Tuesday, May 11, 2010

Amadee (4)

Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:39


Myös pahamaineinen Salemin noitia vastaan käyty oikeudenkäynti Uudella mantereella ajoittuu Ludwig XIV hallintoaikaan Ranskassa, 1692, Amadeen elinaikaan.

Tuossa puritaanien kaupungissa puhkesi hysteerinen taikuuden pelko ja syyskuussa 1692 kaikkiaan yhdeksäntoista ihmistä hirtettiin Salemissa noituudesta.

80-vuotias vanhus, joka ei suostunut oikeudenkäyntiin surmattiin tukehduttamalla, painavia kiviä pantiin hänen rinansa päälle.

Oikeudenkäynnin asiakirjat saavat kulmakarvat nousemaan ihmetyksestä, tämmöisten todisteiden varassa ihmisiä teloitettiin.

Mielenkiintoista on tuo ajoitus ja varmaan tämä saatanististen noitavainojen surkea harha saapuikin Salemin kaupunkiin Euroopasta.
MikkoL: yliopiston lakitieteen osaston mielenkiintoinen sivu - tutustu, niin ei tarvitse olla luulojen ja huhupuheiden varassa!

http://www.law.umkc.edu/faculty/
projects/ftrials/salem/SALEM.HTM
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 08:48


Mutta takaisin Ranskaan.

Tutustuin Amadeen kertomukseen amerikkalaisen Hanna F. Leen kirjasta "The Huguenots In France and America" Cambridge, Massachusetts, 1843.

Nykyään jo hyvin vaikeasti saatava vanha teos kertoo laajasti Amerikkaan saapuneiden hugenottien taustoista ja heidän vaiheistaan Uudella mantereella.

Amadeen osalta (ss. 132-164) kertomus pohjautuu autenttiseen ranskankieliseen dokumenttiin 1700-luvun alusta, joka mitä ilmeisimmin on Amadeen itsensä kirjoittama.

Palaan tähän lähteeseen myöhemmin, mutta haluan tässä korostaa, että kyseessä ei ole H.F. Leen hurskaan mielikuvituksen tuote, vaan aito historiallinen kertomus, joka perustuu kauttaaltaan tosiasioihin ja oikeisiin tapahtumiin Ludwig XIV ajan Ranskassa ja Englannissa.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:13


Amadeen kertomus alkaa lyhyellä ja karulla kuvauksella hänen pakomatkansa alusta, koetan sitä tähän hieman laajentaa historian tietojen perusteella.

Tämä hugenotteihin kuuluva perhe asui länsi-Ranskassa Perigordin kuuluisassa viinejä tuottavassa provinssissa. Bergesac on alueen tunnetuin kaupunki, lännempänä on Bordaux.

Isä oli kuollut aikaisemmin ja leskiäiti hoiti yksin kotona kolmea poikaansa ja tytärtään. Amadee oli pojista vanhin, jo 18 vuoden ikäinen nuori mies.

Toivoisin, että hetken antaisit noiden kuvien painua mieleesi. Kaunista viiniviljelmiä kasvavaa kukkulamaastoa, jokia laaksojen pohjilla, lempeä ilmasto.

Rauhallinen kristitty koti, jossa neljä lasta ja äiti elävät hiljaisuudessa, elättäen itseään työllään. Ketään häiritsemättä.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:13


Iltaisin kokonnutaan vähän pelokkaasti Raamattua lukemaan ja rukoilemaan. Voimme vain kuvitella, millaisia nuo rukoushetket ovat olleet. Veisataan äidin johdolla psalmeihin perustuvia virsiä, kuten hugenoteilla on tapana.

Ne huokuvat luottamusta Jumalaan elämän kaikissa vaiheissa.

Mutta sunnuntaisin ei menty messuun kirkkoon eivätkä seurakunnan papit astuneet jalallaan protestanttien kotiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:18


Siunausta ja Jumalan rauhaa toivottavien pappien sijasta tähän leskiäidin kotiin astutaan sotilasten saappain paljon ovelle koputtelematta.

22 ranskalaista sotilasta on saanut tehtäväkseen toimia dragonetteinä. Heidän tehtävänään oli asua hugenottien kodeissa näiden ylläpidettävänä.

Koeta taas kuvitella tilannetta mielessäsi, miehensä kuolemalle menettänyt yksinäinen äiti, kolme alaikäistä lasta ja Amadee.

Ja sitten 22 härskiä sotilasta, joilla on käytännössä vapaus tehdä aivan mitä lystäävät näiden katolisen kirkon tuomitsemien harhaoppisten talossa.

Kuningas Ludwig XIV oli laillistanut dragonettien aseman surkeassa Fontainebleaun ediktissään, jonka allekirjoittamista, kuten muistamme, hänen hurskas, älykäs ja kaunis katolinen vaimonsa sydämestään kannatti.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:21


minun on helppo kuvitella tuota tilannetta kun oma kotini on ollut sotilaiden saappaiden tallattavana, kokonainen yksikkö majoittuneena. yli 90 miestä upseereineen yläkerrassa.

siinä vanha isoäiti seisoi aamulla vessajonossa israelilaisten sotilaiden kanssa! oli se näky

mutta en ollenkaan vertaa heidän asiallista ja kohteliasta käyttäytymistään Amadeen kotiin tulleisiin dragonetteihin.

sanon vain, että osaan kuvitella miltä Amadeesta tuntui.
Kirjoittanut: jorma, 19.05.2007 09:23


ei Jeesus Kristus koskaan sanonut, että menkää pakanoiden luokse ja tappakaa ne, jotka eivät usko minuun niinkuin uskontunnustuksissa sanotaan.
(MikkoL)
-----------
Aivan, mutta näin "Pyhän" Birgitan mukaan Jeesus juuri hänelle sanoi. 4 paksua kirjaa ilmestyksiä Jeesukselta Birgitalle, josta tämä itse käytää nimeä "morsian."

Birgitan "pyhyys" tuli esille täällä kun paheksuttiin parin muun kanssa pyhimysten rukoilua ja avuksi pyytämistä.
Turussa on Pyhän Birgitan sisaristo. Hiipivät kaupungilla.

Suomessakin monien naisteologien ikoni.

Tämä asettaa kyseenalaiseksi koko pyhimysinstituution ja katolisen teologian.

Kristikunnassa on muutakin väärää ja kartettavaa kuin pastori Koiviston erottaminen Nokialla.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:25


Aikansa mekastettuaan dragonettien johtaja kutsui Amadeen äidin eteensä ja antoi tälle allekirjoitettavaksi paperin, jossa tämä sanoo luopuvansa hugenottien uskosta.

Uskova äiti ei tietenkään sellaista mennyt allekirjoittamaan.

Mistä tiedän, että uskova?

Kun tutustut Amadeehen paremmin, ymmärrät että tuollainen hengellinen elämä syntyi syvällisesti kristillisessä kodissa. Näet myös, miten lähellä Jeesus oli häntä koko ajan, äidin rukousten kantamana poika selvisi Jumalan armosta ja tuli yllättäen tämän kauhujen ajan kirkkaimmaksi todistajaksi jälkipolville.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:30


Sotilaat kuljettivat nyt Amadeen äidin viranomaisten eteen.

Siellä häntä taivutettiin luopumaan uskostaan perkeleellisellä tavalla.

Viranomainen sanoi neljän nuoren lapsen äidille, että jos allekirjoitat, sinun lapsiasi ei raiskata ja pahoinpidellä.

Helvetin syvyydestä tämmöinen haiseva sonta nousee - ei Kristuksen kirkosta.

No, äiti on äiti.

Mitä sinä olisit tehnyt? Pitänyt taivasosasi vai antanut lapsesi julmien sotilaiden käsiin itse pelastuaksesi.

Sofian valinta.

Amadeen äiti allekirjoitti paperin, mutta lisäsi allekirjoitukseen sanat "pakon edessä".
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:35


Viranomainen oli mielestään yhden kuninkaan, yhden kirkon, yhden Jumalan pyhällä asialla, ja tämän harhaoppisen naisen vastarinta tympäisi häntä.

Koska nainen oli tuolla tavalla väittänyt "pakon edessä" tuomio oli nopea.

Äiti sai pitää henkensä, kun oli allekirjoittanut, mutta lapset päätettiin ottaa huostaan ja lähettää luostareihin kasvatettaviksi kunnon katolisiksi.

Jätän lukijan mietittäväksi, millaista oli olla Ludwig XIV ajan ilmapiirissä pienenä hugenottiperheen lapsena katolisessa luostarissa.

Isä kuollut, äiti yksin kotona, lapsen kyyneliä sellin karussa yössä nunnien laulun kaikuessa käytävillä.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:37


Amadee otti ja lähti.

Ehkä hän näki metsän piilosta, miten äiti hyvästeli hänen sisarensa ja veljensä, jotka sotilaat raahasivat kodista.

Ehkä ei. Kaiketi olisi ollut parempi niin.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 09:44


Parin ystävänsä kanssa Amadee onnistui pakenemaan Perigroden maakunnasta. Nuoret saapuivat monien seikkailujen jälkeen lokakuun 10. 1700 Pariisiin.

Sieltä he jatkoivat varovaista matkaansa kohti Hollannin rajaa.

Vapaamielinen Hollanti oli turvapaikka, josta monen pakolaisen matka jatkui usein Uudelle mantereelle.

Englantiin tuli myös tuhansia hugenottipakolaisia.

Saksassa oli myös suojaa, samoin tietenkin Sveitsissä.

Brandenburgin Frederik toivotti lahjakkaat ja työteliäät ihmiset mielellään vastaan, oikein asetus oli sitä varten annettu.

Ranska menetti nopeasti suuren juokon lahjakkaita, uuraita ja hurskaita asukkaitaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 10:02


Hollannin rajaa vartioitiin, koska pakolaisvirran aiheuttama vahinko oli tajuttu ja yritys lähteä Ranskasta oli jyrkästi kielletty.

Marienburgissa pakomatka päättyi: Amadee jäi ystävineen kiinni ja vietiin viranomaisten eteen. Nuorten yritys paeta uskonvainojen Ranskasta vei heidät nyt vankilaan ja kuulusteltaviksi.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 10:06


Kertomuksen "Marienburg" aiheuttaa kartan kanssa vähän vaikeuksia.

Ilmeisesti kyseessä on nykyisen Saksan alueella oleva Marienberg Aachenin pohjoispuolella, lähellä Luxemburgin ja Hollannin rajoja.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 14:35


Nuoren Amadeen ja hänen ystäviensä kohtalo sinetöitiin Marienbergissä.

Ensimmäisessä kyselyssä Amadee myönsi että oli hugenotti, mutta sanoi, että hän ei aikonut paeta Ranskasta. Myöhemmin häntä kadutti tämä vale, joka ei auttanut häntä yhtään.

Kuulusteleva hallintomies kutsui nuoret useamman kerran vankilasta ja koetti turhaan saada heidät kääntymään katolisuuteen, koska vakava tuomio uhkasi heitä.

Jeesus lähetti omiaan puhuttelemaan myös miehen, joka oli ollut samassa tilanteessa ja luopunut. Kyynelin tämä kertoi, ettei omatunto antanut hänelle lainkaan rauhaa. Hän antoi nuorille miehille rahalahjoja.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 14:38


Mistä tiedän, että se oli Jeesus, eihän kertomus niin sano?

Hänen näkymätön läsnäolonsa tuntuu niin vahvasti tässä kertomuksessa, ei rivien välissä vaan koko tapahtumasarjassa, joka siis kauttaaltaan on todellista ihmiselämän historiaa, ei mielikuvituksen tuotetta.

Amadee ei ystävineen ollut yksin tuomarin edessä Marienbergissä, vaan siellä oli liekeissä myös "neljäs mies".

Varmasti tuon uskostaan luopuneen näkeminen vahvisti nuoria päätöksessä olla luopumatta uskostaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 14:42


Vankien luo tuli myös katolisia pappeja, jotka sydämestään tekivät parhaansa saadakseen hereetikot takaisin kirkon suojiin.

Kun keskustelu ei auttanut, heille tarjottiin lahjuksia.

Pappi sanoi Amadeelle, että hän tuntee rikkaan miehen, jolla on kaunis tytär. Tämä on valmis ottamaan Amadeen miehekseen, kun tämä antaa todistuksen hurskaasta katolisesta uskostaan.

Tämä suostuttelu tuo kyllä mieleen jesuiittojen kuuluisan periaatteen, että tarkoitus pyhittää keinot.

Hyvä tarkoitus tässä tapauksessa oli kerettiläisen tuominen pelastavan kirkon piiriin.

Yritys ei ollut enää saada heitä puhumalla ymmärtämään erheensä ja vastaanottamaan totuus.

Kun pelottavat uhkaukset eivät tehonneen niin vielä vedota ahneuteen ja avioliiton kaipuuseen.

Niinkuin perkele kiusasi Jeesusta autiomaassa.

Pappi sanoikin, kun nuoret kestivät heille asetetut kiusaukset, että itse piru heissä on. Toivottomia tapauksia.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 14:47


Hallitusmiehet saivat papeilta ja muilta Amadeeta ja hänen ystäviään vankilassa puhutelluilta raportin. Asia oli selvä.

Meille on säilynyt tuomarin päätös, joka vapaasti kääntäen kuuluu näin:

"Koska he olivat ilman oikeuden antamaa passia raja-alueella ja koska he sanovat kuuluvansa uskontoon, joka on olevinaan uudistusliike, heidät on havaittu syyllisiksi yrityksestä lähteä kuningaskunnasta vastoin Hänen Majesteettinsa nimenomaista määräystä.

Tästä syystä heidtä tuomitaan elinkautiseksi palvelemaan Hänen Majesteettinsa kaleereissa ja kaikki heidän omaisuutensa takavarikoitavaksi"
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 14:51


Tämä on aivan kauhea rangaistus, kuten kohta käy ilmi. Pahempi kuin kuolemantuomio.

Saamme oikeudenkäynnistä sen kuvan, että kyse oli todella vain kahdesta asiasta, 1. ovatko nämä reformoituja ja 2. oliko tarkoitus paeta maasta.

Ensimmäiseen syytetyt itse vastasivat myönteisesti, toisen he aluksi kiistivät, mutta asia oli aivan ilmeinen.

Muita keskusteluja ei käyty tässä Marienbergin oikeudenkäynnissä. Sitä edeltävässä vankeudessa heille oli monin tavoin tarjottu vapautusta syytteestä, kunhan luopuvat harhauskostaan.

Ei tuomari välttämättä ollut paha mies, vaan teki, minkä ymmärsi Jumalan tahdoksi tuhotessaan näiden ihmisten elämän.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 15:11


Tästä Amadeen elämäntarinan alkuvaiheiden lyhennelmästä alkaa yksityiskohtainen kuvaus hänen vaiheistaan Ludwig XIV Ranskassa.

Elinkautinen tuomio kuninkaan kaleereihin annettiin 1700, kun hän oli 18 vuotias. Amadee syntyi tämän perusteella vuonna 1682. Hän oli kolmivuotias, kun hugenottien kohtalon sinetöinyt Fontainebleaun edikti annettiin.

Aurinkokuningas Ludwig XIV oli tuomion jälkeen vallassa vielä 15 vuotta. Hän vietti aikansa Versaillesin palatsissa, Amadee hänen pahamaineisissa kaleereissaan.

Kumman osa on onnellisempi?

Riippuu, mistä näkökulmasta asioita katsoo.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 15:15


eikö ole muuten erikoista, miten Jeesus onnistuu meidät rakkaudellaan valtaamaan, vaikka tämmöisiä savimajoja olemme?

Olen aika varma siitä, miten kävisi, jos nettiruukkulaiselle annettaisiin mahdollisuus valita elämä kaiken haltijana Versaillesissa tai kaleeriorjana Jeesuksen seurassa.

Maailma ei sitä käsitä, ettei ole mitään suurempaa aarretta kuin Herra Jeesus Kristus.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 16:26


vielä oudommaksi asian tekee, että Jeesus ei todellakaan lupaa eikä anna elämän ruusutarhaa, vaan kutsuu mukaan kärsimystielle.

Amadeen ja hänen ystäviensä tie alkoi Marienbergin vankilasta. Neljä kuninkaan jousimiestä, jotka laittoivat heidät käsirautoihin ja kahlitsivat heidät toinen toiseensa.

Matkan tavoitteena oli vanha Tournain kaupunki länsi-Belgiassa.
Vangit kulkivat sinne yötä päivää lepäämättä jalan toisiinsa kahlittuina Philipvillen, Maubeugen ja Valenciennesin kautta. Varijoilla oli toki hevosensa ja tahti oli juhdille leppoisa. Silloin tällöin vangit saivat hieman vettä ja leipää.

Arvioin kartasta, että jalkapatikkaa tuli vangeille reippaat 200 km ennenkuin Tournain vanhan goottilaisen Notre Dame katedraalin korkeat tornit alkoivat näkyä.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 16:29


Tournaissa Amadee ystävineen suljettiin parlamenttitalon vankilaan, jossa he saivat päivittäin niukan leipäannoksen.

Nälkä alkoi vaivata niin että he myivät lopulta räsyiset vaatteensa leipäpaloista. Lika ja saasta oli sellaista, että nuoret miehet olivat pian varmoja, että vain kuolema voi tuoda vapautuksen kurjuudesta.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 16:41


Mutta heti näin matkan alussa näemme, että Herra Jeesus oli antanut enkeleilleen käskyn pitää huolen Amadeesta.

Laihtuneena, nälkäisenä ja täiden ja ötököiden kiusaamina hän lojui sellissä lähes toivottomana.

Silloin ovi kolahti auki ja sisään heitettiin kaksi uutta vankia. Amadee tunnisti leikkitoverinsa, ja tapaaminen ilahdutti häntä kovasti.

Katsoessaan vankeja nämä kysyivät, voisiko rahalla mahdollisesti helpottaa heidän tilannettaan. Vaatteidensa salataskuista he poimivat kaikkiaan neljäsataa kultarahaa, louis-d'or (6.7 gr puhdasta kultaa), jossa oli joko Ludwig XIII tai XIV kuva. He antoivat yhden Amadeelle.

Tämä oitis kutsui vartijan, ja kysyi saisiko tällä mitään ruokaa. Vartija kumarsi kohteliaasti "herralle" ja lupasi välittömästi tuoda vangeille soppaa ja lihaa.

Näin he jaksoivat synkässä vankeudessa, ystävien lohduttamana ja vanginvartina iloitessa helposti ansaitusta upeasta kultarahastaan.
MikkoL: tuollaisen komean kultarahan kuva on nähtävissä verkossa. Se on Aurinkokuninkaan seuraajan, Ludwig XV lyöttämä vuonna 1718 ja toisella puolella on Maltan risti

http://www.pierre-marteau.com/wiki/index.php?
title=Louis_d'or
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 16:48


Jonkin ajan kuluttua tilanne parani entisestään. Amadee siirrettiin ystävineen pois pahamaineisesta parlamenttitalon vankilasta siistimpään.

Lapsuudenystävät jäivät parlamenttitaloon ja antoivat pienen summan rahaa ystävilleen (Amadee muisti kauan tuon summan pienuuden!)

Eräs Tournain papeista sai tehtäväkseen koettaa käännyttää vielä kerran nuorukaiset. Vaikka tämä ei onnistunut hän osoitti sääliä ja rakkautta heitä kohtaan ja sai monin tavoin heidän olonsa helpottumaan.

Lopulta tämä pappi vetosi parlamentin esimieheen, että nuoret armahdettaisiin, koska heidän aikomustaan paeta ei ollut oikeudessa todistettu.

Tilanne kehittyi nopeasti ja viestit kertoivat Amadeelle että vapaus saattoi pian koittaa, sillä myös parlamentin esimies piti nuorukaisten saamaa rangaistusta kohtuuttomana.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 16:53


Tournain kaupungin edustajat lähettivät oikeuteen kirjeen Villieren markiisille, jossa he kertoivat Amadeesta ja anoivat heidän tuomionsa kumoamista.

Olen sitä mieltä, että kaupunkilaiset osoittivat belgialaista mieltä, jolle Ludwig XIV fanaattinen katolinen maailma oli vieras.

Varmaan myös Amadeen ja hänen ystäviensä olemus ja käytös kertoivat jotain siitä, että nämä eivät olleet jotain tavallisia rikollisia, vaan uskonsa tähden vangittuja.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 16:57


Asiaa pidettiin jo niin varmana, että Amadeen puolesta jo iloittiin. Hän itse varmaan rukoili hartaasti ja oli kiitollinen Jumalalle, että vapautus oli koittamassa.

Mutta niin ei käynyt, kärsimystie oli tuskin vielä alkanut.

Markiisi kirjoitti lyhyesti "Amadee ja Daniel de Gras on otettu kiinni rajalla ilman passia, ja Hänen Majesteettinsa tahto on, että heidät tuomitaan kaleereihin"

Siihen loppui ilo, vapautumisen toivo katosi ja matka maanpäälliseen helvettiin alkoi.
Kirjoittanut: MikkoL, 19.05.2007 17:04


Miksi, Jeesus?

Jos Amadee olisi vapautettu Tournaissa, emme koskaan tietäisi hänen tarinaansa?

Ei niin.

Sillä onhan ihmisillä noita tarinoita.

Vaan näin.

Jos Amadee olisi vapautettu Tournaissa, emme koskaan olisi kuulleet hänen todistustaan siitä, miten Jeesus oli kaikkien Ludwig XIV kammottaviin kaleereihin tuomittujen lastensa luona, unohtamatta yhtäkään omaansa pimeyteen.

Totisesti maan alimpiin paikkoihin asti!

Amadee oli valittu näiden marttyyrien joukosta Kristuksen todistajaksi kaikille kansoille, hänen kertomuksensa on äskettäin käännetty japaniksi.

Mutta "tie se oli tuskien".
Kirjoittanut: jorma, 19.05.2007 21:03


Belgialainen mieli?

Belgia syntyi vasta 1831.
Voi tietysti olla flanderilainen mieli tai brabantilainen mieli.
MikkoL: Brabant kuulostaa hienommalta kuin Flanders, kiitos korjauksesta taas
Kirjoittanut: MikkoL, 21.05.2007 06:54


Amadee ystävineen oli nyt tuomittu lopullisesti ja heidän tilanteensa muuttui.

Vangit kävelivät kahleissaan raskaat kolmekymmentä kilometriä Lislen kaupunkiin, jossa heidät heitettiin muiden kaleereihin tuomittujen kanssa sysipimeään maanalaiseen selliin.

Siellä oli monenlaista rikollista ja murhamiestä, jotka laki oli tuominnut kuninkaan kaleereihin. HE eivät olleet siellä uskonsa tähden.

Uudet tulokkaat joutuivat heti ahneiden käsien ja vaatimusten keskelle, josta he pimeydessä selvisivät vain jakamalla jotain pienestä omaisuudestaan.

Amadee teki sen virheen, että luuli vielä olevansa ihminen ja meni sanomaan jotain vanginvartijalle. Hänet hakattiin siihen paikkaan pahan kerran ja heitettiin virumaan selliin, jossa oli napaan asti vettä.

Hän ajatteli pimeässä ja kylmässä taas kuolemaa ja päätti näännyttää itsensä henglitä. Hän kieltäytyi syömästä edes vankilan antamaa päivittäistä leipäpalaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 21.05.2007 06:59


Vartijoiden johtaja tuli katsomaan Amadeeta eristyssellissä, ja odotti tapaavansa kovettuneen rikollisen.

Sen sijaan hän tapasikin nääntyneen nuoren miehen, joka oli sivistynyt ja asiallinen ja kertoi hyvällä ranskalla, miksi oli vankilassa.

Tämä otti Amadeen hoitoonsa, vei ensin kotiinsa ja käski antaa aamiaista ja lähetti sitten parempikuntoiseen kuivaan selliin, jossa oli valoa. Vangin pyynnöstä hän siirsi myös tämän ystävän sinne.

Voi olla että ahneus oli taustalla, halu saada Amadeelta mitä rahoja tällä vielä ehkä oli, mutta sellin vaihto ja ruoka palauttivat tämän elämänhalun.

Pienestä on joskus aihetta kiittää Jumala, vaikkapa vain yhdestä auringon säteestä pitkän pimeyden jälkeen.
Kirjoittanut: jorma, 21.05.2007 09:42


Voi se kuullostaa paremmalta, mutta siitä huolimatta Ranska omi Flanderin.
Kirjoittanut: petsi, 23.05.2007 14:25


Luther cd:

Ps. 118:19. Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni sisälle kiittämään Herraa.

... evankeliumi antaa synnit anteeksi sekä on vanhurskauden ja armon sana. Siispä merkitsevät vanhurskauden portit kristillistä kirkkoa eli seurakuntaa, jossa opetetaan ja annetaan uskon vanhurskautta. Ne portit olivat lukossa lain, synnin ja kuoleman aikana, sentähden hän rukoilee, että ne nyt avattaisiin selkoselälleen, jotta kaikki pakanat koko maailmassa kävisivät niistä sisään. Sillä niissä porteissa vallitsee kokonaan ja täydellisesti ylistyksen, autuuden ja kiitoksen ääni; sentähden - hän sanoo - minä tahdon käydä sisälle ja kiittää Herraa.
Kirjoittanut: jorma, 23.05.2007 14:36


Psalmisti lienee ajatellut konkreettisemmin: käyntiä sisälle temppelin esipihaan tai ennen sitä ilmestysmajan alueelle tms.

Aina hyvä muistaa, että VT:n kirjoittajat puhuvat ja ajattelevat omassa kulttuurissaan.

Kun siis "Herra vastaa pyhältä vuoreltansa", ei ole tarkoitettu ketään seurakunnan saarnaajaa, vaan just ja prikulleen sitä vuorta, jolla Herra puhui. Siinailla, Dzebel Musa, vai kui hänt ne rättipää ylensä kuttuva..
Kirjoittanut: petsi, 23.05.2007 14:39


tuo Luther cd-kopio piti tulla UUSIA SEURAPAIKKOJA-palstan viimeiseksi, mutta jostain syystä se kopioitui miltei keskelle aiempia tekstejä ko palstalle. Syytä en tiedä !
Kirjoittanut: petsi, 23.05.2007 14:57


Oletko nyt tosissasi ? Sovelsiha Jeesus itsekin monia VT:n tekstejä itseään tarkoittaviksi !
Kirjoittanut: Sepe, 23.05.2007 15:36


Kirjoittanut: petsi, 23.05.2007 14:25

Hallelujaa!! Kiitos Jeesus!
Kirjoittanut: jorma, 23.05.2007 18:35


Petsille:
Totta kai olen tosissani.

En näe tämän asian kanssa mitään yhteyttä Jeesuksen mainitsemiin kristologisiin kohtiiin.

Mitä ne kohdat mahtoivat olla?

Kun psalmisti puhuu Herran esikartanoista, tarkoittaa hän temppelin esipihaa, sehän on aivan selvä. VT on kirjoitettu juutalaiseen maailmaan eikä pohajalisiin kyläseuroihin.
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 19:46


Luther:

"Raamatussa on sopiva vertaus: Mooses teki ilmestysmajan, jossa oli kolme eri osaa. Ensimmäinen oli nimeltään »sanctum sanctorum», kaikkein pyhin; siellä asui Jumala eikä siellä ollut lainkaan valoa. Toinen osa oli »sanctum», pyhä; siellä oli seitsenhaarainen kynttilänjalka. Kolmas oli nimeltään »atrium», esipiha; se oli taivasalla, avoinna auringon valolle. Samaa kuvaa voidaan käyttää kristitystä. Hänen henkensä on »sanctum sanctorum», Jumalan asumus pimeässä uskossa, vailla valoa, sillä hän uskoo sen, mitä hän ei näe, tunne eikä käsitä. Hänen sielunsa on »sanctum», seitsemän valon valaisema, joihin kuuluu kaikenlaisten ruumiillisten, näkyvien asioiden ymmärtäminen, erottaminen, tietäminen ja tunteminen. Hänen ruumiinsa on »atrium». Se on jokaiselle avoin, niin että voidaan nähdä, mitä se tekee ja miten se elää."
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 20:01


Mutta minä kyllä vielä toteaisin, että kun Jumalan pilvi täyttää temppelin, esipiha kyllä tulee täyteen Herran kirkkauden hohdetta, eikä silti Hengestä syntymätön maailma näe esipihan tulvivan hohdetta.

Uskottomien mielet on tämän maailman jumala sokaissut niin, ettei heille loista se valkeus, mikä lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista. Hän on Jumalan kuva. Hän! Emme julista itseämme, vaan Häntä, että Hän on Herra ja me pelkkiä palvelijoita Jeesuksen tähden. Emme julista itseämme - miten saattaisimmekaan? - sillä Aarre on meillä saviastioissa.
Kirjoittanut: jorma, 23.05.2007 20:18


Mitä tarkoitat, rakas ystävämme Haamul?

Kai me sentään olemme yhtä mieltä siitä, että Raamatun teksti merkitys on ensin luonnollinen ja vasta toiseksi allegorinen?

Jos siis psalmisti puhuu kaihoisasti Herran huoneesta, kaiketi hän puhuu temppelistä, eiks vaa?

Tämä meidän kummankin kunnioittama Luther antaa allegoriselle selitykselle vasta toissijaisen arvon.
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 20:31


Totta kai ensin on luonnollinen merkitys. Mutta allegorinen merkitys on mielestäni kristityille sittenkin olennaisempi kuin se luonnollinen.
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 20:41


Psalmin tekijä on varmastikin miettinyt Herran temppeliä. Allegorinen merkitys on tullut siinä, että sanoitus on tullut Hengen inspiroimana, ja Henki on tiennyt enemmin kuin psalmin sanoittaja on käsittänyt.

Mutta meidän on ihan hyvä tietää, millaista on ihan konkreettisestikin esim. vaellus autiomaassa, minkälaisia hedelmiä ylipäätään voi kasvaa vedettömässä maassa, niin ei niin paljon ihmettele kristittynä omassa vaelluksessaankaan vastaantulevia kuivia hiekkamaita. On hyvä tietää, minkälainen kärsimättömyys ihmisessä voi saada vallan, kun siinä hirvittävässä paahtavassa autiomaassa jano ja helle vaivaa. Ja silloin on erityisen hyvä myös tietää (kun Sana niin lupaa), että Kalliosta sen kaiken kuivuuden keskellä voi pulputa virvoittavaa, elävää vettä.
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 20:56


Eikä ole ollut sattumaa, että temppeli rakennettiin sellaiseksi kuin se rakennettiin. Sehän tapahtui Jumalan ohjeiden perusteella, siitä tuli pikkutarkka kuva, jostakin...
Kirjoittanut: jorma, 23.05.2007 20:56


Minua on ruvennut risomaan tuo kaiken pukeminen allegoriseen muotoon ensisijaisesti.

Muutamille ei kelpaa Postilla, koska siinä on käytetty sanaa nainen, vaikka pitäisi sanoa "vaimo". Nainen näätkös voi olla yleinen nainen, mutta "vaimo" tarkoittaa seurakuntaa. Jeesus ei siis tavannut kaivolla naista, vaan vaimon... (nyt en jaksa kaivaa esiin, mitä se on kreikassa..).

Meillä on siksi kaveri joka uudesta postillasta saarnaa lukiessaan muistaa korvata strategiset sanat vanhan laitoksen autuaallisemman murteen mukaan. Voi pimeyttä!
Kirjoittanut: jorma, 23.05.2007 21:00


Huvikseni katsoin, mitä tämä yks kaveri sanoo:

"Vastaus Leipzigin pässi Emserin ylikristilliseen ja ylihengelliseen ja ylitaiteelliseen kirjaan. Ohessa tarkastellaan myös hänen renkiään Murnaria..

Keskeistä ovat selitykset yleisestä pappeudesta ja Raamatun ymmärtämisestä, Sanasta ja traditiosta, hengestä ja kirjaimesta. Raamatussa on vain yksinkertainen sanan merkitys, sillä Pyhä Henki on ?kaikkein yksinkertaisin kirjoittaja ja puhuja, mitä taivaassa ja maan päällä on, siksi ei hänen sanoillaankaan voi olla kuin yksi yksinkertainen merkitys, jota me kutsumme kirjalliseksi ja kirjaimelliseksi kielenmerkitykseksi?. Paavalilainen kirjaimen ja hengen erottaminen ei liity sananmukaiseen ja vertauskuvalliseen sananmerkitykseen, vaan kuolettavaan lakiin ja eläväksi tekevään henkeen.

(Jälkimmäinen periaate on hyvä täälläkin:)

Kansanomaisen satiirikon MURNERIN kirjoitelmat Luther kuittaa lyhyesti; niin kauan kun tämän argumentit eivät ole Raamatullisia, vaan ainoastaan sanavuolautta, ei tälle tarvitse vastata.
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 21:04


No juu, allegoria voi olla tosi surkea juttu, etenkin jos kyse on sairaasta mutta luutuneesta tulkinnasta, jossa kaikki pyhyys yhdistetään vaikka väkipakolla siihen tiettyyn vaimoon, joka kotkan siivin lapin erämaihin pakeni.
Kirjoittanut: petsi, 23.05.2007 21:05



Ei mitään lisättävää Haamulin sanoihin.

Mooseksen kirjoituksistakin Jeesus sanoo:"Minusta hän kirjoitti."
Kirjoittanut: jorma, 23.05.2007 21:07


Hyvä Petsi!
Ihan oikein, mutta ei sun kommenttis kyllä millään tavalla mun juttua sivunnut.
Kirjoittanut: Haamul, 23.05.2007 21:10


Eikä tainneet nämä meidän kommentit MikkoL:n otsikkoakaan hirveästi sivuta...
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 06:31


keskustelunne allegorisesta ja typologisesta Raamatun tulkinasta ovat todella tärkeitä ja niistä voisi avata oman palstan.

jatkan täällä Amadeen tarinaa kunhan nettiruukku vain antaisi viestien kulkea!
Kirjoittanut: jorma, 24.05.2007 07:37


Emme taida viihtyä Amadeen seurassa, mutta Haamul sinänsä sanoi tärkeän asian.

Toisaalta Raamatusta ei ole mitään iloa, jos se latistetaan pelkäksi folkloristiseksi annaaliksi, josta tämä allegorinen puoli lukemisessa puuttuu.

Kuolleen uskon profeetta, mitä hän pystyy Jumalan sanasta kertomaan, kun kokemukset kokonaan puuttuvat?
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 08:47


Kristitty joka ei ole kiinnostunut esi-isiemme ja äitiemme vaelluksesta uhkaavat pudota sellaiseen "piiri pieni pyörii" seurakuntaan.

Oma itse alkaa nostaa päätään, tulee helposti jopa uskosta ylpeäksi vaikka kätkee sen nöyristelyyn. Minä uskon puhtaasti ja oikein, minä suojelen Jeesuksen lampaita vääriltä opettajilta, minä, minä minä...

Kirkkohistoria sen sijaan pistää vahvankin kristityn hiljaiseksi ja nöyräksi mutta se lisää myös uskoa.

Kehoittaahan heprealaiskirje tähän selvästi puhuessaan siitä suuresta pilvesta uskon todistajia, jotka meille on annettu rohkaisuksi ja esikuvaksi.

nämä eivät olleet suuria itsessään, ei heitä kukaan muistaisi. He olivat suuria todistaessaan uskossa, näkemättä, Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta mitä erilaisimmissa olosuhteissa.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 08:48


Amadeen todistus on äärimmäisen puhutteleva ja hänen aikansa ymmärtäminen antaa avaimia modernin yhdentyvän Euroopan henkisen ja hengellisen ilmapiirin tajuamiseen.

Amadeella on myös yhteyksiä aikamme ainoan supervallan, Yhdysvaltojen, keskeiseen historiaan ja henkiseen ja hengelliseen rakenteeseen.

jos nämäkään aiheet eivät sinua jorma kiinnosta, olet toki vapaa Amadeesta!
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 08:49


Uskon esikuvia

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut.

Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.

Uskon vuoksi oli Abelin Jumalalle antama uhri Kainin uhria arvokkaampi. Koska Abel uskoi, hän sai vanhurskaudestaan todistuksen, kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa, ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.

Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. "Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen." Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli -- niin hänestä todistetaan -- elänyt Jumalan mielen mukaisesti.

Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 08:52


Mitäpä tähän enää lisäisin?

Minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Barakista, Simsonista ja Jeftasta, Daavidista, Samuelista ja profeetoista.

Uskon voimalla he kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen. He tukkivat leijonien kidat, sammuttivat roihuavan tulen ja välttivät miekaniskut.

He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot.

Jotkut naiset saivat kuolleet omaisensa elävinä takaisin.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:00


Monet kidutettiin hengiltä. He olivat torjuneet heille tarjotun vapautuksen, koska halusivat parempaan ylösnousemukseen.

Toiset saivat osakseen pilkkaa ja ruoskaniskuja, jopa kahleet ja vankeuden.

Heitä kivitettiin kuoliaaksi, heitä sahattiin kahtia ja surmattiin miekalla lyöden. He joutuivat kuljeksimaan lampaan- ja vuohennahat vaatteinaan, he kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin ja piestiin.

He olivat liian hyviä tähän maailmaan, ja niin heidän oli harhailtava autiomaassa ja vuorilla ja asuttava luolissa ja maakuopissa.

Tähän uskon todistajien joukkoon kuuluu käsitykseni mukaan myös Amadee ja hänen äitinsä, veljensä ja sisarensa.
MikkoL: Kirje herpealaisille 11 luku
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 08:57


älä siis, Jorma hyvä, halveksi Jumalan suuria miehiä ja naisia olivat he sitten Vanhan tai uuden testamenin maailmasta tai kirkkohistoriasta.

koeta itsekin päästä heidän joukkoonsa, uskon todistajaksi.

älä myöskään halveksi heikkouskoista, joka ei koetusta kestänyt. kestäisimmekö me tuollaiset koetuksen?

Että sinusta jälkipolvet antaisivat hyvän todistuksen
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:38


1.
Ne jotka täällä uskossa
tunnusti Herraa Kristusta,
luopuivat tiestä maailman
hyljäten vallan, kunnian.
He valtakuntaa tulevaa
tahtoivat täällä odottaa.

2.
Ei heitä saanut pelkokaan
maan valtiaita palvomaan.
Ei heitä saatu milloinkaan
kuvia kunnioittamaan.
Uskossa aina pysyen
he tunnustivat Kristuksen.

3.
He saivat sietää kovuutta
ja sortajainsa julmuutta,
joutuivat pilkkaan, häpeään,
maanpaon kauhut kestämään,
kärsivät vainot maailman
ja kidutukset, kuoleman.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:39


4.
Nyt kunniassa suuressa
he ovat taivaan riemussa.
He ovat saaneet autuuden,
perintöön päässeet pyhien,
kiittävät Herraa Kristusta
Jumalan lasten juhlassa.

5.
Suo, Jeesus, kanssa pyhien
myös meidän kiittää riemuiten,
tunnustaa täällä sinua
ja kilvoitella uskossa.
Kunnia olkoon iäinen
Jumalan kolmiyhteisen.
MikkoL: VK 141 Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:44


Tätä pyhien ihmisten, uskomme esikuvien, suurten Jumalan miesten ja naisten joukkoa älkoon yksikään itseään kristityksi kutsuva halveksiko

vaikka he eivät kuuluisi
- omaan tuttuun pikku lähiryhmään
- omaan seurakuntaan
- omaan paikkakuntaan
- omaan kirkkoon
- omaan kansaan
- omaan kieliryhmään
- omaan rotuun
- omaan aikakauteen

vaikka joku heidän muistoaan väärin käyttäisikin

sillä Herran Jeesuksen Kristuksen oma, pienestä Galilean ja Jerusalemin sinapinsiemenestä kasvanut universaali kirkko ulottuu yli koko maailman ja kaikkien aikojen ja paikkojen niinkuin tuuhea puu, ja monet taivaan linnut tekevät pesänsä sen oksille.

se on rakennettu apostoli Pietarin kallioperustalle eivätkä helvetin portit sitä voita
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:46


ei kyse ole vain menneiden muistelemisesta

kuten Pentti Saarikoski riimitteli "tule ylös kuopasta arkeologi, älä kaivele menneitä"

vaan omasta hengellisestä elämästämme, kuten Hemminki Maskulainen kirjoitti:

"Suo, Jeesus, kanssa pyhien
myös meidän kiittää riemuiten,
tunnustaa täällä sinua
ja kilvoitella uskossa.
Kunnia olkoon iäinen
Jumalan kolmiyhteisen."

mitä lie tuo uskon kilvoitus?
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:47


1.
Sukupolvet ennen meitä
vaivan teitä
ovat täällä kulkeneet,
valossa ja pimennossa,
ahdingossa
uskoneet ja toivoneet.

2.
Sukupolvet ennen meitä
taivasteitä
sanan turvin kulkivat,
lampun viimein sammuessa
Jeesuksessa
silmät uneen sulkivat.

3.
Nyt on päästy luokse Herran,
joka kerran
kaikki osti verellään.
Hän on vienyt seuraajansa
armostansa
iloon, rauhaan, elämään.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:48


4.
Täällä nyt me vuorostamme
vaellamme
tietä sukupolvien,
niin kuin lapset aikanansa
taivaltansa
käyvät meitä seuraten.

5.
Johda, Herra uskollinen,
armollinen
kotiin kaikki kulkijat.
Matkan jälkeen taivaassasi
kiitostasi
sukupolvet laulavat.
MikkoL: VK 147 Otto Laitinen 1955. Virsikirjaan 1986.
Kirjoittanut: Patu, 24.05.2007 09:54


"mitä lie tuo uskon kilvoitus?" Hyvä kysymys MikkoL!

Minusta se on ennenkaikkea kilvoittelua siitä, että olemme Jumalalle kelpaavia, vanhurskaita. Mitä se on: että yksi uskosta, yksin armosta ja Kristuksen tähden Jumala antaa meille kaikki synnit anteeksi joka päivä. Tähän uskon kilvoitukseen Pyhä Henki meitä vahvistakoon joka päivä Kristuksen tähden.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:57


Tuon kauniin sukupolvien yli katsovan virren sanoittajasta Otto Laitisesta (21.5.1901-3.5.1985) ei ole virsikirjassa tietoja.

Laitisten sukuseura on selvittänyt, että hän on Kangasniemellä syntynyt evankelinen saarnaaja. Häneltä on yhdeksän virttä "Siionin kanteleessa", joista yksi on otettu kirkkomme virsikirjaan (vk 147).

http://www.genealogia.fi/sukus/
laitinen/sivu8_files/laitiset_2004-1_nro28.pdf
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 09:58


Tarkoitatko Patu tuota samaa, josta Sepe sanoi, että vaeltaa ristin tietä niin, ettei poikkea puhtaasta evankeliumista oikealle eikä vasemmalle?
Kirjoittanut: Patu, 24.05.2007 10:07


Kyllä minusta ainoa oikea ja Jumalalle kelpaava on Ainoa ja samalla myös Puhdas Sana.

Oletko sinä MikkoL tästä eri mieltä?
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 10:39


minä pelkään sellaista kristillisyyttä, jossa samaistetaan kilvoittelu ja oikea oppi.
Kirjoittanut: jorma, 24.05.2007 10:42


Se on luonnollista sinun asemassasi, Mikko.

Meille taas oppi on tärkeä, koska jouduimme niin pitkään kilvoittelemaan omin eväin. Ne loppuivat ja meille tuli nälkä.
Nyt arvostamme vain taivaallista leipää.

"Kun konstit loppuu niin usko alkaa". Se on pakko, kun muuta keinoa ei enää ole.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 10:50


ymmärrän kyllä mitä sanot, jorma, ja olen samaa mieltä että oppi on tärkeä

jos luet vähän tarkemmin mitä kirjoitin, sanoin että pelkään sellaista kristillisyyttä, jossa samaistetaan kristillinen kilvoittelu ja oikea oppi

samaistetaan.. on sama asia.

"kun minulla on oikea oppi niin kilvoittelen, muuta ei tarvita, se on pelkkä ihmistekoa ja oman vanhurskauden etsimistä"

noin kun uskotaan, tarvitaan pian unilukkaria herättämään torkkuvat, kilvoittelemattomat, lähimmäisiään raatelevat kristityt...
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 10:54


Makedoniaan lähtiessäni kehotin sinua jäämään Efesokseen, jotta kieltäisit siellä eräitä levittämästä vieraita oppeja ja harrastamasta taruja ja noita loputtomia sukuluetteloita.

Ne johtavat vain turhiin tutkisteluihin eivätkä palvele Jumalan suunnitelmaa, joka avautuu vain uskolle.

Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.

Eräät ovat eksyneet tästä pois ja ruvenneet jaarittelemaan joutavia. He haluavat esiintyä lainopettajina, vaikka eivät itsekään ymmärrä, mitä puhuvat ja mitä niin varmasti väittävät.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 10:54


Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti.

Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien, siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia.

Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 10:56


"ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia."

1 Timoteuskirjeen alussa Paavali sanoo, että tuollainen elämä on vastoin tervettä oppia.

Siis oppi ja elämä kuuluvat yhteen.

Oppia ei voi erottaa pään tiedoksi, vaan terve oppi johtaa terveeseen elämään.
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 11:16


väärä oppi johtaa vääristyneeseen uskoon ja väärään elämään. terve oppi antaa terveen uskon ja terveen elämän.

kilvoittelu ei ole vain puhtaan opin vaalimista vaan elämää kristittynä tässä maailmassa Jeesusta seuraten.

onkohan meillä tuosta yksimielisyyttä?

esimerkiksi mies, joka tuomitsee oman äitinsä helvettiin, koska tämä ei tehnyt parannusta lestadiolaisen armojärjestyksen mukaan, puolustaa puhdasta oppiaan mutta ei omaa sen enempää puhdasta oppia kuin tervettä elämääkään.
Kirjoittanut: jorma, 24.05.2007 11:26


Se on kyllä jännää tämä sinun asenteesi lestadiolaisuuden virheisiin.

Kun aikoinaan nauroit Nilivaaran kirjeelle ja sen allekirjoittaneille saarnaajille,
haukkuiko joku lestadiolainen sinua?

Sanoiko joku, että sinä pilkkaat toisella tavalla uskovia?

Sitten kumminkin suosit aivan samanlaisia erheitä roomalaiskatolisuudessa, eikä niitä saisi moittia sanallakaan.
Tuntuu hiukan epäloogiselta, noin äkkikseltään.
Kirjoittanut: Haamul, 24.05.2007 14:48


Luulenpa, että esikoislestadiolaistyyppisestä tekoihin ja ulkoisiin muotoihin (korostunut askeesi ja vanhat tavat ym.) keskittyneestä (oma)vanhurskautusopista on moni vapautunut ryhdyttyään tutkimaan omatoimisesti raamattua, mutta myös nimenomaan Lutherin postilloita ym. hänen selitysteoksiaan.

Samalla on saatu vahvasti tietynlainen kuva siitä tilanteesta, mikä on vallinnut katolisessa kirkossa keskiajalla. Tilanteesta, johon uskonpuhdistusta tarvittiin. Luulen, että kuva on aika realistinen.

Tuossa tilanteessa ei ollut tavatonta esim. pylväspyhimysten palvonta. Yleistä oli ihmisten ns. pyhyyden näkeminen merkittävänä, ja pyhimyksinä pidettyjen korottaminen Jumalan Sanan ohi.

Se muistuttaa aivan liikaa esikoisuuden ajankohtaisia ongelmia. Itse itseään runnelleita pyhimyksiä oli ennenkin, mutta esikoisuudessa varmasti kaikki kiiltokuvapyhimykset ovat kaikesta, kaikesta, kaikesta kiiltävästä raastetuita pyhimyksiä. Kauneus ja hengellisyys onkin nyt nähty ylikorostuneessa yksinkertaisuudessa. (Eikä tässäkään ole kysymys mistään uudesta, vain meidän aikamme ilmiöstä, vaan onhan näitä vastaavia ennenkin ollut.)
Kirjoittanut: Haamul, 24.05.2007 14:48


Askeesin vaatimuskin voi johtaa epäjumalan palvelukseen. Liian tärkeäksi tulevat ulkoiset asiat.

Esikoisuudessa on mielestäni usein käsitetty perin omituisesti se, mitä paljon kyllä hoetaan: ?Pyrkikäät niiden perään, jotka ylhäällä ovat, ja ei niiden, jotka maan päällä ovat.?

?Ylhäällä oleviksi? on kaiketi usein käsitetty ne 1800-luvun ihmiset pukeutumismuoteineen ja tapoineen ja elinolosuhteineen. Edesmenneet pyhät. Heitä siis tulee jäljitellä.

Ehkäpä keskiajan katolisessa kirkossakin ?ylhäällä oleviksi? on käsitetty edesmenneet pyhät. Ja tottahan se on: taivaassa, siis ylhäällä he ovatkin.

Itse kuitenkin tulkitsisin tuon yllä olevan raamatun kohdan (Kol.3:2) tarkoittavan - ei niinkään ihmisiä vaan asioita: taivaallisia, hengellisiä, Jumalasta lähtöisin olevia asioita eikä lihallisia, maallisia, ulkoisia asioita. Pyrkimystä taivaallisiin, eikä palvomaan ketään ihmistä vaan yksin Jumalaa, eikä millään muotoa ulkonaisten maallisten seikkojen, kuten pukeutumisen tmv. korostamiseen.
Kirjoittanut: Haamul, 24.05.2007 14:49


Mutta onkin alettu palvoa ja ylistää ihmisiä Jumalan kuvina, ja myös inhimillisiä muotoja, itsensä Jumalan rinnalla olennaisen tärkeinä.

Ehkä meillä monella esikoistaustaisella on siksi tämä erityisen paha allergia katolisiakin kuvia kohtaan. On näet jo altistuttu ja saatu paha ihottuma ihan samansisältöisestä saasteesta, joskin ehkä ulkoisesti aivan eri näköisestä.

- - -

Näin ei ole, jos meillä on oikea pyrkimys niiden perään jotka ylhäällä ovat: ?Katoovaiset kappaleet ovat aina silmäsi edessä. Niitä sinä ajattelet, niistä sinä huolehdit, niistä sinä iloitset; mutta tulevaisuutta koskevia ajatuksia koetat sinä haihduttaa mielestäsi. Tosin oleskelet sinä jonkun ajan täällä maan päällä, mutta et jää ainiaaksi tänne. Sinä olet ainoastaan matkamies täällä.? (Lainaus Lutherilta)

No, sanoohan raamattukin, että kaikki on turhaa auringon alla. Mutta silti meidän tulee syödä, nukkua, pukeutua, jne. Kohtuus kaikessa, mutta kohtuus kohtuudessakin. Sekin menee överiksi, jos kieltäydytään kaikista Luojan antamista mahdollisuuksista elää hiukan mukavammin täällä maan päällä, ja pidetään syntinä sellaistakin, mikä ei syntiä ole.
Kirjoittanut: jorma, 24.05.2007 15:41


Näitähän on saanut arvostella, eikä kukaan ole sanonut, että "nyt pilkataan toisella tavalla uskovia".

Mikä kumma siinä on, että asioihin pitää vetää ihmisiä?
Kirjoittanut: MikkoL, 24.05.2007 15:58


minusta tuo Haamulin teksti on erittäin tervetullutta analyysiä.

on mahdollista tosiaan verrata katolista hurskautta ja pyhän käsitystä ja tätä "riisuttua mallia" joka voi olla yhtä voimakas ihmisten mielessä tai jopa voimakkaampi.

oikein tulee hyvä mieli tuollaisesta rauhallista ja tarkkaavaista asioiden katselusta.

se avaa tietä eteenpäin, jos joku haluaa kuunnella.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 10:52


Amadee on tuomittuna yrityksestä paeta ystäviensä kanssa Ranskasta. Tournaissa välähti toivo armahduksesta, mutta tyly maistraatin kirje sammutti sen tyystin. Hänet on kuljetettu Lisle kaupunkiin nykyisen Belgian alueelle.

Vankeus alkoi parlamenttitalon synkeissä kellareissa 30 muun kaleereihin tuomitun kanssa.

Tavallisista rikollisista kovin poikkeavat hugenotit herättivät vartijoiden huomiota ja heidän olonsa paranivat.

Koko vankilan komentaja sai kälyltään kuulla, että siellä virui vankien joukossa hereetikkoja. Hänellä oli itsellään protestanttinen tausta, ja hän tunsi sääliä näitä uskonsa takia vangittuja kohtaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 10:56


Amadee siirrettiin ystävineen nyt hänen käskystään huoneistoon. Kaupunkilaiset toivat vangeille ruokaa ja lahjoja.

Amadeen valittiin nostamaan ikkunasta köyden varassa roikkuvalla korilla näitä kansan tuomisia ja jakamaan ne Lislen 600 vangille.

Luottamustehtävä, josta hän iloitsi.

Kaleeriorjille kansan tuomia lahjoja ei jaettu, vaan ne annettiin heidän vartijoilleen, jotka yleensä pitivät ne itsellään.

Tätä levon ja mielekkään työn aikaa Amadee sai nauttia Lislessä kolme kuukautta vankilan päällikön suosiosta.

Mutta sitten tuli käsky viedä kalerriorjat laivoihin, toiset Dunkirkin ja toiset Marseillen satamaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 11:01


Amadee lähetettiin yli 500 kilometrin matkalle Marseillen satamaan ja siellä oleviin kuningas Ludwig XIV kaleereihin.

Kaleeriorjien tuli kävellä koko matka kaulasta kahlehdittuina. Vankilassa heikentyneille miehille se oli hyvin raskas taival.

Vankilanjohtaja sai järjestettyä asiat niin, että hereetikot, Amadee ystävineen, pantiin sotilaiden vartioimiin vaunuihin ja he saivat nukkua yön vuoteilla.

Amadeeta kohtasi nyt voimakas kiusauksen, alle kaksikymppinen ranskalaismies herätti kauniin tytön kiinnostuksen ja tarjolla oli sekä tämän rakkaus että vapautus elinkautisesta vankeudesta.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 13:44


erikseen otettujen vankien vaunun luokse tuli nuori nainen, joka ojensi säälimälleen Amadeelle lahjaksi matkalle rukousnauhan, jossa oli krusifiksi.

Amadee ei kuitenkaan suostunut ottamaan sitä vastaan, koska se voitaisiin katolisena esineenä ymmärtää horjumiseksi hugenottien uskosta.

Illalla sama tyttö tuli papin kanssa selliin, ja kertoi Amadeelle tulleensa palauttamaan hänet takaisin oikeaan uskoon.

Kuukausia vangittuna ollut Amadee ei pystynyt irroittamaan tytön kättä huuliltaan, ja pappi huomasi nuoren miehen huumautumisen. "Saat tuon käden ikuisesti omaksesi jos teet parannuksen harhastasi ja palaat oikeaan uskoon".
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 13:45


Papin sanat löivät Amadeen hereille ja hän sanoi nopeasti "ei, saan hänet ehkä tämän elämän ajaksi mutta ikuisen murheen".

Ja kuitenkin, kun viehkeä tyttö poistui sellistä näky raapaisi syvältä tämänkin kiusauksen kestänyttä Amadeeta, joka puhkesi itkuun.

Hiljainen sisäinen ääni rauhoitti häntä, että enkelit olivat suojelleet. Mutta vielä vuosia myöhemmin kaleerien syövereissä tytön lempeä ja säteilevä olemus oli usein hänen mielessään.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 17:26


Täytyy tässä korjata asiavirhe, Amadee vietiin ystävineen Dunkirkin (ransk. Dunkerque) satamaan eikä vielä Marseilleen.

Dunkirk sijaitsee Englannin kanaalin suulla ja on edelleen tänään tärkeä satama ja kalastuskaupunki. Flaamin kielinen nimi tarkoittaa hiekkadyynien keskellä olevaa kirkkoa, 600-luvulla jkr rakennettau St. Eloin vanhaa kirkkoa.

Kaupunki tunnetaan erityisesti II maailmansodan ajalta, kun liittoutuneet joutuivat Saksan salamahyökkäyksen takia suureen ahdinkoon. 335.000 sotilasta evakuoitiin sieltä 24.5. -6.6. 1940 hätäisesti Englantiin.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 17:31


Ihmeellinen enkelivarjelus oli taas voimassa Amadeen ympärillä niinkuin sekä Turnkein että Lislen vankiloissa.

Vangit vietiin Dunkirkin satamassa kuningas Ludwig XIV laivaston kaleeriin nimeltä Heureuse, jota komensi kommodori de la Pailleterie.

Kerron myöhemmin lisää aurinkokuninkaan aikana vielä Ranskan sotalaivastoon kuuluneista perinteisistä kaleereista, joita liikutettiin soutamalla ja tuulen aikana purjeiden avulla.

(Joku lukija on ehkä nähnyt elokuvan Ben Hur, jossa on hieno kuvaus roomalaisajan kaleeritaistelusta).
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 17:43


Laivalla eräs orjista vaati Amadeelta rahaa. Tämä kieltäytyi sitä antamasta, jolloin vanki valehteli upseerille (sous-comite) hänestä.

Vanki tiesi, mistä Amadee oli saanut tuomionsa, ja sanoi että tämä oli hirveällä tavalla pilkannut neitsyt Mariaa ja paratiisissa olevia pyhimyksiä.

Hugenotit olivat protestantteja, jotka olivat vipanneet Maria kultin ja pyhimyskultin laidan yli vielä luterilaisia jyrkemmin. (Jormalla olisi heidän kanssaan varmasti mehevät keskustelut pyhän Birgitan näyistä!) Syyte oli sentähden aivan uskottava.

Rangaistus määrättiin heti, kaleereilla paljon käytetty bastinado.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 17:51


Bastinado tulee espanjan sanasta bastón, keppi tai kävelykeppi. Uhrin jalat sidotaan siten, että paljaita jalkapohjia voidaan lyödä kepillä, raipalla, piiskalla tai ruoskalla.

Rangaistus oli yleisessä käytössä Ottomaanien turkissa ja arabimaissa (falaga) sekä Iranissa. Se sopii muslimien kulttuuriin koska sitä voidaan käyttää sekä miehiin että naisiin.

Jalkapohjien pahoinpitely tällätavoin on erittäin tuskallista, koska siellä on niin paljon hermopäätteitä ja pientä luustoa.

Ongelmana on, että pahasti lyötäessä jalkapohjiin syntyy vaikeita, hitaasti parantuvia vammoja. Kidutuksessa joskus pakotetaan uhri kävelemään bastinadon jälkeen, ehkä painoja kantaen vielä. Ihminen on kovin kekseliäs.

Kyseessä on siis erittäin vakava pahoinpitely, vaikka se vaikuttaa niin yksinkertaiselta.
MikkoL:
Kerrotaan että Uday Hussein, Irakin hirtetyn presidentti Saddamin poika, käytti bastinadoa rangaistakseen maansa jalkapalloilijoita siitä, etteivät he voittaneet maailman cupissa.

Tiedosta koitui vakavia ongelmia Iraqin osallistumiseen kansainvälisiin kilpailuihin.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 18:00


Amadee ei ollut koskaan kokenut tuollaista rangaistusta ja hänet oli jo aliupseerin toimesta sidottu ja jalkapohjat paljastettu.

Silloin Herra lähetti paikalle korkeamman upseerin, joka näki mitä oli tapahtumassa ja kysyi, miksi tämä kova rangaistus.

Hän kysyi sitten Amadeelta kuinka tämä oli niin mieletön, että meni noin pilkkaamaan katolista uskoa.

Amadee vastasi upseerille, että syytös oli väärä ja että hänen uskonsa kielsi pilkkaamasta toisten uskontoa

(no, siinä meni nyt Amadeessa hyvä juttukaveri, hugenotit eivät pilkkaa katolisia, vaikka ovat jyrkästi eri mieltä)

Upseeri selvitti asiaa syyttäjän kanssa ja pian kävi ilmi, että koko juttu oli vale. Amadee vapautettiin jalkapohjat ehjinä.

Elinkautiseen tuomittu Amadee ei ollut Jumalan hylkäämä, vaan näkymättömät enkelit olivat hänen suojanaan.

Herra antaa palvelijoilleen enkeleille käskyjä, kuten Raamattu kertoo.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 18:03


Anna-Maija Raittilan hieno virsi 138

1.
Herra valtaistuimeltaan
enkeleitä lähettää
tänne, missä pahan valta
uhkaa toivon pimentää.
Niin kuin tuulen hiljaisuus,
liekkimyrskyn ankaruus
liikkuu Herran viestintuoja,
taistelun ja rauhan luoja.

2.
Herran viestissä on aina
käsky, kutsu, lupaus.
Sen voi kuulla ainoastaan
totteleva luottamus.
Tahdon niin kuin Maria
enkeliä kuunnella.
Tässä olen, työhön käytä,
armollasi köyhä täytä.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 18:04


3.
Enkeleitä erämaahan
Jeesukselle annettiin,
Getsemanen tuskanyöhön,
kärsimyksen syvyyksiin.
Turvakseni minäkin
saanko työhön enkelin,
joka kulkee kuilun pohjaa,
kuolemasta kotiin ohjaa?

4.
Paaden Herran haudan suulta
kirkas käsi vieritti.
Pimeyden valtaa vastaan
Jeesus yksin taisteli.
Syyttäjämme kauhea
heitetty on taivaasta.
Karitsa on saanut voiton,
yöstä luonut aamunkoiton.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.05.2007 18:04


5.
Kerran kanssa enkeleitten,
pauhinassa kiitoksen,
laulan: Aamen! Halleluja!
luona valtaistuimen.
Väkevyys ja viisaus,
kunnia ja kirkkaus,
kaikki valta Karitsalle,
Herrallemme, Jumalalle!

Kirjoittanut: MikkoL, 26.05.2007 10:27


Viime tingassa Amadee siis vapautettiin jalkasiteistä, johon hänet oli valheellisen syytöksen takia jo sidottu odottamaan ankaraa ja vahingollista ruumiillista rangaistusta, bastinadoa.

Kirjoitan nyt hieman kaleereista yleensä, Ludwig XIV laivastosta ja 1700-luvun alun merisodankäynnin taktiikasta ja strategioista.

Ehkä joku lukijoista on laivoista kiinnostunut tai niissä itsekin työskennellyt. heidän ilokseen toistan mitä roomalaiset jo sanoivat ja jota itse olen usein miettinyt

navigare necesse est, vivere non necesse est

merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei ole välttämätöntä

Kirjoittanut: MikkoL, 26.05.2007 11:03


kaleerilla tarkoitetaan ensisijaisesti soutamalla kuljetettavaa alusta, jossa voi kakkos energielähteenä olla purjeet.

Välimerellä niitä liikkui jo Homeroksen aikoina, foininkialaiset kaleerit olivat kuuluisia, kreikkalaiset, persialaiset ja roomalaiset käyttivät niitä.

bysantin aikaan ja arabilaivastot sekä ottomaanien turkki käytti kaleereita.

Lepanton meritaistelu lienee suurin antiikin jälkeisestä historiasta tunnettu kamppailu, jossa kaleereilla oli ratkaiseva osa.

purjelaivojen kehittyessä ja erityisesti tykistön tulivoiman kasvaessa kaleerien merkitys sodassa väheni nopeasti 1700-luvun kuluessa.

myös Amadeen tarina osoittaa kaleerien haavoittuvuuden fregatin rinnalla, kuten tulemme näkemään.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.05.2007 11:06


niin kauan kun jokaista kaleerin airoa souti vain yksi mies, airon käyttö vaati taitoa ja tarkkaa tahtia.

ei tarvittu kuin yksi tunari niin pitkät airot alkoivat sotkeutua, aluksen kulkusuunta horjua ja ehkä kriittisessä tilanteessa vihollinen pääsi iskemään puskurinsa kylkeen.

kaleeriorjia koulutettiin sen vuoksi ja myös vapaaehtoisia palkallisia soutajia käytettiin.

aluksen koon kasvaessa kutakin airoa saattoi käsitellä 3-7 miestä. yksilön taidolla ei enään ollut niin paljon merkitystä ja sotavankeja, elinkautisia vankeja ja rikollisia saatettiin käyttää soutajina.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.05.2007 11:11


Ranskan laivasto otti kaleerit käyttöön 1560 luvulla. Kaarle IX kielsi tuomitsemasta kaleereihin, ellei vankeuden pituus ollut kymmenen vuotta tai enemmän.

Ranskalaiset kaleeriorjat saivat polttomerkin GAL sanasta galérien.

Kuningas Ludwig XIV halusi rajusti laajentaa kaleerilaivastoaan. Hän antoi määräyksen, että kaleereille tulee tuomita ja myös epävirallisen suosituksen, että kuolemantuomion sijasta tuomittu määrättäisiin kaleereihin.

Ludwig XIV kuollessa 1715 sotatekniikka oli jo tehnyt kaleerit tarpeettomiksi, mutta Ranskan laivastossa niitä oli käytössä vielä jokunen aina vuoteen 1748 asti.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.05.2007 11:20


Vain yksi keskiaikainen kaleeri on säilynyt meidän päiviimme, Turkissa Istanbulin merimuseossa on 1500 luvun lopulla rakennettu "Kadirga", tosin ilman mastoja. Tämä alus oli toiminnassa noin 200 vuotta aina 1839 asti.

Kadirga on 37m pitkä ja 5.7m leveä ja se painaa 140 tonnia. Kaleerin 48 airoa oli soutamassa kaikkiaan 144 miestä.

Barcelonassa on restauroituna Lepanton taisteluun 1571 osallistunut suuri kaleeri "Real". Kaksimastoinen 60m pitkä ja 6.7m leveä alus painoin tyhjänä 237 tonnia. Soutajia oli 290 joiden lisäksi aluksessa oli 400 merimiestä ja sotilasta.

Lepantossa valtavaa alusta auttoi kaksi pienempää kaleeria, jotka työnsivät sitä takaa.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.05.2007 11:24


Viikinkien alukset ovat Pohjoismaiden tunnetuin kaleerityyppi.

Ludwig XIV ajalta peritytyvien oikeusdokumenttien perusteella on arvioitu, että hänen aikanaan kaleeriorjina on ollut jopa yli 35.000 ihmistä. Hugenotteja ainakin 1500.

Moni unohtui tähän maanpäälliseen helvettiin vapautusvuoden jälkeenkin, vain vanki itse muisti, että nyt olisi oikeastaan tuomio ohi. mutta soutaminen jatkui.

No comments:

Post a Comment