinpoika Klemetti
# 1641 Eura, Martinpoika Tuomas
# 1641 Vehmaa, sukunimeltään tuntematon Elina
# 1643 Hämeenkyrö, Lieroinen Antti
# 1643 Vesilahti, Eskonpoika Matti
# 1647 Marttila, Knuutintytär Kaisa
# 1649 Huittinen, Kyni Valpuri
# 1650 Vesilahti, Luikko Olavi, mestattu
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:55
# 1652 Savoi Knuut
# 1653 Kokemäki, Joppi Jaakko Jaakonpoika
# 1654 Asikkala, Juhanpoika Tuomas
# 1654 Kokemäki, Kokki Sipi Erkinpoika
# 1656 Huittinen, Sinkka Pekka Heikinpoika
# 1657 Vaasa Punasuomalainen Marketta
# 1658 Huittinen, Kouvo Markku Matinpoika
# 1661 Hausjärvi, Matinpoika Simo
# 1661 Turku konsist, Eolenius Henricus Thomae
# 1662 Tuulos tai Lammi, Antinpoika Simo
# 1663 Jääski Äyrävä, Philpus Eeva
# 1664 Eurajoki, Niilonpoika Antti
# 1664 Vaasa ,Niilontytär Kerttu
# 1665 Hauho, Niilonpoika Esko
# 1665 Hauho, Niilonpoika Urbanus
# 1665 Huittinen (LK), Liuha Simo Heikinpoika
# 1665 Huittinen (LK) ,Sipinpoika Mikko
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:55
# 1666 Ahvenanmaa, Bengtsdotter Anna
# 1666 Ahvenanmaa, Hansdotter Kirstin
# 1666 Ahvenanmaa ,Henriksdotter Gertrud
# 1666 Ahvenanmaa, Matsenkia Ebba
# 1666 Ahvenanmaa, Nilsdotter Maria
# 1666 Ahvenanmaa, Persdotter Karin
# 1666 Ahvenanmaa, Skarp Lisbeta
# 1666 Kajaani, Simontytär Anna, tuomio muutettu ruoskimiseksi
# 1666 Paimio, Erkinpoika Niilo
# 1666 Paimio, Erkintytär Kerttu
# 1667 Närpiö, Lång Riitta Mikontytär
# 1667 Puumala, Ahtiainen Juntti
# 1667 Rantasalmi, Venäläinen Yrjö
# 1668 Ahvenanmaa, Olofsdotter Ingeborg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:56
# 1668 Lappfjärd ,Lubb Aune Mikontytär
# 1668 Vöyri, Heikintytär Kaarina
# 1669 Ahvenanmaa, Martinsdotter Marketta
# 1669 Huittinen, Laurinpoika Matti
# 1669 Kristiina, sukunimeltään tuntematon Loppan
# 1669 Lappfjärd, nimeltään tuntematon, poltettu
# 1669 Puumala, Huttuinen Lauri Juhanpoika
# 1669 Vöyri, nimeltään tuntematon syntinen
# 1670 Janakkala, Matinpoika Juho
# 1670 Kerimäki, Rinkinen Juho
# 1670 Turku, Winter Niilo, ammuttu
# 1670 Viipuri, Auvinen Antti Juhanpoika
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:56
# 1671 Kemi, Aikionpoika Aikio, kuollut vankeudessa
# 1675 Kruunupyy, Ollintytär Anna
# 1675 Mustasaari, Ristontytär Aune
# 1675 Pietarsaari ,Matintytär Lussi
# 1675 Pietarsaari, Matintytär Marina
# 1675 Vöyri ,Sipintytär Marketta
# 1676 Kristiina, Simontytär Valpuri
# 1677 Kristiina, Salfvo Kaisa
# 1677 Uusikaarlepyy, Juhantytär Liisa
# 1677 Uusikaarlepyy, Paavontytär Anna
# 1678 Kokkola, Pröttö (2) Nilla Margareta
# 1678 Liminka, Pupka (Puuska) Tuomas Jaakonpoik
# 1678 Oulu, Juhantytär Klaara
# 1678 Raahe (kaup), Langila Sipi
# 1678 Ruokolahti, Wieder-Kouko Heikki Olavinpoika
# 1678 Saloinen, Pullo Elias Simonpoika, mestattu
# 1678 Uusikaarlepyy, Juhantytär Beata
# 1678 Uusikaarlepyy, Ståhl Riitta
# 1679 Huittinen ,Heikinpoika Simo
# 1679 Laitila, Tuomaantytär Maisa
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:56
# 1680 Lohtaja, Tokoi Antti Antinpoika
# 1683 Sääminki, Luukatar Kirsti Erkintytär
# 1683 Sääminki, Sipari Kaisa
# 1683 Tenala (Hanko), Matintytär Kaisa
# 1685 Eura, Martinpoika Juha
# 1685 Eura, Yrjöntytär Valpuri
# 1686 Tervo (nyk), Tolonen Olli Laurinpoika
# 1687 Raja-Karjala, Rantanen Söyrinki Lillinpoika
# 1688 Vähäkyrö, Mikkula Marina Martintytär
# 1689 Kuopio, Utriatar Riitta
# 1689 Pietarsaari, Pietarintytär Beata
# 1689 Tenala, Antinpoika Erkki
MikkoL:
http://www.chronicon.com/noita/
kuolemantuomiot.html
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:58
niin että nettiruukussa on nyt lueteltu 1600 luvulla kuolemaantuomitut suomalaiset noituudesta syytetyt ja kuinka heille sitten kävi, jos se tiedetään.
"Tiedot perustuvat kokoamaamme oikeustapausaineistoon. Aineistossa on kaikkiaan 1 200 syytettyä vuosilta 1520-1750. Aineiston perustyöt ovat tutkimuksessa Kervinen, Timo, Noituus - aikansa rikos. Oikeuden yleistieteiden laitos: Helsingin yliopisto 1984 ja osa täydennyksistä on teoksessa Nenonen 1992."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 18:07
olisi muuten mielenkiintoista, jos joku nettiruukkulainen tietäisi, onko tuota vaarallisen tappavaa "Pyhän Nikolauksen mannaa" koskaan tuotu Ruotsi-Suomeen tai mainittu täällä missään historian lähteissä.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 18:38
Lappfjärd ei ole henkilö, vaan pitäjän nimi.
Noitatuomioita annettiin Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa.
Kuolemanrangaistus oli tavallisempi rangaistus kuin nyt.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:03
nyt ymmärrän mitä tuo kohta tarkoittaa, kiitos korjauksesta!
Lappfjärd Lappväärtti, yli 700 vuotta vanha asutus Porin ja Vaasan välillä.
Lappfjärd omnämns för första gången i skrift 1.6.1303, då under namnet Lappafärd. Det var i ett skyddsberv från konung Birger Magnusson i Stockholm som ortsnamnet omnämns.
Tästä hyvin vanhasta kylästä on siis kaksi henkilöä noituuden takia kuolemaantuomittujen listassa Ranskan kuningas Ludwig XIV ajoilta.
1668 Lubb Aune Mikontytär
1669 nimeltään tuntematon, poltettu
Se on myös ainoa tapaus, jossa puhutaan polttamisesta. Toivottavasti tämäkin tieto on väärä, kun ei edes henkilön nimeä tiedetä
MikkoL:
Lapväärtti
kai jotain tekemistä lappalaisten kanssa seudun nimellä
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:15
Lauri,Tapani Anna Pertti Valpuri Klemetti Tuomas Elina Antti Matti Kaisa Valpuri Olavi Knuut Jaakko Tuomas Sipi Pekka Marketta Markku Simo Henricus Simo Eeva Antti Kerttu Esko Urbanus Simo Mikko Anna Kirstin Gertrud Ebba Maria Karin Lisbeta Anna Niilo Kerttu Riitta Juntti Yrjö Ingeborg Aune Kaarina Marketta Matti Loppan Lauri Juho Juho Niilo Antti Aikio Anna Aune Lussi Marina Marketta Valpuri Kaisa Liisa Anna Margareta Tuomas Klaara Sipi Heikki Elias Beata Riitta Simo Maisa Antti Kirsti Kaisa Kaisa Juha Valpuri Olli Söyrinki Marina Riitta Beata Erkki
MikkoL: Surullinen nimilista. Kyllä Jeesus heidätkin kaikki nimeltä tuntee, isän ja äidin lapsia hekin
Kirjoittanut: mama, 18.05.2007 20:37
Muistan koulussa oppineeni, että Suomessa olisi vain yksi ihminen noitana poltettu. Ja se on kerrottu jotenkin rintaa röyhistäen, että eihän meillä Suomessa sellaisia julmuuksia. En vain muista koskaan mainitun, että niitä olisi tuommoinen liuta tuomittu kuolemaan jollain muulla keinoin. Ikäänkuin se olisi jotenkin vähemmän raakaa.
Hmm. Mielenkiintoinen juttu.
MikkoL:
hyvin sanottu, Valpuri Kyni tuomittiin poltettavaksi, mutta hovissa se vaihtui ja hän "vain" menetti selkänahkansa, joka ruoskalla hakattiin mäsäksi ja molemmat korvat leikattiin ja tehtiin sosiaalisesti henkipatoksi. molemmat korvat...
jotenkin tuo Lapväärtin tapaus hyppää niin tuosta listasta että se herättää epäilyjä, siihen opettajasi varmaan viittasi
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:42
Lainaan tähän vielä lopuksi tästä aiheesta, suomalaisesta pakanuudesta Ludwig XIV aikana mielenkiintoisen kohdan mainitsemiltani sivuilta.
"Harvinaista tietoa pakanallisen jumalan Ukon palvonnasta sisältyy Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjien pöytäkirjaan 19.-20.11.1662. Kannattanee lainata pöytäkirjaa pitkästi vaikka sen tutkijat jo hyvinkin tuntevat:
"Papisto syytti Kokkilan Sipi Antinpoikaa siitä, että tämä oli viekotellut naapureitaan sekä miehiä että naisia, pakanalliseen jumalanpalvelukseen Hän oli näet keväällä suuren kuivuuden aikana käynyt kehottamassa naapureitaan valmistamaan muutamia kann uja olutta, seuraamaan häntä rantaan ja juomaan Tordönin (s.o. Ukon) maljan ja pyytämään tältä sadetta. Muutamat heistä olivat noudattaneet kehotusta, langenneet järven rannalle polvilleen ja Sipi oli itse astunut veteen aina vyötäisiinsä asti, heittänyt käsillään vettä ilmaan sekä juonut siellä maljan. Sen lisäksi hän oli muutenkin harjoittanut loitsimista ja taikauskoisia menoja, jonka tähden papisto pyysi, että häntä rangaistaisiin hänen harhaopistaan."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:43
"Tämän johdosta Sipiltä kuulusteltiin, oliko hän sillä tapaa menetellyt, jolloin hän kyllä tunnusti kehottaneensa naapureitaan lähtemään hänen kanssaan rantaan rukoilemaan Jumalalta sadetta ja juomaan Hänen maljansa. mutta ei Tordönin (Ukon) tai jonkun muun, niin kuin häntä syytettiin. Sen voivat todistaa hänen seurassaan olleet, nimittäin vanha ratsumies Martti Jaakonpoika, Maunu Heikinpoika, Riitta Sipintytär, Aune Fransintytär ja Valpuri Martintytär, kaikki Kokkilan kylästä. Nämä todistivat kaikki niin kuin Sipi eivätkä halunneet ilmaista noudattamiaan pakanallisia menoja, vaikka heitä monin tavoin kehotettiin lausumaan totuus, vieläpä koetettiin viekotella siihen."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:43
"Mutta lopulta saatiin vanha ja yksinkertainen (eenfåldigh) Maunu Heikinpoika tunnustamaan Sipin käyneen talosta taloon vaatien kokoontumaan järven rannalle ja juomaan Tornödin (Ukon) maljan, että paremmin saisivat sadetta. He olivatkin hänen neuvoaan noudattaneet, koska hän sanoi sen ennen auttaneen, ostaneet 9 kannua olutta, langenneet polvilleen piiriin ja Sipi oli heille sanellut seuraavaan tapaan, kuinka heidän oli maija juotava: Pyhä Ucko jllman Isä, Jumalan käskyläinen, sadetta sinä meilen suo, ettei cuivuis Kucka Caunis, wilia wihelä waipuis jne. Ja kun he sitten kukin puolestaan olivat maljan juoneet ja lukeneet sekä sitä ennen että sen jälkeen "Isä meidän" kolme kertaa, oli Sipi yksin mennyt järveen. heittänyt käsillään vettä ilmaan sekä juonut maljan lausuen edellä mainitut sanat. Sitten kukin heistä oli lähtenyt kotiinsa erästä puroa pitkin ja siitä Sipin neuvosta heittäneet vettä toinen toistensa päälle sanoen näin satakoon."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:44
"Muut kutsuttiin nyt sisään ja heille ilmoitettiin Maunun tunnustus, jolloin heidän kaikkien täytyi myöntää niin tapahtuneen, mutta he väittivät Sipin kieltäneen sitä tunnustamasta. Eikä Sipi itsekään heidän tunnustuksensa jälkeen voinut sitä kieltää. Hän lausui vain suuren kuivuuden pakottaneen hänet niin tekemään, koska se ennen esi-isien käyttämänä oli auttanut eikä heitä siitä ollut pantu syytteeseen"
Melander (Virittäjä 1932).38-40. Käännöksen kieliasua on korjattu. Rukous on merkitty pöytäkirjaan suomeksi.
http://www.chronicon.com/noita/hame_1.html
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:52
Pyhä Ucko jllman Isä, Jumalan käskyläinen, sadetta sinä meilen suo, ettei cuivuis Kucka Caunis, wilia wihelä waipuis
Ukon palvontaa vielä 1660-luvulla Hämeessä, hitaita kun ovat siellä uskontoakin vaihtamaan
(siellä minäkin kasvoin... mutta kyllä tässä vielä Amateehen ehditään, ennemmin tai myöhemmin)
MikkoL:
niin, kuolemantuomio tuli Sipi Antinpojalle
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 21:03
"Muistan koulussa oppineeni, että Suomessa olisi vain yksi ihminen noitana poltettu...... En vain muista .... että niitä olisi tuommoinen liuta tuomittu kuolemaan jollain muulla keinoin. Ikäänkuin se olisi jotenkin vähemmän raakaa." (Lainaus)
---
Joo.
Onko jossakin sitten sanottu, että "tuommoinen liuta" olisi poltettu?
Minä en ole nähnyt sellaista tietoa. Onko joku muu.
Kuolemantuomio on eri asia kuin tuomion täytäntöön pano.
Kirjoittanut: mama, 18.05.2007 21:48
Niinpä, mutta listassa oli useamman kohdalla mainittu myös teloitustapa. Eli oli tapettu noitana useampi kuin se yksi poltettu.
Jäin vain pohtimaan, että onko tuo uudempaa tietoa kuin minun koulunkäyntini...
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 21:58
Minä löysin 3 neljä teloitettua.
Pitäisi lukea kirja, jotta tietää muutettiinko muiden tuomiota.
Päänsä menetti aika helpolla silloin.
Noidat horjuuttivat yhteiskuntarauhaa asettumalla viranomaisia vastaan. Vaihtoehtoinen auktoriteetti. Kilpailua.
Kansan piti olla hiljaa ja totella pappia ja voutia.
(Vertaa tilannetta Venäjään, jossa eletään 1600-lukua.)
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:26
nuo tiedot kuolemantuomioista perustuvat siis oikeustieteen laitoksella tehtyyn väitöskirjaan.
siellä sanotaan että on vain näitä alemman oikeuden asiakirjoja säilynyt monessa tapauksessa, koska Turun palossa korkeamman oikeusasteen arkistoja tuhoutui niin pahasti.
monen listassa mainitun lopullinen kohtalo ei sen tähden ole selvä.
mutta se että Valpurin korvat leikattiin ja selän iho tuhottiin kertoo, että ei tässä ihan helpolla päässyt vaikka ei olisi mestattu.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:27
Sipi Antinpoika katsottaisiin nykyään varmaan kirkonkin kannalta kansanperinteen vaalijaksi.
hän on selvästi vanhan suomalaisen pakanuuden menojen muistaja, joita sitten on kovasti koetetttu saada talteen.
ei Jeesus Kristus koskaan sanonut, että menkää pakanoiden luokse ja tappakaa ne, jotka eivät usko minuun niinkuin uskontunnustuksissa sanotaan.
niin usein kuitenkin tehtiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:28
Kirkon yhdessä siihen kuuluvien viranomaisten vainoama eurooppalainen noituus on saattanut monasti olla vanhaa kansanuskontoa, jota muistin varassa on pidetty yllä.
Saatanismi on kirkon opetuksen ympärille myöhemmin kehittynyttä, toisaalta teologien harhakuvitelmia ja kidutettujen ihmeellisiä tunnustuksia, toisaalta vasta-kristillisyyttä, kiinnostusta absoluuttiseen pahaan.
Nils Palander toi saatanismin käsitteet Suomeen ja 1666 Ahvenanmaan noitahysteria luetaan hänen tiliinsä.
tuo palsta särkyi teknisesti, jatkan ranskalaista tuokiota ja rupattelua tässä, tervetuloa mukaan
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:47
johdannossa on ollut jonkin verran nimistöä, jota en ole läpeensä suomentanut, tässä listaa:
Ranskan kuninkaita:
Frans I (1494-1547)
Frans II (1544-1560)
Henrik III (1551-1589)
Kaarle IX (1550-1574)
Henrik II (1547-1559)
Henrik IV (1553-1610)
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
Kuningattaria
Katariina de' Medici (1519-1589)
Marie de' Medici (1575 - 1642)
Itävallan Anne (1601-1666)
Paaveja
Urban VIII 1568-1644
Giovanni de' Medici (1475 - 1523): Leo X
Giulio de' Medici (1478 - 1534): Klemens VII
Alessandro Ottaviano de' Medici (1535 - 1605): Leo XI
Gregorius XV (1554-1623)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:48
Englanti
Kaarle I (1600-1649)
Henrietta Mary (1609-1669)
Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628)
Sotilasjohtajia
Gaspard de Coligny (1519 - 1572)
Guisen kreivi Henri I (1550-1588)
Henri de Rohan (1579-1638)
Benjamin de Rohan (1580-1642) Subaisen kreivi
Uskonpuhdistus
Martti Luther (1483- 1546)
Philip Melanchton (1497?1560)
William Farel (1489-1565)
Jean Calvin (1509-1564)
Jacques Lefèvre d'Étaples (1450-1539)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:51
Richelieu:
Armand Jean du Plessis de Richelieu (1585-1642)
François du Plessis k 1590
Susanne de La Porte
Alfonso munkki
Muita:
Barthélemi Milon k. 10.11.1534
Charles, La Vieuvillen kreivi, kuninkaan neuvonantaja
Clement Jaques 1.8. 1589 dominikaanimunkki murhasi Henri III
Concini Concinin (1575-1617) italialaisen ministeri
Condin prinssi, vangittiin Henri Navarrolaisen kanssa
Diane de Poitiers (1499-1566), Henri II rakastajatar
Gaston, Orleansin kreivi kapinaan Marian kanssa 1630
Maurevert. 1572 ampui Colignya
Montgomeryn kreivi turnajaiset 1559
Nostradamus (1503-1566)
Retz, de paroni, Parttylin yon neuvoja
Rubens (1577-1640), taiteilija
Ravaillac, François murhasi Henrik IV 14.5.1610
Rauhansopimuksia:
1570 8.8. Saint-Germain-en-Layen
1574 Pariisissa Bois de Boulogne puutarha
1598 Nantesin edikti
1629 Alais La Rochellen jälkeen
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:53
Paikkakuntia, alueita:
Amboisen palatsi Loiren laaksossa
Avignon
Bloir
de Bloisin palatsi
Compiègne Marian karkoitus kaupunki
Geneve
La Rochelle
Louvre, Pariisi
Luçon hiippakunta
New Rochelle, New York 1689
Maryland, Henrietta Maryn mukaan
Orleans
Rouen
Saint-Quentin
Tuiliers palatsi, Pariisi
Tulois
Usson palatsissa Auvergne
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 20:55
on tällainen luova tauko Amadeen kertomuksen taustalla, kun tulemme Luis XIV Aurinkokuninkaan aikaan.
Kyse on niin merkittävästä ja pitkästä jaksosta Ranskan historiassa, että pitää vähän miettiä miten tämän hengellisen näkökulman toisi esiin.
Versaillen uskomattoman upea palatsi kertoo yhä tuosta hämmästyttävästä ajasta Euroopan historiassa. Miten sitä tiivistäisi yhden halveksitun ja unohdetun kaleeriorjan tarinan tekemiseksi ymmärrettäväksi?
Ajattelin aloittaa korttipelillä.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:01
kardinaali Richelieu kutsui italialaisen Jules Cardinal Mazarinin (1602-1661) avukseen Ranskaan vuonna 1636.
Hänellä oli lapsuudesta asti saatu jesuiittakoulutus, mutta hän ei kuulunut tuohon munkkikuntaan.
Ilta oli pitkällä pelipöydän äärellä. Itse kaunis Itävallan Anne kuningatar oli paikalla ja tietysti iso joukko aatelisia ja rikkaita.
Tuolloin vielä tuntematon Mazarini oli kova pelaamaan. Pöydällä oli melkoinen kasa kultaisia ecuja ja väkeä oli kerääntynyt ympärille seuraamaan jännittävää tilannetta.
Mazarini huomasi, että Itävallan Annekin oli tullut mukaan. Hän teki rohkean vedon ja päätti heittää kaikki peliin.
Onnetar suosi ja taputusten raikuessa Mazarini keräsi omaisuuden itselleen. Mutta sangen älykkäänä miehenä hän nousi, kumarsi kohteliaasti Annelle ja sanoi, että onnetar oli ollut suosiollinen tämän läsnäolon takia.
Voittajan elein hän ojensi tuhat kultaista ecua kuningattarelle kiitokseksi voitosta. Anne kieltäytyi, mutta Mazarini ei antanut periksi kunnes tämä otti lahjan vastaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:05
Loistava veto, ensin huikea voitto pelipöydässä, sitten Itävallan Annen huomio.
Muutama päivä myöhemmin Mazarin sai kuningattarelta puolestaan lahjaksi paljon suuremman summan rahaa.
Eikä tässä kaikki.
Kun Richelieu kuoli 1642 Mazarinista tehtiin kardinaali. Seuraavana vuonna, 1643, myös kuningas Luis XIII kuoli. Kuninkaaksi kruunattiin 14.5. 1643 vain viisivuotias Luis XIV.
Mazarin oli lapsikuninkaan taustalla Ranskan todellinen hallitsija aina kuolemaansa asti 1661.
Eikä tässä kaikki.
Kaunis Anne ja komea italialinen olivat varsin hyvissä, suorastaan intiimeissä suhteissa. Hovissa huhuttiin, että Dauphin oli heidän poikansa.
Melkoinen pelionni kaverilla, etten sanoisi.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:06
Jules Cardinal Mazarin suhtautui hyvin varovaisesti hugenotteihin. Hän onnistui välttämään pahemmat kahakat ja hillitsemään taisteluja.
Hugenotit kuulivat häneltä jatkuvasti hyviä sanoja ja lupauksia.... joita ei kuitenkaan koskaan pidetty. He eivät saaneet kardinaali, pääministeri Mazarinilta koskaan yhtään mitään.
Kirjoittanut: MikkoL, 09.05.2007 21:11
Mazarinin kuoltua 1661 kuningas Luis XIV otti itselleen vallan ja kehitti siitä maallisen kuninkuuden ennennäkemättömän huipun, absoluuttisen monarkian.
"L'État, c'est moi" hänen väitettiin sanoneen. Ja sen mukaisesti hän eli ja toimi.
Luis XIV syntyi 5.9.1638 ja kuoli 1.9.1715. Hän hallitsi Ranskaa yli seitsemänkymmentä vuotta.
Aurinkokuningas, Le Roi Soleil, hallitsi kansaansa kasteessa saamansa nimen mukaisesti Louis-Dieudonné, "Jumalan antama"
ei mikään vaatimaton tyyppi
Kirjoittanut: MikkoL, 16.05.2007 20:05
Kuningas Ludwig XIV (Louis XIV) ja hänen määräyksiensä mukaan kaleeriorjuuteen syösty Amadee ovat kuin Jeesuksen vertauksen rikas mies ja Lasarus:
Luuk 16: 19-21
"Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan."
(huomaa että rikkaalle miehelle ei edes anneta nimeä, mitätön Lasarus tunnetaan taivaassa nimeltä)
Kirjoittanut: MikkoL, 16.05.2007 20:12
Pariisin lähellä oleva Versailles on puutarhoineen ehkä upein palatsi, mitä kukaan kuningas tai kuningatar on koskaan itselleen rakennuttanut.
Ludwig XIV oli määrännyt aamutoimensa hyvin tarkkaan, niitä kutsuttiin ranskaksi lever, englanniksi levée. Hän oli järjestyksen mies.
Valitut aateliset ja ne hänen monista lapsistaan, jotka hän oli katsonut aiheelliseksi tunnustaa, saivat etuoikeuden olla läsnä, kun hän heräsi ja pukeutui. Siinä saattoi joku heittää henkilökohtaisen toivomuksen kuninkaalle, kun kaksi palvelijaa olivat vaihtamassa yöpaitaa.
Sanotaan että käymälässäkin oli kuninkaan henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehtiva lakeija, ettei kuninkaan tarvinnut kädellään ulostukseensa koskea.
Kirjoittanut: MikkoL, 16.05.2007 20:15
Amadee oli puolestaan kahlittu rautaketjulla kaleerin pimeässä uumassa airoonsa ja penkkiinsä. Siinä hän yöt ja päivät istui raskasta airoa liikuttaen rummun tahdissa, ruoskan soidessa selkään, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen.
Aamu- ja iltatoimet eivtä olleet kuninkaalliset.
Hän joutui usein muiden orjien tavoin varmaan laittamaan tarpeensa siihen missä istui, ja sitten istumaan siinä.
Ludwig XIV ja Amadee, rikas mies ja Lasarus. Toinen yksityisessä aamuhartaudessaan, toinen orjapiiskurin huutojen kohteena, kun raskasta kaleeria piti saada syvemmälle rannasta eikä tuulta riittänyt.
Miten hän oli tähän surkeuteen joutunut?
Muistiko Jeesus rikollisen tavoin tuomitun Amadeen nimen? (retorinen kysymys)
Kirjoittanut: jorma, 16.05.2007 22:57
Kotka, Rankki + 8, etelätuulta 35 m/s, Utsjoki Kevo, +1, kaakkoistuulta 22 m/s, Kuuskajaskari + 6, etelälounas 38 m/s, Turku Lentoasema + 12, etelälounas 30 m/s, Helsinki Kaisaniemi, + 11, etelänpuoleista tuulta 35 m/s.
Kirjoittanut: vääntäjä, 16.05.2007 23:01
Ja turkkuses näköjään o kylmä ku jutut o jäätävän tylsiä
Kirjoittanut: jorma, 17.05.2007 00:06
mikä se turkkuses tarkoittaa?
onko se tampereen uutta murretta?
Kirjoittanut: Sepe, 17.05.2007 09:13
Mistä leipää Jumalan lapsille?
Vai elääks lapset nykyään ilman leipää? Vai... ovatko he kenties jo kuolleet nälkään?
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 06:54
viimeksi olisin ajatellut sinun pitävän kristillisen kirkon ja evankelisen uskonpuhdistuksen vaiheisiin tutustumista tyhjänä tietona.
mikset esimerkiksi kertoisi nettiruukkulaisille omalla palstallasi evankelisesta herätyksestä uuden ajan alun Puolassa?
Minulla on se kuva, että uskonpuhdistus ulottui sinne suurella voimalla, mutta tänään maa on kiihkeästi katolinen. Mitähän siellä oikein tapahtui?
Tiedän Puolan kristittyjen vaiheista vielä vähemmän kuin Ranskan uskonpuhdistuksesta.
vai ajatteletko niin, että henkilö joka tietää paljon Lutherin omasta ajasta tietää kaiken mitä kirkkohistoriasta tarvitsee tietää?
näin Euroopan yhdentymisen aikaan on silloin syytä avartaa omia näköaloja, vaikka se vaatiikin vähän työtä.
Kirjoittanut: jorma, 17.05.2007 08:22
Nettiruukusta näkyy tulevan maallinen palsta.
Minäkin voisin ruveta laittamaan tänne vaikka torihintoja Helsingistä ja muuta tyyliin sopivaa.. Hyödyllistä tietoa nekin. Ranskan kuningashuoneen historia ei taida emäntia laajemmin kiinnostaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:06
suosittelen selllaisille Ranskan uskonpuhdisutksen sijasta Saksaa, vaikkapa
Martti Luther ? Elämä, teot ja kirjoitukset
Alkuteos: Andrea van Dülmen, Luther Chronik, Munchen 1983.
Suom.: Panu Savolainen, Jorma Ojala, toimittanut: Jorma Ojala
Kustantaja IdeaNova Oy, 2002
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:09
Juhani Aitomaa kirjoittaa siitä nettiruukun talven väittelyjen kannalta mielenkiintoisella tavalla:
"Kirjaa lukiessa tuli myös mieleen, mitä Luther, omaan värikkääseen ja kärkevään tapaansa, sanoisi aikamme luterilaiselle ja kristitylle yleensä.
Katsoisiko hän Rooman kirkon niin muuttuneeksi, että protestanttien veljeily sen kanssa olisi oikeutettua?
Ei varmaan. Luther olisi ehkä entistäkin ärhäkämpi arvostelemaan ainakin sitä nykyluterilaisuuden ja yleensä ekumeenisen kristillisyyden linjaa, jossa Koraania suuteleva, Dalai Laamaa ylistävä ja hartaasti Mariaa pelastajana palvova paavi nähdään koko kristikunnan päänä ja pyhänä isänä.
Kirja tuo runsaasti esille Lutherin värikkäitä kuvauksia kuten, että ?paavius on paholaisen takapuolesta?. Tuskin hän peruisi sanojaan tänäkään päivänä."
MikkoL: http://www.kristitynfoorumi.fi/
lutherkronikka
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:33
vielä pikkuisen tästä Amadeen hugenotti taustasta, ei se ihan maallinen juttu ole.
Rovasti Olavi Peltonen käyttää Jaakko Gummeruksen "Erämaan seurakunta" kirjaa sekä Aarni Voipio, "Unissasaarnaaminen II, uskonnollisena ilmiönä Jyväskylä 1922"
Hän kertoo aika laajasti hugenottien kokemuksista taustana aikamme karismaattisten ilmiöiden tarkastelulle, joihin myös Nokian herätys kuuluu.
http://www.kolumbus.fi/
rov.o.peltola/teemat/
Aaltojenheiteltavana.htm
Lainaan siitä kappaleen tähän, käy lukemassa mielenkiintoinen teksti hugenoteista kokonaan tuosta osoitteesta
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:34
"On mielenkiintoista huomata kuinka Ranskan protestanttien eli hugenottien parissa 1600- ja 1700-luvun ankarissa vainoissa tuli esiin sama jakautuminen kahteen päävirtaukseen raittiiseen ja hurmahenkiseen.
Tuolloin katolinen kirkko vainosi hugenotteja verisesti (Jaakko Gummerus, Erämaan seurakunta). Lähes kahden miljoonan jäsenen kirkko pyrittiin tuhoamaan täysin ja seurakunnat hajottamaan. Pappien rivit vainovuosien kulu¬essa harvenivat. Kypsyneiden johtajien puutteessa pääsi monella taholla vallalle hurmahen¬kinen uskonnollisuus. Siihen ahdistetut kristityt olivat alttiita."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:34
"Seurakuntien kokouksissa alkoi esiintyä profeettoja, jotka pu-huivat kokemistaan ilmestyksistä. Jo v. 1685 kuulivat monet ääniä ja virsilaulua taivaalta. Seuraavana vuonna kerrottiin Sevennivuoristossa samanlaisista äänistä, joiden yhteydessä oli kuultu aseitten kalsketta ja rummunpärinää. Dauphinéssa eräs nuori tyttö alkoi profetoida ja monet liittyivät häneen. Varsin tiheään alkoi tulla tällaisia ilmiöitä vuoden 1700 jälkeen Sevennies¬sä."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:35
"Hurmosilmiöt levisivät kulkutaudin tavoin yli koko maakunnan. Pieniin lapsiin, jopa neli¬vuotisiinkin yhtä hyvin kuin vanhuksiin tarttui tämä "profetismi." Ne, joiden yli henki lankesi, saivat kouristuksia ja vapisivat, ruumis meni tunnottomaksi ja silmät sulkeutuivat. Tässä tilassa he puhuivat parannuksen ja kehotuksen sanoja. Toisinaan he näkivät tulevia tapauksia, jotka todella toteutuivat: näkivät miten sotamiehet lähtivät kaukaisista majoituspaikoista heitä ahdistamaan, ilmaisivat pettureita protestanttien omassa keskuudessa, ennustivat määrättyjen henkilöiden kuolemaa. Paljon he kyllä ennustivat sellaistakin, mikä ei käynyt toteen. Myöhemmin nuo todelliset selvänäköisyys-ilmiöt käyvät harvinaisemmiksi, varsinkin sitten kun ne etupäässä esiintyivät lapsissa."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:35
Peltola kertoo myös
"Kamisardisotien päättyessä oli Ranskan protestanttisuuden tila surkeimmillaan; muinoin niin kukoistava hugenottien kirkko oli raunioina. Protestanttien luku oli kutistunut alle puolen miljoonan. Korkeammista yhteiskuntaluokista oli protestanttisuus melkein kokonaan kadonnut. Noin 40 000 henkeä oli 15 vuoden kuluessa joutunut vankiloihin tai kaleereihin."
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 09:38
"1769 pääsi viimeinen naisvanki Aignes Mortesin vapauteen oltuaan suljettuna 38 vuotta Constance-tornissa meren rannalla. 1774 vapautettiin viimeiset kaleeriorjat 39-vuotisen rangaistusajan jälkeen." -OP
annan tästä ajasta nettiruukkulaisille lähikuvan, jollaista tietääkseni ei ole missään julkaistu aikaisemmin Suomessa.
uskon että Amadeen vaiheet kiinnostavat montaa emäntää, jotka ovat usein terävämpiä päästään kuin isäntänsä
kertomus on kovasti hengellinen, välillä suorastaan ylihengellinen!
Kirjoittanut: jorma, 17.05.2007 15:30
Tasavallan presidenttinä toimii Tarja Halonen (2. virkakausi),
Pääministerinä Matti Vanhanen.
Ulkoministerinä toimii Sauli Niinistö ja
Kauppa & teollisuusministerinä Paavo Väyrynen.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:01
Evankeliumin sana oli saanut Ranskassa turvapaikan kuningas Henrik VI Navarrolaisen 30. huhtikuuta 1598 antamassa Nantesin ediktissä.
Asetus oli aikaansa edellä sillä se erotti siviilihallintoa uskonnosta ja kohteli "toisinajattelevia" protestantteja ihmisinä, joilla oli oikeus osallistua valtionhallintaankin. Ei siis pelkkinä harhaoppisina tai skismaatikkoina.
Samat periaatteet tulivat voimaan yleisesti Euroopassa vasta paljon myöhemmin, kun meidän uskonnollisten ihmisten otteemme yhteiskunnasta keveni.
cuius regio, eius religio (kenen seutu, sen uskonto) sai käytännön muodon, valtio tuki La Rochellen turvakaupunkia ja lisäksi hugenoteilla oli itsellään ylläpidettävänä 150 turvalinnaa asuinseuduillaan.
Nantesin edikti rauhotti Ranskan uskonsodat ja säilyi voimassa 87 vuotta.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:05
Asetuksessa säädettiin tosin, että katolisuus on Ranskan valtionuskonto, mutta siinä jäi ilmarakoa muillekin, hugenottien lisäksi juutalaisille ja muslimeillekin.
1610 Ranska tosin karkoitti kaikki muslimit alueeltaan lähinnä varmaan Turkin sotien takia.
Nantesin edikti edeltää siis modernia uskonnonvapauden ja valtion ja kirkon erottamisen linjaa.
Se ei ollut omana aikanaan helppo pala ja paavi Klemens VII sanoi että asetus "ristiinnaulitsee hänet", niin suuri on tuska.
Meidän on hyvä muistaa Henrik IV henkilökohtainen tausta, Pärttylin yön veriset hääkutsut, nuoren Kaarle kuninkaan epätoivoiset tuskan huudot kuoleman lähestyessä ja hugenottien valituksen kuuluessa hänen päässään.
Tämä ei ollut kevyesti otettu askel vaan merkittävä valtiollisella tasolla tapahtunut Jumalan armosta annettu kuninkaallinen edikti.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:13
Mutta kardinaali Richeileu käynnisti Ranskan sisällä erittäin voimakkaan keskushallinnon rakentamisen. Hän raivasi tieltään vanhan aateliston turvalinnoineen ja kävi hugenottien kimppuun tuhoten La Rochellen viimeiseen mieheen.
Kehitys kohti yhtä Jumalaa ja yhtä kuningasta sai huippunsa Ludwig XIV aikana. Tämä kuningas päätti kerrassaan lopettaa hugenotit.
Fontainebleaun edikti annettiin lokakuussa 1685. Se kumosi Nantesin ediktin, otti hugenoteilta kaikki oikeudet, määräsi että heidän kirkkonsa on raastettava maahan, protestanttien kaikki koulut on suljettava ja turvalinnat tuhottava ja uskon harjoittaminen kiellettin.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:19
Aurinkokuninkaan neuvonantaja, ranskalainen jesuiitta pappi François de la Chaise (1624-1709), on ilmeisesti tärkein vaikuttaja niin kohtalokkaan asetuksen takana.
Myös kuninkaan toinen vaimo, Mme de Maintenon (1635-1719) tuki päätöstä. Tässä on taas henkilöhistoriaa takana, joka osoittaa, miten suuret asiat kulkevat pienten ihmsiten hartioilla.
de la Chaise oli nimittäin kuninkaan sielunhoitaja ja rippipappi. Hän ystävystyi Françoise d'Aubignén eli Maintenonin markiisittaren kanssa ja alkoi painostaa kunignasta eroamaan tämän rakastetusta Mme de Montespanista.
Ludwig XIV menetti muutaman kerran tilaisuuden saada synninpäästön, kun pappi oli sopivasti matkoilla. Lopulta hän taipui ja suostui jesuiitan neuvoon.
Näin kuninkaan rippipappi ja tämän kautta valtaan noussut kuningatar ajoivat protestantit tuhonneen Fontainebleaun ediktin läpi.
Kirjoittanut: MikkoL, 17.05.2007 16:24
Asetus oli hugenoteille ratkaiseva.
tammikuun 17, 1686, vain muutama kuukausi ediktin antamisen jälkeen Kuningas Ludwig XIV sanoi itse, että noin 800.000 tai 900.000 hugenotista vain tuhat on jäljellä Ranksassa.
Lapset otettiin hugenottikodeista väkisin ja vietiin luostareihin kasvatettaviksi munkeiksi ja nunniksi.
Lainsuojattomuus, murhat ja ryöstöt jäivät viranomaisilta tutkimatta.
Eräs ediktin ikäviä piirteitä oli ns. dragonettien, vuonna 1681 käyttöön otetun sotilaiden pakkomajoituksen, virallistaminen.
Nämä olivat eräs Amadeen ja hänen perheensä kohtaloon raskaasti vaikuttaneita ihmisiä, protestanttien koteihin asetettuja sotilaita jotka saivat tehdä siellä melkein mitä tahansa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:17
Kun katselemme Amadeen vaiheita ja mietimme niiden taustalla olevia syitä, katseet kohdistuvat todellakin Ranskan kuuluisimpaan kuninkaaseen, lähes vuosisadan hallinneeseen Ludwig XIV.
Millainen mies oli tämä evankeliumin sanaa korostavien Raamattua lukevien hugenottien tuhoaja?
Kuningatar Elisabeth II käyttäytyy sangen arvokkaasti, missä kulkeekin, vaikka presidentti Bush pitäisi häntä 200 vuotiaana, kuten vahingossa äsken kävi. Tyttö syntyi sananmukaisesti kultalusikka suussa, ja se vaikuttaa olemukseen.
Ludwig XIV kruunattiin Ranskan kuninkaaksi viisi vuotiaana naperona. Se vaikuttaa itsetuntoon.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:29
kuningas Ludwig XIV oli Jumalan palvelija ja harras katolinen, jonka toimia protestantteja vastaan kansan suuri enemmistö kannatti ja niihin aktiivisesti osallistui.
Katolinen kirkko vahvistui hänen aikanaan.
mutta mites nämä naisasiat?
ne kertovat miehestä paljon ja ovat mielenkiintoisia ihmiselämän arjen ja juhlan kannalta.
Aatelisten avioliitot järjestettiin sukujen ja valtapelien kannalta eikä siinä lapsilta kysytty.
Kun Pyreneiden sopimuksessa 1659 Ranskan ja Espanjan välillä sanottiin, että Ludwig XIV menee kihloihin espanjalaisen prinsessa Maria Theresan kanssa, ei siinä tytöltä sen kummempia kyselty.
Maria Theresa (1601-1666) oli sukulaistyttöjä, kaksinkertainen serkku, äidin puolelta isovanhemmat olivat Henrik IV ja Maria de Medici ja äidin puolelta Itävallan Anna. (Kaikista heistä on ollut tälläkin palstalla puhetta)
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:43
Häät olivat kesäkuun 9, 1660 baskien alueella Bidasso joen Fasaani saarella.
Nuorilla oli vain päivän ikäero, Ludwig oli syntynyt syyskuun 9 pnä ja Theresa syyskuun 10 pnä 1638 joten he olivat häissä 22 vuoden ikäisiä.
Kuningas tapasi nyt morsiamensa ensimmäisen kerran. Oli ehkä vähän jännittynyt, mutta pettymys oli varmaan karvas.
Hapsburgien aatelissukuun kuulunut Maria Theresa oli näet lyhyen läntä, lähes kääpiömäinen. Hänellä oli Hapsburgien roikkuva alahuuli, ei mikään kovin kaunis näky.
Hän oli jäänyt jotenkin keskenkasvuikseksi myös henkisesti, lapsekas ja yksinkertainen ihminen, jota eivät politiikka, kulttuuri, kirjat tai taide kiinnostaneet.
muotokuva antaa hänestä erinomaisen käsityksen
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/11/
Maria_Theresia_of_Spain.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:46
Kuninkaan hovissa hän vietti aikaa rukouksissa anoppinsa kanssa, ommellen ja viattomia korttipelejä pelaten.
Hienoon avioliittoonsa Ranskan kuninkaan kanssa Maria Theresa pääsi todellista valtaa pitävän Mazarinin diplomatian kautta. Espanjan prisenssa kun oli.
Sata vuotta myöhemmin hallinneeseen Maria Antoinetteen liittyy kertomus, joka ilmeisesti on oikeasti Maria Theresan lipsahdus, varmaan aivan viaton
Kuningattarelle kerrottiin, että kansa mellakoi kuaduilla, kun heillä ei ole leipää. "Syökööt sitten kakkua" oli vastaus.
Voisin jopa ajatella, että Maria Theresa tosissaan sitä tarkoitti, ei ollut paljon kaduilla kulkenut.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:52
Ranskalaisilla miehillä on tapana myöhemmässä elämänvaiheessa ottaa itselleen rakastajatar, amie, jonka vaimo perinteen mukaan hiljaa hyväksyy ja ottaa ehkä omansa (tai ei hyväksy).
Ludwig XIV koetti pitää Mariastaan huolta ja oli joka yö vuoteessa vaimonsa kanssa, kuten kuuluukin.
Maria oli hiljainen ja piti hyvää huolta vanhenevasta Anna Itävaltalaisesta. Kuninkaan äidistä ja lapsekkaasta vaimosta on kaunis maalaus
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
en/0/01/Anne%26_marie.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 07:58
Maria Theresa ei juuri huomannut miehensä monia rakastajattaria, mutta hänen henkilökohtainen puhtautensa ja hurskautensa herätti kunnioitusta.
Yksi kuninkaan rakastattarista, Louise Françoise de La Baume Le Blanc, Vallière herttuatar (1644-1710) tuli uskoon ja parannukseen ja pyysi julkisesti anteeksi Marialta.
Hän heittäytyi tämän eteen maahan ja sanoi "Olen julkisesti rikkonut, joten minun on julkisesti pyydettävä myös anteeksi."
Maria Theresa kuoli 1683 ilmeisesti syöpään, joka alkoi kainalon alla olleesta isosta kasvaimesta.
Hänen miehensä sanoi silloin kauniisti vaimonsa kuolemasta "tämä on ainoa kerta, kun Maria on aiheuttanut minulle surua"
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:10
Maria ja Ludwig XIV saivat useampia lapsia, jotka kaikki kuolivat lapsina tai nuorena. Ehkä läheinen sukulaisuus aiheutti heikkoutta. Vain Louis Dauphin (1661-1711) eli pitkään.
Ranskan kuningas sai seitsemän lasta pitkäaikaisen rakastajattarensa kanssa, joka oli Montespanin markiisitaren Françoise-Athénaïs de Rochechouart-Mortemart (1641-1707).
Nämä lapset selvisivät elämässä hyvin kuninkaan tunnustamina ja saivat korkeita asemia ja hyviä avioliittoja.
Tämä nainen oli kurtisaani, korkeassa säädyssä oleva portto. Hän pääsi kuninkaan suosioon solmimalla elinikäisen ystävyyden tämän pojan Dauphnen kanssa ja työntämällä sivuun aikaisemman rakastajattaren, Louise de la Vallièren, jonka parannuksen teosta oli edellä puhetta.
MikkoL:
kaunottaresta on hieno maalaus
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
commons/1/1b/
Francois-Athenais_de_Rochechouart.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:19
Kuninkaalla oli söpö ja vähän tyhmä rakastatar 1679, jolle tämä antoi herttuattaren arvon ja saattoi raskaaksi. Lapsi syntyi kuolleena.
Synnytyksestä heikentynyt Marie Angélique de Scorailles de Roussille, Fontangesin herttuatar (1661–1681) siirtyi Port-Royalin kuuluisaan luostariin, jossa pian kuoli.
Mahdollisesti myrkytettynä, myrkyistä kohta enemmän.
MikkoL:
tästä traagisesta kuninkaan kauniista rakastajattaresta on aikalaisen tekemä muotokuva
http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:Marie_Ang%C3%A9lique_de_Fontanges.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:35
Ensimmäisen vaimonsa, Espanjan Maria Theresan, kuoltua kuningas oli siis rakastajattarien ympäröimä ja hänellä oli monia avioliiton ulkopuolisia lapsia.
(ehkäisykeinoista ei ollut tuohon aikaan oikein tietoa - eikä ehkä niin väliäkään kuninkaan hovissa)
Kuningas hylkäsi pitkäaikaisen rakastajattarensa ja seitsemän lapsensa äidin, Montespen markiisittaren, ja otti yllättäen vaimokseen Françoise d'Aubigné, Maintenonin markiisittaren (1635-1719).
Kuinka tämä syvästi uskonnollinen nainen tuli Ludwigin vaimoksi on mielenkiintoinen kuvaus kahden naisen taistelusta, ja jesuiitta papin ja sielunhoitajan toimista.
Näiden naisseikkailujen lopputulos oli kuitenkin evankeliumin kannalta tuhoisa: Madame de Maintenon oli merkittävä vaikuttaja, kun kuningas päätti ottaa protestanteilta kaikki oikeudet pois ja tuhota heidän kirkkonsa ja uskontonsa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:50
Mme de Montespan, yleellinen kurtisaani, arvioi tilanteen pahasti väärin, kun hän kokhtasi Françoise d'Aubignén.
Tiukasti uskonnollinen, mustiin pukeutuva nainen ei mitenkään voi olla uhka hänen kauneudelle maailmallisen ihmisen mielessä.
Ja vielä vankilassa syntynyt!
Françoisen isä oli Agrippa d'Aubigné, hugenottien johtava sotilas, joka oli vankina Niortin kaupungissa länsi Ranskassa. Äiti oli harras katolinen ja antoi kastaa tyttärensä.
Siinä oli hengellistä jännitettä, isä protestanttisen uskonsa tähden taistellut henkeen ja vereen ja nyt vankilassa ja äiti kuitenkin valitsi katolisuuden. Tämä selittänee tyttären jyrkkyyttä.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:51
Tai ehkä tämä: isän kuoltua 1685 äiti palasi täysin köyhtyneenä Pariisiin ja antoi tyttärensä sukulaisensa Madame de Villetten hoitoon. Tämä käännytti Françoisen hugenottien uskoon.
Tästä nousi melkoinen häly ja valtion puolelta hänet otettiin pois tämän naisen turvista ja annettiin katolisen kummitätinsä huoltoon.
Alkoi ankara pommitus, jossa tyttöä vaadittiin palaamaan katolisuuteen. Tämä suostui lopulta yhdellä ehdolla
että hänen ei tarvitse uskoa, että rakas Mme de Villette joutuu protestanttina kadotukseen.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 08:54
Françoise d'Aubigné on loistava esimerkki tuon ajan hengellisestä taistelusta, jossa protestantismin kohtalo oli vaakalaudalla.
Ihmisiä he olivat, kuulivat katolista opetusta ja kuulivat hugenottien Raamatun lukua ja psalmien laulua. Oli tehtävä henkilökohtaisia ratkaisuja, joilla oli kauaskantoiset seuraukset.
Käytiin todellista taistelua Ranskan sielusta.
Voi miten traaginen tarina!
ja seuraukset tuntuvat yhä tänään.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:03
Katolisuuteen palannut Françoise sai nyt palata äitinsä luo, jonka pienen eläkkeen varassa he elivät hänen kuolemaansa asti 1650.
Kuuluisa kirjailija ja koomikko Paul Scarron (1610-1660) ihastui tyttöön, "pikku intiaaniin", ja tarjoutui joko maksamaan hänelle matkan nunnaluostariin tai ottamaan hänet vaimokseen.
Vaikka Paul Scarron oli rampa ja rujo henkisesti hyvin lahjakas Françoise suostui kosintaan. Hän sai nyt tutustua Pariisin älymystöön ja kirjalliseen kermaan puolisonsa kotona.
Paulin kuoltua Itävallan Anna jatkoi rakastamansa Françoisen taloudellista tukea. Mutta kuningatar äidin kuoltua 1666 kuningas Ludwig XIV katkaisi tuen.
Tässä vaiheessa tuo kaunis kurtisaani, Mme de Montespan, teki elämänsä virheen. Françoise oli jo lähdössä Portugaliin ja luostariin, kun kuninkaan rakastajatar järjesti tälle vakaan vuositulon ja tämä jäi pääkaupunkiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:06
Mme de Montespan ei pelästynyt vaikka Mme Scarron synnytti kuninkaalle lapsen vuonna 1669. Päin vastoin, eihän tässä ollut mitään uutta!
Hän järjesti tälle toiselle kuninkaan rakastajattarelle ja tämän lapsen äidille Vaugirardiin komean hovin palvelijoineen, jossa tämä voi pitää Ludwigin lapsesta hyvää huolta.
Mustiin pukeutunut koreilematon ja askeettinen Françoise d'Aubigné ei herättänyt hänen naisellisia varoituskellojaan. Hänellä ei ollut kykyä tajuta, missä vaara piili.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:14
Vuosia myöhemmin asiat alkoivat kulkea huonoon suuntaan Mme de Montespan kannalta. Ludwig XIV päätti 1674 kutsua omat tunnustetut lapsensa ja heidän äitinsä hoviin.
Françoise oli hoitanut taloutensa hyvin ja oli pystynyt hankkimaan Maintenon palatsin. Hän saapui nyt Versailleen Ludwigin lapsen kanssa.
Kuningas ei aluksi lainkaan pitänyt tämän positiivisesta olemuksesta ja kurtisaanin iloksi sanoi, miten paljon parempia ovat tämän suuttumuksen ja pahantuulen puuskat kuin Françoisen "bel esprit"
Ilo oli ennenaikaista. Mustasukkaisuus alkoi kasvaa kun tästä tehtiin Maintenonin markiisitar 1678.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:21
Mme de Montespan oli täysin aliarvioinut Françoisen naiselliset taidot ja viehättävyyden salaisuuden.
Tämä piti päänsä kylmänä hovissa ja otti etäisyyttä kuninkaaseen, joka kiinnostui entistä enemmän yksinkertaisesti pukeutuvasta, hurskaasta ja samalla henkisesti niin rikkaasta ihmisestä.
1670 luvun lopulla kuningas vietti lähes kaiken vapaa-aikansa Françoisen seurassa, joka oli aviomiehensä aikana saanut vertaansa vailla olevan yleissivistyksen.
Vuonna 1680 Mme de Montespan oli hävinnyt taistelun ja lähti toisen naisen lyömänä kuninkaan hovista, koskaan sinne palaamatta.
Françoise hoiti sairasta Maria Theresaa tavattoman hyvin, saaden tästä myös kuninkaan arvostuksen. Maria kuoli tämän syliin vuonna 1683 kun oli yhdessä paljon puhuttu taivasasioista ja rukoiltu.
Talvella 1685-86 hänet vihittiin Ranskan kuninkaan vaimoksi, mutta ei alhaisen syntyperänsä takia voinut olla kuningatar.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:28
Mitä näillä ranskalaisen kuninkaan naisasioilla on tekemistä kristillisen uskon kanssa?
ne osoittavat ensinnäkin, että naisilla oli tuohonkin aikaan valtava vaikutus yhteiskunnan, kulttuurin ja uskonnon maailmassa. Miehistä miehekkäin, jumalkuningas Ludwig XIV, oli täysin naisten armoilla!
toiseksi, näemme miten yksityisten ihmisten ratkaisut uskonasioissa vaikuttavat kauas ja syvälle Jumalan valtakunnan historiaan.
Kyse ei ole periaatteista tai suurista linjoista, vaan yksilön valinnoista erilaisissa elämän tilanteissa.
Hyvinkin pieniltä näyttävät asiat ja ratkaisut voivat vaikuttaa lopulta laajalti omaan ja muiden elämään.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 09:28
Mme de Montespan ei tajunnut tuon mustiin pukeutuvan ja
rukousnauhoja kantavan vankilassa hugenotille syntyneen naisen vaarallisuutta itselleen, vaan luotti turhamaisesti kauneuteensa.
Jesuiitta pappi la Chaise taas näki tuon uskovan naisen valtavan henkisen voiman, ystävystyi tämän kanssa ja auttoi tätä syrjäyttämään kuninkaan rakastetun ja solmimaan avioliiton.
Yhdessä nämä, avioliiton solmimisen vuonna 1685, vaikuttivat sen että Nantesin edikti kaadettiin ja protestanteista tuli lainsuojattomia, sotilaiden metsästämiä pakolaisia.
MikkoL:
erinomaisen sielukas muotokuva tästä lahjakkaasta ja merkittävästä ranskattaresta, jonka kuningas Ludwig XIV päätti ottaa vaimokseen tämän taustasta huolimatta. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/
Madame_de_Maintenant.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 10:58
Aurinkokuninkaan hovissa ei kaikki ollut aurinkoista, siellä liikkui monenlaisia ranskattaria.
Synkkää valoa avioliiton arkeen Versaillesin loistossa ja ranskalaisissa perheissä antavat 1676 alkaneet tapahtumat.
Brinvilliersin markiisitar, Marie-Madeleine-Marguerite d'Aubray (1630-1676) oli avioliitossa kapteeni Godin de Sainte-Croixin kanssa. Tulot eivät olleet hääppöiset armeijan upseerille, joten yhdessä miehensä kanssa hän murhasi oman isänsä, veljensä ja kaksi sisrataan saadakseen yksin koko kodin perinnön.
Myrkkynä hän käytti hajutona ja mautonta nestettä, arsenikin ja lyijyn sekoitusta, jota kutsuttiin sen keksijän, rouva Giulia Toffanyn mukaan "Toffanyn vedeksi". Se oli helppo sekoittaa ruokailun aikana tarjottuun veteen tai viiniin.
Aqua Toffany nestettä myytiin yleisesti pienissä pulloissa, joissa oli Pyhän Nikolauksen kuva ja tappava aine sai nimen "pyhän Nikolauksen mannaa"
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 11:07
Tällainen usko vallitsi jesuiittojen ja kardinaalin johtamassa maassa.
Ei ole kumma, että Kreikka ja Italia ovat vieläkin EU:n alakastia, mikäli moraalia arvioidaan. "Pyhä" Venäjä on sitten vielä aivan oma lukunsa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:07
Mme de Brinvilliers pakeni Pariisista Liègeen, jossa hänet saatiin kiinni.
Tuon ajan tavan mukaan hänet vietiin vankilassa kuulusteltavaksi kiduttamalla. Tässä käytettiin ns. vesihoitoa, joka oli Ranskassa virallisesti käytössä vielä pitkään 1700-luvulle. Amerikkalaiset sotilaat ovat käyttäneet sitä 1900-luvun taittessa Filippiinien sodassa.
MikkoL:
Alexander Dumas vanhempi on kirjoittanut tästä naisesta kertovan "Marquies de Brinvilliers". Amadeen ajan Ranskasta hienon kuvauksen antava teos on kokonaan luettavissa verkossa englannin tai ranskan kielellä
http://www.intratext.com/IXT/
ENG1175/_INDEX.HTM
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:08
Uhri sidottiin jonkinlaiseen makuasentoon liikkumattomaksi ja niskan taakse pantiin päätä kohottava tuki. Nenä suljettiin pienillä pihdeillä kiinni, niin että oli pakko hengittää suun kautta.
Suuhun pantiin sitten jonkinlainen tratti, johon kaadettiin vettä, virtsaa tai jotain muuta nestettä.
Uhri tuntee hukkuvansa, mutta ei voi hukkua. Hänen on pakko juoda pakokauhussaan nestettä voidakseen hengittää. Näin vatsa täyttyy ääriään myöten ja aiheuttaa hirvittävää sisäistä kipua.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:10
Ranskalaiset käyttivät vesihoidossa joko "tavallista kyselyä" jossa kaadettiin noin 4.5 litraa nestettä kidutettavan nieltäväksi, tai "erityistä kyselyä", jossa nestettä oli noin yhdeksän litraa.
Mme de Brinvilliers joutui "erityisen kyselyn" kohteeksi, jota voitiin tarvittaessa uusia monta kertaa. Hän oli pian valmis kertomaan kaiken myrkyistään.
Ongelma ei ollut nyt yksi rikollinen, vaan se mitä tuo nainen viranomaisille antoi tietää.
MikkoL:
Markiisittaren kiduttamisesta on aikalaisen tekemä kivipiirros http://upload.wikimedia.org/
wikipedia/commons/3/34/
Marquise_de_Brinvilliers.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:33
Marquise de Brinvilliers teloitettiin kiduttamisen jälkeen heinäkuun 16. 1676 lyömällä pää pois ja ruumis poltettiin roviolla.
Mutta hänen kertomuksensa tuomareille nostatti myrskyn, joka ulottui kuninkaan palatsiin asti. Aqua Tofana oli helposti saatavilla, ja ilmeisesti monet sadat ranskattaret olivat päässeet vaikeasta katolisesta avioliitostaan sen tai vastaavan avulla.
Kuningas säikähti pahan kerran ja tästä lähtien hovissa oli virallinen ruoan ja juoman maistaja, jonka arvokkaana tehtävänä oli kuolla myrkkyyn kuninkaan sijasta.
Poliisit saivat tehtäväkseen etsiä myrkkyjen tekijät, noidat ja heidän asiakkaansa. Alkoi koko Ranskaa koetellut epäilysten, oikeudenkäyntien ja tuomioiden sarja, johon myös monet Versaillesin aateliset tuhoutuivat joko fyysisesti tai menettäen maineensa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 11:49
osa nykyajan nuorisostamme viihtyy gotiikan ja Black Sabbath heavy rock bändin seurassa,
taisivat Euroviistuksin alkaa aika maahisesti, tulen loiskuessa ja kansamme syvästi kunnioittaman Lordin möristessä Hard Rock Hallelujaa, Suomi kuvan kiillottamista!
Ranskalaisen oikeuden reportteri, Gabriel Nicolas de la Reynie, antaa erinomaisen kuvan noituuden ja myrkkyjen todellisuudesta Ludwig XIV ajan Ranskassa kertoessaan Catherine Monvoisin eli La Voisin (1640-1680) tapauksesta.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 12:15
Ranskalaisen oikeuden reportteri???
Ilmestyikö Apu jo silloin? (Matti Jämsä??)
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:41
olisiko parempi "oikeuden kirjuri"
Apu-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1933, ja ensimmäiset eurooppalaiset lehdet 1700-luvulla, joten lehdistöä paikalla oli vähän kun La Voisin oli tuomarien edessä huhtikuussa 1679.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:47
Catherine Monvoisin oli monitoiminen nainen ja edustaa minusta uskonnollisuuden toista muotoa, taikuutta ja kaikenlaista paholaisen palvontaa, joka on aikanamme Suomessa taas tullut kovasti suosioon.
Hän oli kädestälukija ja kasvojen lukija, ennustaen tulevia ja antaen neuvoja. Lepakon luista, ruumismullasta, ihmisten verestä, egyptiläisestä muumiojauhosta ja muusta hän laitteli seoksia.
Niillä rakastunut voitti ihastuksensa kohteen omakseen - tämä muuten on erittäin vahva usko tämän päivän Lähi-idässä, poika ei saanut tyttöä mielestään, koska tämän äiti oli antanut hänelle rakkausjuomaa tai tehnyt muun taian!
Mutta La Voisin osasi myös tehdä abortteja tarvittaessa. Ja sekoittaa Aqua Tofanat.
Pappeudesta luopuneen Etienne Guibourgin kanssa hän järjesti "mustia messuja", ehtoollisen irvikuvia mustine kynttilöineen, jossa palvottiin paholaista ja toivoteltiin pahaa jollekin.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:55
Ei tämä toki ole mennyttä historiaa, avaa mikä tahansa iltapäivä lehti ja sieltähän löydät ennustajien ja rakkausasioiden hoitajien ilmoituksia.
Mutta Uuden ajan alussa 1600-luvulla homma oli aika paljon vakavampaa ja synkempää kuin tavallisesti (on noituus nykyäänkin joskus tosi synkkää, ja saatanan palvonta menoineen ja seurauksineen).
Suunnattomasti toimillaan ja taidoillaan rikastunut La Voisin kertoi kuulustelijoilleen, että hänen asiakkaitaan oli Olympia Mancini (1638-1708), kuuluisan pääministeri Mancinin sukulainen, joka mustasukkaisena halusi saada hengiltä kuninkaan rakastajattaria.
listalla olivat sittemmin parannuksen tehnyt Louise de La Vallière, kuninkaalle tahtomattaan toisen virallisen vaimon järjestänyt Montespanin markiisitar sekä edellä kerrottu kaunis ja traaginen "belle Hamilton", joka todennäköisesti myrkytettiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 12:59
Nämä nimet hipoivat aivan kuninkaan lähintä seuraa, hänen rakkaitaan, ja Ludwig XIV pelko oli todella aiheellinen.
Pelko aiheutti sitten ylireaktion, jonka seurauksena hovin ilmapiiri meni tosi synkäksi.
Tuo vähän mieleen Rasputinin roolin tsaari Nikolai II hovissa, jotain oli pahasti pielessä hengellisestä näkökulmasta katsoen.
Kun Orleanssin herttuatatar, kuninkaan veljen vaimo, kuoli oudoissa olosuhteissa epäiltiin nyt myrkkyä. Tosin ilmeisesti aiheettomasti.
La Voisinia syytettiin ja 22 helmikuuta 1680 hänet poltettiin noitana roviolla Pariisin vanhalla teloituspaikalla, Place de Grève, nykyisen Pariisin kaupungintalon alueella.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:07
että näin silloin
jos olet kiinnostunut Ranskan historian näistä ajoista, Alexander Dumas vanhemman romaanit ovat todella hienoja ja sisällöltään tarkkoja.
Richelieun aika on tullut maailmalla tutuksi Athoksen, Porthoksen, Aramiksen ja d'Argagneen kanssa Kolmen muskettisoturin jännittävissä vaiheissa hugenottien tärkeimmän tukikohdan, La Rochellen piirityksen aikaan.
Mainitsin jo että Dumasin "The Marquise de Brinvillies", vesihoidolla kidutettu myrkyttäjätär, on verkossa ilmaiseksi luettavana.
Ludwig XIV ajasta on tietysti valtavasti kirjallisuutta, eräs Ranskan historian tärkeimpiä kuninkaita kun on.
Victor Hugon "Notre Damen kellonsoittaja" (1831) taas kertoo elämästä Pariisissa 1485, eli hieman Ranskan uskonpuhdistuksen ajan alkua.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:38
Suomen ev.lut. kirkon virsikirjassa on yksi hugenottien psalmivirsi 268
1.
Hädässä huudan Herraa
kaikesta sielusta.
Ah, auta tällä kertaa,
oi Jeesus, auttaja!
Korvasi avaa vielä
ja kuule huutoni
ja anna murheen tiellä
armosi, apusi.
2.
Jos oikeuden mukaan
tahtoisit tuomita,
ei kestää voisi kukaan,
täytyisi hukkua.
Vaan, Herra, katuville
et kosta milloinkaan,
kiiruhdat syntisille
anteeksi antamaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:38
3.
Lupaukseesi varmaan
nyt panen toivoni.
Saan siitä avun armaan,
jos kuinka kävisi.
Kuin päivää aamuun asti
odottaa vartija,
niin Herraa luottavasti,
sieluni, odota.
4.
Israel, lujaan luottaa
saat Herran hyvyyteen.
Hän aina avun tuottaa,
vie viimein autuuteen,
anteeksi synnit antaa
armostaan suuresta,
kansansa kuormat kantaa,
sen päästää tuskasta.
MikkoL: Clement Marot psalmin 130 pohjalta 1539. Saks. Ambrosius Lobwasser 1573, ruots. Lars Wivallius 1625, suom. 1685. Virsikirjaan 1692.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:42
virsi kuin virsi. mutta kun alkaa tutustua sen taustaan, tämä virsi sävähdyttää ja pistää selkäpiin karmimaan.
Todellista uskon luottamusta Jumalaan
Hugenotteja kunnioitetaan uskon rohkeudesta ja marttyyriudesta erityisesti aurinkokuningas Ludwig XIV aikana kautta maailman.
Yhdysvalloissa on ihmiselle suuri kunnia, jos hänen esi-isiensä tai äitiensä joukossa on Ranskasta paenneita hugenotteja.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 13:44
Ennen kuin etenemme tarinassa ajattelin ottaa pienen sivuhypyn Ruotsi-Suomen ortodoksisen luterilaisuuden ajan noitavainoihin.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 14:03
Ruotsi-Suomen ensimmäinen peridoinen julkaisu eli sanomalehti alkoi ilmestyä 1600-luvulla.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 14:06
Samalla voisit kertoa ortodoksien harrastamasta uskonvainosta Suomessa ja Baltiassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
Suomessa asia jäi vähän kesken, kun oli tuo harmittavainen autonomia. Sitten tuli v. 1914 elokuussa muuta tekemistä..
MikkoL:
etkö voisi jelpata, avaa palsta Baltian tai Puolan kristityistä, kovin lähellä meitä. Tämä on niin mielenkiintoista, mutta aika työlästä hommaa o.t.o.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 14:16
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
---------------
Ranskalaiset ovat siinä mielessä rappeutuneita, etteivät tunne oman kuninkaansa nimeä.
Louis tulee nimestä Klodovig - hän oli R:n 1. kristitty kuningas.
Kastettiin joskus 800-luvulla.
Frankki, erään germaaniheimon päällikkö.
Saksalaiset ja skandinaavit sanovat Ludvig, mikä on jokseenkin tarkkaan alkuperäinen nimi.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 15:04
tuota olen tosiaan ihmetellyt miksi Louis Ludwig, tuo kyllä antaa kielellisen selityksen
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 15:42
Historiantutkijan pyhä periaate on se, että kutakin aikaa tarkastellaan sen oman arvomaailman valossa.
Ortodoksien vaino Suomen Karjalassa 1600-luvulla > < kuin ortodoksien kokema vaino ortodoksisella Venäjällä 1700-luvulla?? Kuka mittaa mitäkin.
Baltiassa Liettuassa ym. vaino oli sikäli erilainen, että siellä sai seuraavana aamuna kuulla, että nyt on koko kylä kääntynyt yöllä ortodoksiseen uskoon. Vastaanhangoittelijat vain ajettiin Siperiaan, ei muita.
MikkoL:
tuo on hyvä huomautus, että historian kirjoituksen arvomaailma tulee myös sijoittaa tutkittavan aikaan, jotta tulkinnasta tulee autenttinen.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:28
on mielenkiintoista, että Ahvenanmaan noitahysteria sijoittuu juuri Ludwig XIV aikaan eli 1660-luvulle, yksi harvoja tapauksia joissa Ruotsi-Suomessa käytettiin kidutusta, joka oli lailla kielletty.
Aiheesta on mielestäni erinomaiset suomenkieliset sivut, josta lainaus
"Näillä sivuilla käsitellään noituutta, taikuutta ja noitavainoja sekä taikauskoa Suomessa.
Sivut perustuvat varatuomari Timo Kervisen ja fil. tri, dosentti Marko Nenosen tutkimuksiin. Myös muiden tutkijoiden töitä ja tuloksia on mukana, sillä Suomessakin noitavainoja on tutkittu jo 1700-luvulta alkaen eli heti vainojen jälkeen. Mukana on tietoja vastaavista ilmiöistä myös muista maista.
Tähänastisen tutkimuksen päätulokset on julkaistu yleistajuisessa kirjassa "Synnin palkka on kuolema". Kirja on ilmestynyt Otavan kustantamana vuonna 1994."
MikkoL: http://www.chronicon.com/noita/index.fi.html
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:37
Suomi oli kuuluisa noitien maa Euroopassa. Toisin kuin muualla, naiset eivät olleet erityisasemassa, vaan oikeudessa oli monia noitamiehiä.
mitään inkvistion tapaista ei ollut vaan asiat käsiteltiin oikeudessa.
1520 - 1750 välillä on 2000 oikeusjuttua, joista on säilynyt arkistotietoja. Paljon arvokasta korkeampien oikeusistuinten aineistoa tuhoutui Turun palossa 1827.
Vanhemmat tapaukset eivät käsittäneet saatanan roolia, ja papisto ja piispat vastustivat tällaista näkemystä.
Saatanismi alkoi esiintyä vasta 1660 luvulla vaikka esimerkiksi piispa Johannes Gezelius vanhempi yritti sitä torjua.
Vaikutteet tulivat Tallinasta ja Saksasta, ja keskeisin "tuoja" oli Nils Palander Ahvenanmaalla, joka oli opiskellut Tallinnassa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:48
Kuolemantuomioita annettiin pahasta tai mustasta taikuudesta. Mainituilla sivuilla on koottuna 103 ihmisen nimet, jotka tuomittiin kuolemaan vuosien 1526 ja 1689 välillä.
Osan kohdalla korkeampi oikeus muutti rangaistuksen sakoiksi tai ruoskinnaksi, mutta useita mestattiin.
Yksi ainoa henkilö on ehkä poltettu 1669. Listassa on hieman epäselvä maininta Lappfjärd nimisestä henkilöstä, eikä paikkakuntaa mainita.
Toisin sanoen Ruotsi-Suomen aikaan Suomessa ei suinkaan roihunnut noitavalkeita. Korkeintaan yksi, jos sekään.
Suurin osa nimistä on 1600 luvulta, etenkin sen loppupuolelta.
Olisiko Suomen noitavainoissa ollut keski-Euroopan ja etenkin Ranskan vaikutusta?
Brinvilliersin markiisittaren tapaus 1676 voi hyvinkin kuulua samaan laajempaan henkiseen ilmiöön, joka vaivasi tuon ajan Eurooppaa.
Luterilaisten pappien ja piispojen asenne näyttää olleen aivan toinen kuin katolisessa Ranskassa.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:50
Olisiko niin, että Suomen kansan mielessä on ennakkoluuloja ja harhkuvia, joilla ei ole mitään tekemistä ortodoksisen ajan kirkon ja tuomioistuinten todellisuuden kanssa?
Ehkä asia ei ole aivan noin mustavalkoinen, hieno kansainvälinen kulttuuri, johon Turusta ja Viipurista oli yhteyksiä, kertoi asiasta ja varmaan vaikutti kyllä sivistyneistöön ja etenkin papistoon.
Vanha suomalainen pakanallinen taikuus oli kuitenkin luonteeltaan toisenlaista, pakanuutta ja luonnonuskoa, Lapin shamanismia.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:54
Lapin taikaan toki Lars Levi Laestadiuskin vielä tutustui henkilökohtaisesti etenkin saamelaisten parissa.
Mutta kuolemaantuomittujen lista on tämän näköinen Ludwig XIV ajalla:
# 1626 Pyhäjoki, Martinpoika Lauri, ei mestattu
# 1628 Turku, Markunpoika Tapani
# 1632 Pietarsaari, Pekantytär Anna
# 1633 Kokemäki, Hälli Pertti Simonpoika
# 1635 Huittinen, Kyni Valpuri
# 1641 Eura, Joosepinpoika Klemetti
# 1641 Eura, Martinpoika Tuomas
# 1641 Vehmaa, sukunimeltään tuntematon Elina
# 1643 Hämeenkyrö, Lieroinen Antti
# 1643 Vesilahti, Eskonpoika Matti
# 1647 Marttila, Knuutintytär Kaisa
# 1649 Huittinen, Kyni Valpuri
# 1650 Vesilahti, Luikko Olavi, mestattu
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:55
# 1652 Savoi Knuut
# 1653 Kokemäki, Joppi Jaakko Jaakonpoika
# 1654 Asikkala, Juhanpoika Tuomas
# 1654 Kokemäki, Kokki Sipi Erkinpoika
# 1656 Huittinen, Sinkka Pekka Heikinpoika
# 1657 Vaasa Punasuomalainen Marketta
# 1658 Huittinen, Kouvo Markku Matinpoika
# 1661 Hausjärvi, Matinpoika Simo
# 1661 Turku konsist, Eolenius Henricus Thomae
# 1662 Tuulos tai Lammi, Antinpoika Simo
# 1663 Jääski Äyrävä, Philpus Eeva
# 1664 Eurajoki, Niilonpoika Antti
# 1664 Vaasa ,Niilontytär Kerttu
# 1665 Hauho, Niilonpoika Esko
# 1665 Hauho, Niilonpoika Urbanus
# 1665 Huittinen (LK), Liuha Simo Heikinpoika
# 1665 Huittinen (LK) ,Sipinpoika Mikko
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:55
# 1666 Ahvenanmaa, Bengtsdotter Anna
# 1666 Ahvenanmaa, Hansdotter Kirstin
# 1666 Ahvenanmaa ,Henriksdotter Gertrud
# 1666 Ahvenanmaa, Matsenkia Ebba
# 1666 Ahvenanmaa, Nilsdotter Maria
# 1666 Ahvenanmaa, Persdotter Karin
# 1666 Ahvenanmaa, Skarp Lisbeta
# 1666 Kajaani, Simontytär Anna, tuomio muutettu ruoskimiseksi
# 1666 Paimio, Erkinpoika Niilo
# 1666 Paimio, Erkintytär Kerttu
# 1667 Närpiö, Lång Riitta Mikontytär
# 1667 Puumala, Ahtiainen Juntti
# 1667 Rantasalmi, Venäläinen Yrjö
# 1668 Ahvenanmaa, Olofsdotter Ingeborg
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:56
# 1668 Lappfjärd ,Lubb Aune Mikontytär
# 1668 Vöyri, Heikintytär Kaarina
# 1669 Ahvenanmaa, Martinsdotter Marketta
# 1669 Huittinen, Laurinpoika Matti
# 1669 Kristiina, sukunimeltään tuntematon Loppan
# 1669 Lappfjärd, nimeltään tuntematon, poltettu
# 1669 Puumala, Huttuinen Lauri Juhanpoika
# 1669 Vöyri, nimeltään tuntematon syntinen
# 1670 Janakkala, Matinpoika Juho
# 1670 Kerimäki, Rinkinen Juho
# 1670 Turku, Winter Niilo, ammuttu
# 1670 Viipuri, Auvinen Antti Juhanpoika
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:56
# 1671 Kemi, Aikionpoika Aikio, kuollut vankeudessa
# 1675 Kruunupyy, Ollintytär Anna
# 1675 Mustasaari, Ristontytär Aune
# 1675 Pietarsaari ,Matintytär Lussi
# 1675 Pietarsaari, Matintytär Marina
# 1675 Vöyri ,Sipintytär Marketta
# 1676 Kristiina, Simontytär Valpuri
# 1677 Kristiina, Salfvo Kaisa
# 1677 Uusikaarlepyy, Juhantytär Liisa
# 1677 Uusikaarlepyy, Paavontytär Anna
# 1678 Kokkola, Pröttö (2) Nilla Margareta
# 1678 Liminka, Pupka (Puuska) Tuomas Jaakonpoik
# 1678 Oulu, Juhantytär Klaara
# 1678 Raahe (kaup), Langila Sipi
# 1678 Ruokolahti, Wieder-Kouko Heikki Olavinpoika
# 1678 Saloinen, Pullo Elias Simonpoika, mestattu
# 1678 Uusikaarlepyy, Juhantytär Beata
# 1678 Uusikaarlepyy, Ståhl Riitta
# 1679 Huittinen ,Heikinpoika Simo
# 1679 Laitila, Tuomaantytär Maisa
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:56
# 1680 Lohtaja, Tokoi Antti Antinpoika
# 1683 Sääminki, Luukatar Kirsti Erkintytär
# 1683 Sääminki, Sipari Kaisa
# 1683 Tenala (Hanko), Matintytär Kaisa
# 1685 Eura, Martinpoika Juha
# 1685 Eura, Yrjöntytär Valpuri
# 1686 Tervo (nyk), Tolonen Olli Laurinpoika
# 1687 Raja-Karjala, Rantanen Söyrinki Lillinpoika
# 1688 Vähäkyrö, Mikkula Marina Martintytär
# 1689 Kuopio, Utriatar Riitta
# 1689 Pietarsaari, Pietarintytär Beata
# 1689 Tenala, Antinpoika Erkki
MikkoL:
http://www.chronicon.com/noita/
kuolemantuomiot.html
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 17:58
niin että nettiruukussa on nyt lueteltu 1600 luvulla kuolemaantuomitut suomalaiset noituudesta syytetyt ja kuinka heille sitten kävi, jos se tiedetään.
"Tiedot perustuvat kokoamaamme oikeustapausaineistoon. Aineistossa on kaikkiaan 1 200 syytettyä vuosilta 1520-1750. Aineiston perustyöt ovat tutkimuksessa Kervinen, Timo, Noituus - aikansa rikos. Oikeuden yleistieteiden laitos: Helsingin yliopisto 1984 ja osa täydennyksistä on teoksessa Nenonen 1992."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 18:07
olisi muuten mielenkiintoista, jos joku nettiruukkulainen tietäisi, onko tuota vaarallisen tappavaa "Pyhän Nikolauksen mannaa" koskaan tuotu Ruotsi-Suomeen tai mainittu täällä missään historian lähteissä.
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 18:38
Lappfjärd ei ole henkilö, vaan pitäjän nimi.
Noitatuomioita annettiin Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa.
Kuolemanrangaistus oli tavallisempi rangaistus kuin nyt.
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:03
nyt ymmärrän mitä tuo kohta tarkoittaa, kiitos korjauksesta!
Lappfjärd Lappväärtti, yli 700 vuotta vanha asutus Porin ja Vaasan välillä.
Lappfjärd omnämns för första gången i skrift 1.6.1303, då under namnet Lappafärd. Det var i ett skyddsberv från konung Birger Magnusson i Stockholm som ortsnamnet omnämns.
Tästä hyvin vanhasta kylästä on siis kaksi henkilöä noituuden takia kuolemaantuomittujen listassa Ranskan kuningas Ludwig XIV ajoilta.
1668 Lubb Aune Mikontytär
1669 nimeltään tuntematon, poltettu
Se on myös ainoa tapaus, jossa puhutaan polttamisesta. Toivottavasti tämäkin tieto on väärä, kun ei edes henkilön nimeä tiedetä
MikkoL:
Lapväärtti
kai jotain tekemistä lappalaisten kanssa seudun nimellä
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:15
Lauri,Tapani Anna Pertti Valpuri Klemetti Tuomas Elina Antti Matti Kaisa Valpuri Olavi Knuut Jaakko Tuomas Sipi Pekka Marketta Markku Simo Henricus Simo Eeva Antti Kerttu Esko Urbanus Simo Mikko Anna Kirstin Gertrud Ebba Maria Karin Lisbeta Anna Niilo Kerttu Riitta Juntti Yrjö Ingeborg Aune Kaarina Marketta Matti Loppan Lauri Juho Juho Niilo Antti Aikio Anna Aune Lussi Marina Marketta Valpuri Kaisa Liisa Anna Margareta Tuomas Klaara Sipi Heikki Elias Beata Riitta Simo Maisa Antti Kirsti Kaisa Kaisa Juha Valpuri Olli Söyrinki Marina Riitta Beata Erkki
MikkoL: Surullinen nimilista. Kyllä Jeesus heidätkin kaikki nimeltä tuntee, isän ja äidin lapsia hekin
Kirjoittanut: mama, 18.05.2007 20:37
Muistan koulussa oppineeni, että Suomessa olisi vain yksi ihminen noitana poltettu. Ja se on kerrottu jotenkin rintaa röyhistäen, että eihän meillä Suomessa sellaisia julmuuksia. En vain muista koskaan mainitun, että niitä olisi tuommoinen liuta tuomittu kuolemaan jollain muulla keinoin. Ikäänkuin se olisi jotenkin vähemmän raakaa.
Hmm. Mielenkiintoinen juttu.
MikkoL:
hyvin sanottu, Valpuri Kyni tuomittiin poltettavaksi, mutta hovissa se vaihtui ja hän "vain" menetti selkänahkansa, joka ruoskalla hakattiin mäsäksi ja molemmat korvat leikattiin ja tehtiin sosiaalisesti henkipatoksi. molemmat korvat...
jotenkin tuo Lapväärtin tapaus hyppää niin tuosta listasta että se herättää epäilyjä, siihen opettajasi varmaan viittasi
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:42
Lainaan tähän vielä lopuksi tästä aiheesta, suomalaisesta pakanuudesta Ludwig XIV aikana mielenkiintoisen kohdan mainitsemiltani sivuilta.
"Harvinaista tietoa pakanallisen jumalan Ukon palvonnasta sisältyy Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjien pöytäkirjaan 19.-20.11.1662. Kannattanee lainata pöytäkirjaa pitkästi vaikka sen tutkijat jo hyvinkin tuntevat:
"Papisto syytti Kokkilan Sipi Antinpoikaa siitä, että tämä oli viekotellut naapureitaan sekä miehiä että naisia, pakanalliseen jumalanpalvelukseen Hän oli näet keväällä suuren kuivuuden aikana käynyt kehottamassa naapureitaan valmistamaan muutamia kann uja olutta, seuraamaan häntä rantaan ja juomaan Tordönin (s.o. Ukon) maljan ja pyytämään tältä sadetta. Muutamat heistä olivat noudattaneet kehotusta, langenneet järven rannalle polvilleen ja Sipi oli itse astunut veteen aina vyötäisiinsä asti, heittänyt käsillään vettä ilmaan sekä juonut siellä maljan. Sen lisäksi hän oli muutenkin harjoittanut loitsimista ja taikauskoisia menoja, jonka tähden papisto pyysi, että häntä rangaistaisiin hänen harhaopistaan."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:43
"Tämän johdosta Sipiltä kuulusteltiin, oliko hän sillä tapaa menetellyt, jolloin hän kyllä tunnusti kehottaneensa naapureitaan lähtemään hänen kanssaan rantaan rukoilemaan Jumalalta sadetta ja juomaan Hänen maljansa. mutta ei Tordönin (Ukon) tai jonkun muun, niin kuin häntä syytettiin. Sen voivat todistaa hänen seurassaan olleet, nimittäin vanha ratsumies Martti Jaakonpoika, Maunu Heikinpoika, Riitta Sipintytär, Aune Fransintytär ja Valpuri Martintytär, kaikki Kokkilan kylästä. Nämä todistivat kaikki niin kuin Sipi eivätkä halunneet ilmaista noudattamiaan pakanallisia menoja, vaikka heitä monin tavoin kehotettiin lausumaan totuus, vieläpä koetettiin viekotella siihen."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:43
"Mutta lopulta saatiin vanha ja yksinkertainen (eenfåldigh) Maunu Heikinpoika tunnustamaan Sipin käyneen talosta taloon vaatien kokoontumaan järven rannalle ja juomaan Tornödin (Ukon) maljan, että paremmin saisivat sadetta. He olivatkin hänen neuvoaan noudattaneet, koska hän sanoi sen ennen auttaneen, ostaneet 9 kannua olutta, langenneet polvilleen piiriin ja Sipi oli heille sanellut seuraavaan tapaan, kuinka heidän oli maija juotava: Pyhä Ucko jllman Isä, Jumalan käskyläinen, sadetta sinä meilen suo, ettei cuivuis Kucka Caunis, wilia wihelä waipuis jne. Ja kun he sitten kukin puolestaan olivat maljan juoneet ja lukeneet sekä sitä ennen että sen jälkeen "Isä meidän" kolme kertaa, oli Sipi yksin mennyt järveen. heittänyt käsillään vettä ilmaan sekä juonut maljan lausuen edellä mainitut sanat. Sitten kukin heistä oli lähtenyt kotiinsa erästä puroa pitkin ja siitä Sipin neuvosta heittäneet vettä toinen toistensa päälle sanoen näin satakoon."
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:44
"Muut kutsuttiin nyt sisään ja heille ilmoitettiin Maunun tunnustus, jolloin heidän kaikkien täytyi myöntää niin tapahtuneen, mutta he väittivät Sipin kieltäneen sitä tunnustamasta. Eikä Sipi itsekään heidän tunnustuksensa jälkeen voinut sitä kieltää. Hän lausui vain suuren kuivuuden pakottaneen hänet niin tekemään, koska se ennen esi-isien käyttämänä oli auttanut eikä heitä siitä ollut pantu syytteeseen"
Melander (Virittäjä 1932).38-40. Käännöksen kieliasua on korjattu. Rukous on merkitty pöytäkirjaan suomeksi.
http://www.chronicon.com/noita/hame_1.html
Kirjoittanut: MikkoL, 18.05.2007 20:52
Pyhä Ucko jllman Isä, Jumalan käskyläinen, sadetta sinä meilen suo, ettei cuivuis Kucka Caunis, wilia wihelä waipuis
Ukon palvontaa vielä 1660-luvulla Hämeessä, hitaita kun ovat siellä uskontoakin vaihtamaan
(siellä minäkin kasvoin... mutta kyllä tässä vielä Amateehen ehditään, ennemmin tai myöhemmin)
MikkoL:
niin, kuolemantuomio tuli Sipi Antinpojalle
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 21:03
"Muistan koulussa oppineeni, että Suomessa olisi vain yksi ihminen noitana poltettu...... En vain muista .... että niitä olisi tuommoinen liuta tuomittu kuolemaan jollain muulla keinoin. Ikäänkuin se olisi jotenkin vähemmän raakaa." (Lainaus)
---
Joo.
Onko jossakin sitten sanottu, että "tuommoinen liuta" olisi poltettu?
Minä en ole nähnyt sellaista tietoa. Onko joku muu.
Kuolemantuomio on eri asia kuin tuomion täytäntöön pano.
Kirjoittanut: mama, 18.05.2007 21:48
Niinpä, mutta listassa oli useamman kohdalla mainittu myös teloitustapa. Eli oli tapettu noitana useampi kuin se yksi poltettu.
Jäin vain pohtimaan, että onko tuo uudempaa tietoa kuin minun koulunkäyntini...
Kirjoittanut: jorma, 18.05.2007 21:58
Minä löysin 3 neljä teloitettua.
Pitäisi lukea kirja, jotta tietää muutettiinko muiden tuomiota.
Päänsä menetti aika helpolla silloin.
Noidat horjuuttivat yhteiskuntarauhaa asettumalla viranomaisia vastaan. Vaihtoehtoinen auktoriteetti. Kilpailua.
Kansan piti olla hiljaa ja totella pappia ja voutia.
(Vertaa tilannetta Venäjään, jossa eletään 1600-lukua.)
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:26
nuo tiedot kuolemantuomioista perustuvat siis oikeustieteen laitoksella tehtyyn väitöskirjaan.
siellä sanotaan että on vain näitä alemman oikeuden asiakirjoja säilynyt monessa tapauksessa, koska Turun palossa korkeamman oikeusasteen arkistoja tuhoutui niin pahasti.
monen listassa mainitun lopullinen kohtalo ei sen tähden ole selvä.
mutta se että Valpurin korvat leikattiin ja selän iho tuhottiin kertoo, että ei tässä ihan helpolla päässyt vaikka ei olisi mestattu.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:27
Sipi Antinpoika katsottaisiin nykyään varmaan kirkonkin kannalta kansanperinteen vaalijaksi.
hän on selvästi vanhan suomalaisen pakanuuden menojen muistaja, joita sitten on kovasti koetetttu saada talteen.
ei Jeesus Kristus koskaan sanonut, että menkää pakanoiden luokse ja tappakaa ne, jotka eivät usko minuun niinkuin uskontunnustuksissa sanotaan.
niin usein kuitenkin tehtiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:28
Kirkon yhdessä siihen kuuluvien viranomaisten vainoama eurooppalainen noituus on saattanut monasti olla vanhaa kansanuskontoa, jota muistin varassa on pidetty yllä.
Saatanismi on kirkon opetuksen ympärille myöhemmin kehittynyttä, toisaalta teologien harhakuvitelmia ja kidutettujen ihmeellisiä tunnustuksia, toisaalta vasta-kristillisyyttä, kiinnostusta absoluuttiseen pahaan.
Nils Palander toi saatanismin käsitteet Suomeen ja 1666 Ahvenanmaan noitahysteria luetaan hänen tiliinsä.
Subscribe to:
Posts (Atom)