Kirjoittanut: MikkoL, 04.05.2007 22:01
Vitsi on siinä, että kuningas Ludwig XIII hallituksen voimamies oli kardinaali Richelieu.
Vitsi ei juuri naurata, kuten tulemme näkemään. Parin miljoonan Raamattua lukevan ja paavin kirkkoa arvostelevan Ranskan kansalaisen elämä muuttui tai päättyi äkisti.
MikkoL: kärsivällisyyttä, kyllä me vielä presidentti Tarja Haloseen pääsemme
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 09:24
Ranskan uuden kuninkaan myötä vallan kahvaan tuli todellinen voimamies, jonka nimi on jäänyt kaikumaan historiaan, kardinaali Richelieu.
Tällä miehellä oli mahtava näky siitä, millainen valtakunnan pitäisi olla ja mahdollisuudet ja kyky toteuttaa näkynsä.
Voimakas, yhtenäinen Ranska edellyttää, että on yksi Jumala ja yksi kirkko, yksi kuningas ja yksi kansa täydellisesti hänen alamaisuudessaan.
Kardinaalin työn tuloksena syntyi hallitus, joka tunnetaan historiassa nimellä absoluuttinen monarkia.
Ranska on suuri maa eikä kaikkien alistaminen Aurinkokuninkaan valtaan käynyt helposti.
Erityisen hankalia olivat uskonasiat, joissa ihmiset eivät tahtoneet taipua. Selvästi uhkaavin vaara kardinaalin etsimälle yhtenäisyydelle oli laajalle levinnyt protestanttinen uudistus.
Kardinaali tarttui asiaan rautaisella otteella, niinkuin niin moneen muuhunkin tahtonsa tiellä olevaan asian.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 19:25
monelle Richelieu tuo mieleen kuuluisan maalauksen upeaan punaiseen kaapuun puetusta kardinaalista.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/
commons/1/1a/Cardinal_Richelieu_(Champaigne).jpg
minulle nimi tuo mieleen kuuluisan maalauksen merituulen liehuttamaan punaiseen kaapuun pukeutuneesta Richelieusta sataman jykevien puuesteiden luona, meren velloessa vihreänä niiden välissä ja talon katolla olevan pienen ristin häämöttäessä sataman toiselta puolelta.
http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:RichelieuRochelle.jpg
Kirjoittanut: MikkoL, 08.05.2007 20:34
kokoan taustaselityksissä ollutta nimistöä, jota en suomen kielen vaatimuksiin ole osannut sovittaa
Ranskan kuninkaita:
Frans I (1494-1547)
Frans II (1544-1560)
Henrik III (1551-1589)
Kaarle IX (1550-1574)
Henrik IV (1553-1610)
Louis XIII (1601-1643)
Louis XIV 1638-1715)
Louis XVI (1754-1793)
Englanti
Kaarle I (1600-1649)
Henrietta Mary (1609-1669)
Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628)
Kuningattaria
Katariina de' Medicis (1519-1589)
Marie de' Medicis (1575 - 1642)
Itävallan Anne (1601-1666)
Paaveja
Urban VIII 1568-1644
Giovanni de' Medici (1475 - 1523): Leo X
Giulio de' Medici (1478 - 1534): Klemens VII
Alessandro Ottaviano de' Medici (1535 - 1605): Leo XI
Gregorius XV (1554-1623)
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:16
Kardinaali Richelieu on modernin Ranskan ja koko Euroopan valtiollisen ja kansallisen kehityksen kannalta suurmies.
Hän loi feodaalisesta ja riitelevästä Ranskasta valtiomahdin, joka 30 vuotisen sodan jälkeen oli Euroopan mahtavin.
Ranskan kansallisvaltion malli vaikutti koko Euroopan valtiolliseen kehitykseen.
Historian ensimmäinen pääministeri.
Valtiollisen salaisen palvelun ensimmäinen järjestelmällinen kehittäjä.
Ranskan akatemian perustaja
Merkittävä sotilasjohtaja, varsinainen "sotilaspappi"
Lista on pitkä mutta jätän tähän, Euroopan suurmies tosiaan, johon kannattaa tutustua muutenkin kuin lukemalla Alexander Dumas vanhemman "Kolme muskettisoturia"
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:25
mutta oliko kardinaali Richelieu suuri Jumalan mies?
Paavi Urban VII antoi kardinaalin kuoltua tähän arvoituksellisen vastauksen:
Si Dieu existe, le cardinal de Richelieu devra répondre de beaucoup de choses. Sinon [...] ma foi, il aura bien réussi dans la vie
"Jos Jumala on olemassa, Richelieulla on vastattavaa monista valinnoistaan, jos ei ... silloin hän on menestynyt hyvin elämässä."
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 12:36
Armand Jean du Plessis de Richelieu syntyi Pariisissa syyskuun 9. 1585.
Hänen isänsä oli ammattisotilas, joka oli Henri III aikana kunnostautunut Ranskan uskonsodissa taisteluissa hugenotteja vastaan. François du Plessis kaatui näissä taisteluissa vuonna 1590.
Isältään Armand oli perinyt sotilaallista lahjakkuutta ja hän halusi opiskella upseeriksi. Mutta toisin kävi.
Kuningas Henrik III oli lahjoittanut du Plessis suvulle Luçon hiippakunnan kiitoksena isän palveluista. Perhe käytti sieltä saatavaa tuloa yksityiseen tarkoitukseen, kun papisto olisi halunnut varoja seurakuntien ylläpitoon.
Varmistaakseen tärkeän tulolähteen Armandin äiti, Susanne de La Porte, halusi asettaa poikansa Alfonson Luçonin piispaksi. Tämä ei suostunut vaan ryhtyi munkiksi, joten veljen oli ryhdyttävä siihen.
Näin Armanden suunnittelema sotilasura katkesi, kun hänet nimitettiin piispaksi Henrik IV aikana 1607.
Tästä ratkaisusta kääntyi Richelieun elämä ja sen mukana Euroopan historia.
Sitä maanpäällistä helvettiä, jossa myös Amadee joutui elämään, ryhdyttiin nyt lämmittämään toden teolla.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 13:05
Richelieun kannalta asiat alkoivat edetä nopeasti.
Hän oli piispana erinomainen organisoija, joka ensimmäisenä sovelsi vastauskonpuhdistusta varten kootun Trenton kirkolliskokouksen (1543-1546) suosittamia uudistuksia käytäntöön.
Poitoun papit valitsivat hänet edustajakseen tuon ajan "vanhan hallituksen" mukaiseen parlamenttiin, States-General. Siellä Richelieu herätti huomiota ajamalla voimakkaasti kirkon asioita ja veroetuja ja suurempaa poliittista roolia piispoille.
Kuningatar, Itävallan Anne (1601-1666), kutsui nuoren piispan hovin palvelukseen. Tehtävän nimi oli "almoner", eräänlainen kristillisen köyhäinhoidon vastaava, kuninkaan "almujen jakaja".
Richelieu käytti asemaansa tietenkin hyväksi ja tuli nopeasti kuningas Ludwig XIII tietoon ja tämän ystäväksi.
Nerokkaalla hovijuonittelulla ja diplomaatin taidolla Richelieu saavutti kuninkaan täydellisen luottamuksen onnistuen nostamaan pojan omaa äitiään vastaan!
se ei olisi monelta onnistunut.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 13:57
Henrik IV Navarrelainen oli ottanut puolisokseen Maria de Medicin vuonna 1600 kun Katariinan tytär Marguerite de Valois ei kantanut hänelle lasta.
Henrikin murhan jälkeen Maria oli Ranskan valtion hoitaja Ludwig XIII nuoren iän takia, hän oli kruunajaisissa vain 8 vuotias.
Mutta äitipä ei millään halunnut luopua vallasta, ja piti ohjaksia italialaisen ministeri Concini Concinin (1575-1617) kanssa. Richelieu palveli Concinia uskollisesti.
Poika kyllästyi äidin ja ministerin tossun alla oloon. 1617 Concini murhattiin ja äiti Maria joutui kotiarestiin historialliseen Bloisen palatsiin Loiren laaksossa.
Richelieun ura hovissa päättyi lyhyeen Concinin murhan jälkeen, koska Ludwig XIII epäili tämän lojaaliutta. Piispa lähetettiin Avignoon.
Hän käytti siellä aikansa hyvin. Varmasti Martti Lutherin tehokkaan kirjan innoittamana hovista bannattu Richelieu kirjoitti 1618 katoliselle kirkolle oman katekismuksen, L'Instruction du chrétien.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 15:22
Tavallisen kaverin ura hovissa olisi ollut poikki, mutta nyt nähtiin tämän piispan ihmissuhdetaidot käytännössä.
Kuninkaan äiti Maria de Medici lähti poikansa kiellosta huolimatta palatsista ja alkoi nostaa aateliston parissa aristokraattien kapinaa.
Heikko Ludwig XIII oli ihmeessä, kun Concini ei ollut apuna. Niinpä hän kutsui Richelieun luokseen takaisin ja sanoi, että äitini aiheuttaa huolia.
Melkoinen tehtävä, jonka onnistumisesta riippui kaikki.
Ja Richelieu onnistui sovittamaan voimakastahtoisen Maria äidin ja hänen poikansa välit.
Kiitoksena mm. paavi Gregorius XV asetti Richelieun kardinaaliksi 1622.
Asema Ludwig XIII hovissa oli taattu, eikä vain asema vaan kuninkaan lähimmän miehen paikka.
Kunhan siitä oli ensin hoidettu tietyin järjestelyin pois Charles, La Vieuvillen kreivi.
Kaveri vangittiin syytettynä "korruptiosta" ja Richelieusta tuli 1624 valtakunnan ykkösmies kuninkaan jälkeen, maailman ensimmäinen pääministeri.
Ihmissuhteiden mestari pysyi tässä vaikutusvaltaisessa asemassa Ranskan johdossa aina kuolemaansa asti.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 15:56
Isä oli kuollut taisteluissa hugenotteja vastaan. Mites nyt poika, kuninkaan oikea ja vasen käsi?
Tämä "sotilaspappi" oli taitava strategi ja ymmärsi armeijan asioita. Hän johti itse hugenottien suuren tukikohdan, La Rochellen, järkyttävää piiritystä 1627 josta myöhemmin enemmän.
Hugenotit allekirjoittivat Aliesin rauhan 1629. En tiedä oliko heillä vaihtoehtoja vai menivätkö he lankaan.
Richelieu nimittäin salli protestanteille uskonnonvapauksia, mutta poliittiset etuudet ja valta otettiin pois.
Tämä oli sangen taitava veto, pitkäjännitteistä politiikkaa. Ensin vastustajalle puhutaan kauniita ja hiljaa otetaan miekka pois, sitten myöhemmin, kun aika on sopiva, isketään päälle.
Ranskan hugenotit tuhoutuivat melkein viimeiseen mieheen ja naiseen tämän politiikan seurauksena.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 16:03
Punaisen kardinaalin taitava politikointi ei ollut vain isän kuoleman kostamista. Richelieu oli rakentamassa uudenlaista valtiota, jossa kaikki valta keskittyy kuninkaan käsiin.
Sen tähden hän oli antanut hajottaa maahan voimakkaan feodaalisen aateliston turvalinnat. Nämä eivät voineet niin helposti nousta keskushallintoa vastaan ilman suojaa, ja aatelisto vihasi Richelieuta syvästi.
Hugenotit olivat merkittävin Ranskan sisäistä yhtenäisyyttä uhkaava ryhmä, jolla oli sekä sotilaallista että poliittista vaikutusvaltaa. Kardinaali halusi neutralisoida tämän uhkan.
Absoluuttinen monarkia, jonka perustukset hän häikäilemättömästi loi, on eräänlainen Raamatun peto. Daniel näki merestä nousevan kaikenlaisia petoja, jotka symbolisoivat raatelevaa hallintoa.
1600-luvun Ranskan yksinvalta oli selvästi petomaista, kuten tulemme näkemään.
Kun tämä kardinaalin, kuninkaan ja paavin yhteisvoimin synnytetty hirmupeto lopulta kuoli raivostuneen kansan giljotiineihin, sen äkillisen romahduksen vaikutukset olivat koko mannerta järisyttävät - vuosisatojen ajaksi.
Tärinä tuntuu vieläkin.
Kirjoittanut: MikkoL, 06.05.2007 16:11
Vielä yksi henkilötarina kertoo meille kardinaalin hämmästyttävästä manipuloinnin taidosta.
Voimakastahtoinen kuningataräiti Maria de Medici nousi 1630 kardinaalia vastaan Orleansin kreivi Gastonin kanssa.
Poikansa hyvin tuntien ja hänen taustallaan monta vuotta maata hallinneena, Maria vaati että Ludwig XIII erottaa Richelieun.
On voinut olla tuiskuinen tapaaminen. Kardinaali luuli jo uransa päättyneen, kun poika näytti tottelevan äitiänsä taas kerran.
mutta jotain tapahtui Ludwigin omassa mielessä. Ehkä hän oli saanut kyllikseen vallanhaluisesta äidistään ja kardinaali käytti sitä hyväkseen.
Oli miten oli, kun Richelieu seurasi kuningasta vaunuillaan Versailleen riemastuneet vastustajat tanssivat jo kaduilla juhlien hänen poliittisen uransa loppua.
Hetken päästä laskeutui syvä hiljaisuus: kuningas oli antanut käskyn karkoittaa äitinsä kreivi Gastonin kanssa Compiègneen.
Poika oli valinnut lopullisesti Richelieun rinnalleen oman äitinsä sijasta.
Melkoinen ihmistuntija tuo punainen kardinaali on ollut. Kukisti jopa oman äidin vaikutusvallan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 11:38
edellä on kerrottu kardinaalin taustasta, noususta valtaan ja eräistä kriittisistä vaiheista hänen urallaan, etenkin valtataistelusta kuninkaan äidin kanssa, jonka hän voitti.
mies oli niin lahjakas monella alalla, että häntä pidetään modernin eurooppalaisen keskitetysti hallitun valtiomuodon ensimmäisenä luojana.
kirjoitan vielä La Rochellen piirityksestä, jossa hugenottien poliittinen ja sotilaallinen selkäranka murrettiin.
sen jälkeen kirjoitan taustaa kuningas Luis XIV ajasta-
Aurinkokuninkaan ajan varjopuolesta, protestanttien julmasta vainosta, kertoo Amadee suorastaan harvinaislaatuisesta silminnäkijän näkökulmasta.
Amadeen mukana tämä palsta vaihtuu yleisestä Ranskan historian taustan esittelystä henkilökohtaiseksi kerronnaksi.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 13:49
LA ROCHELLE
Ikivanha satamakaupunki sijaitsee länsi-Ranskassa Atlantin valtameren rannalla.
Ranskasta paenneet hugenotit nimesivät Uudella mantereella 1689 kaupungin, joka nimettiin New Rochelle maineikkaan turvakaupunkinsa kunniaksi. Se on lähellä New Yorkia.
Kaupunki tunnetaan mm. ensimmäisen mekaanisesti toimivan sukellusveneen neitsytmatkasta 1864 ja saksalaisten II maailmansodan aikaisesta sukellusvene tukikohdasta.
Nykyisen 2.9 km pitkä silta yhdistää La Rochellen Île de Rén saareen, joka näytteli tärkeää roolia kardinaalin johtaman piirityksen aikana.
Traagisen hugenottisodan jälkeen La Rochelle kohosi Ranskan tärkeäksi satamaksi, josta laivat kulkivat Englannin lisäksi Uudelle mantereelle ja Afrikkaan. Orjakaupassakin La Rochellen purjelaivat näyttelivät suurta osaa.
Nykyään La Rochellessa on noin 78.000 asukasta ja paljon historiallista nähtävää.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 13:58
Feodaalisen ajan Ranskan hajaannus auttoi protestantteja, joista monet pakenivat Pärttylin yöstä elokkuun 24. 1572 alkaneita verisiä vainoja La Rochellen linnoitettuun turvakaupunkiin.
Sen asuskasluku kasvoi syksyllä 1572 27,000 henkilöön näiden pakolaisten takia.
Kaarle IX, Katariina de Medicin poika, yritti kukistaa tuon hugenottien tärkeimmän turvapaikan ja alkoi piirityksen marraskuussa.
Taistelua johti Anjoun kreivi, Katariinan kolmas poika. Pariisin murhayöstä katolisuuteen kääntymisensä takia pelastunut Henrik Navarralainen oli myös piirittäjien puolella (mikä nostaa hieman kulmakarvoja).
Ongelmana on kaupungin iso merelle aukeava satama. Piirityksestä huolimatta pienet laivat onnistuivat liikkumaan merellä ja kaappaamaan espanjalaisia laivoja. Niiden lasti vietiin piiritettyjen avuksi ja kaupunki kesti.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:02
Katolisilla oli 28000 miestä ja vielä 6000 sveitsiläistä kaartilaista, mutta menetykset heidän joukossaan olivat aivan hurjat.
Mieli oli matala. Kun Anjoun kreivi sitten kruunattiin Puolan kuninkaaksi Henri III nimellä tämän alaisuuteen tuli paljon Puolan protestantteja. La Rochellen piiritys ei näyttänyt hyvältä, joten se päättyi heinäkuussa 1573 rauhaan, joka solmittiin Pariisissa Bois de Boulogne puutarhassa.
Rauhansopimus oli protestanttien kannalta aika vakava. Entiset rikkeet annettiin anteeksi ja tiettyjä vapauksia suotiin, mutta he saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti vain kolmessa kaupungissa, La Rochellessa länsirannikolla sekä Mountaubaussa ja Nimesissä etelä-Ranskassa.
Valtion viroissa olevat hugenotit saivat kastaa lapsiaan ja mennä avioliittoon oman uskonsa mukaan, mutta vain perhepiirissä ja korkeintaan 10 ulkopuolisen läsnäollessa.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:09
Kardinaali Richelieu veti nyt naruja taustalla, kun Ludvig XIII joutui kohtaamaan tärkeimmän protestanttisen sotilasjohtajan, kreivi Henri de Rohan (1579-1638) vuonna 1625 aloittaman hyökkäyksen.
Syyskuun 10. 1627 La Rochellen luona oli "Mainilan laukaukset", tykistötulta, johon kuningas taitavan neuvonantajansa kehoituksesta heti tarttui.
Kardinaali oli jo revittänyt maahan feodaalisen ajan aatelisten turvalinnat rakentaen voimakasta keskushallintoa. Nyt oli avautunut mahdollisuus murskata myös hugenottien vaikutusvalta.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:14
Asioita johti varsinainen "sotilaspappi". Kardinaali Richelieu johti näet itse La Rochellen piiritystä syksystä 1627. Hän oli sotilaan poika ja itse taitava soturi, jolla oli erinomainen strateginen vaisto.
Henri III:n ensimmäinen La Rochellen piiritys 1572-73 oli epäonnistunut koska kaupunki oli niin avoin meren suuntaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:21
La Rochellen puolustusta johti hugenottien puolella taidokkaasti Subaisen kreivi Benjamin de Rohan (1580-1642).
Englantilaisten yritykset auttaa kariutuivat, sanotaan, koska he eivät kuunnelleet Benjaminin viisaita neuvoja.
Kuninas Kaarle I (1600-1649) oli lähettänyt 80 laivaa Buckinghamin kreivi George Villiers (1592-1628) johdolla kesakuussa 1627 La Rochellen avuksi.
6000 miestä rantautui Île de Rén saarelle, mutta he eivät saaneet vallattua siellä pientä St Martinin linnaketta.
Kaatuneita ja haavottuneita oli niin paljon, että englantilaiset lähtivät sieltä laivoineen, jättäen La Rochellen oman onnensa nojaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:26
Kuningas Kaarle I yritys auttaa hugenotteja on monellakin tapaa vaikea ymmärtää.
Kaarle I:stä syytettiin kotimaassaan Englannissa katolisten suosimisesta. Hän oli vuonna 1625 mennyt naimisiin Henrik IV Navarralaisen ja Maria de Medicin tyttären Henrietta Marian kanssa (USA:n Maryland saa hänestä nimensä)
Toisin sanoen Kaarle I vaimo oli Ludvig XIII veli ja katolisuuden suosija. Miksi hän siis lähti auttamaan kälynsä vihollisia?
ehkä joku lukijoista voi kertoa, minä en tiedä.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:31
Kaarle I yritti rakentaa Englannissa sellaista absoluuttista monarkiaa, jota Richelieu oli kehittämässä Ranskaan.
Mutta sielläpä kansanvalta oli paljon syvemmällä. Parlamentti nousi lopulta tätä kuningasta vastan sotaan, vangitsi, tuomitsi ja antoi julkisessa teloituksessa hakata Kaarle I pään pois vuonna 1649.
Englanti oli ilman kuningasta aina 1660 restauraatioon asti, kun taas absoluuttisen hallitsijan perikuva oli tulossa Ranskaan.
Kansan puheenvuoro tuli siellä myöhemmin. Se olikin sitten melkoinen puheenvuoro. Ranskan kuningas Ludwig XVI pää leikattiin 1793 giljotiinilla ja nostettiin kansan hurrattavaksi. Ja monen muun.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:37
Yritykset tuoda elintarvikkeita, ammuksia ja lääkkeitä piiritettyyn La Rochelleen epäonnistuivat.
Viimeinen toivon kipinä oli syyskuussa 1628, kun englatilaiset laivat koettivat lähestyä satamakaupunkia.
Mutta kardinaali ei ollut piirityksen aikana laiskana. Nyt oli tosi kyseessä ja merelle oli suunnattu raskas tykistö Île de Ré saarelta ja mantereelta.
La Rochellen asukkaat joutuivat vain katsomaan, kun komeat purjelaivat kääntyivät häijyn tykkitulen häätäminä takaisin merelle ja kohti Englantia.
La Rochelle antautui täydellisesti 28.10. 1628.
Kirjoittanut: MikkoL, 07.05.2007 14:38
Millainen mahtoi olla voittajien ilo kun he marssivat juhlallisesti yli vuoden täydellisessä piirityksessä olleeseen La Rochelleen?
27000 asukkaasta oli hengissä enään vajaat 5000. Muut olivat kuolleet nälkään ja tauteihin ja vihollisen ammuksiin.
Luultavasti melkoinen näky, tuo marssi hugenottien täydellisesti tuhottuun keskukseen.
No comments:
Post a Comment